Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa
TTS:n kehittämä testimenetelmä auttaa tunnistamaan metsäkoneenkuljettajiksi sopivat. Se vahvistaa alan koulutuksen vaikuttavuutta ja säästää resursseja.
Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä. Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly. Kuva: Koneviestin toimitusMetsäkoneenkuljettajaksi valmistuneiden osalta haasteena on ollut, että liian moni alalle valmistunut ei jää metsäkonealan töihin tai ei saa niitä. Selvitysten mukaan yli puolet valmistuneista ei työskentele alalla enää muutaman vuoden kuluttua valmistumisesta. Merkittävä määrä ei pääse edes aloittamaan koulutustaan vastaavia tehtäviä. Yksi merkittävä syy tähän on jonkinasteinen epäonnistuminen koulutukseen sisältyvässä työpaikalla oppimisen vaiheessa. Opiskelija ei kenties ole löytänyt työssäoppimisen paikkaa yrityksistä tai muuten on ollut huono kokemus. Hyvät työpaikalla tapahtuvat oppimisjaksot todistettavasti vahvistavat alalle kiinnittymistä ja sitoutumista.
Yksi syy työssäoppimisen epäonnistumiseen lienee se, että opiskelijalla ei ole sellaisia ominaisuuksia, joita metsäkoneenkuljettajan ammatissa vaaditaan. Silloin oppiminen vaikeutuu eikä saavuteta sellaista tasoa, jota harjoittelussa onnistumisessa edellytetään, saatikka ammatin vaativaa tasoa. Koneenkuljettajan työssä tarvitaan hyvää työmaan hahmottamiskykyä, työkoneen ympäristön tilan hahmotusta sekä hyvää silmä-käsi -koordinaatiota, jotta saavutetaan tehokkaasti laadukas työn tulos. Jos nämä synnynnäiset ominaisuudet eivät ole henkilöllä riittävän vahvoja, niin kovallakaan harjoittelulla hänestä ei todennäköisesti tule hyvää ja tehokasta koneenkuljettajaa.
TTS Työtehoseura on tehnyt uraauurtavaa työtä ja kehittänyt yhdessä alan toimijoiden kanssa testin, jolla voidaan arvioida metsäkoneenkuljettajaksi hakeutuvien motivaatiota ja ammatissa menestymiseen vaadittavia ominaisuuksia. Testi on viisiosainen. Sen avulla arvioidaan muun muassa hakijan motivaatiota metsäkonealan työhön, päättelykykyä, havaintomotoriikkaa sekä hienomotoriikkaa (silmä-käsi -koordinaatio).
TTS:n testausmenetelmää on kehitetty ja kokeiltu useissa oppilaitoksissa viime vuosien ajan. Menetelmää on testattu myös työssä olevien ammattilaisten parissa. Tulokset varmentavat, että kehitetty testimenetelmä mittaa oikeita asioita. Jo menestyneet ammattilaiset ovat saaneet testistä hyviä tuloksia. Opiskelijaksi hakevat ovat kokeneet testin mielekkäänä, ja testi vahvistaa heidän näkemystään oikeasta ammatinvalinnasta. Testi myös antaa oppilaitokselle etukäteen hyvää tietoa opiskelijoista, jotka koulussa opintonsa aloittavat. Se tehostaa koulutusta ja säästää rahaa.
”Testistä tuli parempi kuin uskalsin odottaa.”
Koneenkuljettajien tai sellaiseksi hakeutuvien testaaminen koetaan herkkänä asiana. Koneyrittäjiltä kuulee usein, että he eivät työnantajina tohdi seurata työntekijöidensä tuottavuutta, saati testata heitä. Koulutuksen järjestäjistä osa on epäillyt testaamisen vähentävän koulutukseen hakeutuvien määrää. Pelko pois, työnantajat ja kouluttajat. Nuoret kokevat testaamisen varsin positiivisesti. Ja erään yrittäjän sanoin: ”Testistä tuli parempi kuin uskalsin odottaa.” Jatkossa kaikkien metsäkonekoulusta valmistuneita työntekijöitä palkkaavien olisi syytä vaatia, että opiskelijat ovat testattuja. Siten saisimme koulutuksen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden paranemaan sekä alalle enemmän motivoituneita ja päteviä kuljettajia.
Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtajan tehtävästä eläköitynyt Simo Jaakkola on vastannut metsä- ja energia-alan sektorista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikasta vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
