Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

Älylaseihin saa vuorovaikutteisen linssin, johon voidaan tuottaa kuvaa ja tekstiä. Laseissa on kaiuttimet ja mikrofonit puhetta ja kuulemista varten. Älylaseja voi ohjata äänellä ja käsiliikkeillä älyrannekkeen avulla. Laseja voi käyttää yhdessä älypuhelimen kanssa. Niillä hoituvat puhelut ja Teams-kokouksiin osallistuminen. Älylaseihin voi rakentaa muistilistoja, ja lasit muistuttavat käyttäjäänsä tarvittavista asioista oikea-aikaisesti. Lasit saa myös vahvuuksilla. Mitä kaikkea tämä voisikaan tarjota ”metsäläisille”?

Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan. Tallustellessa voisi laskea puiden eli runkojen lukumääriä sekä mitata puiden pituuksia ja pohjapinta-aloja. Lasien keräämien tietojen perusteella voisi määrittää kuutiomääriä ja luokitella runkoja sekä yhdistää niihin runkohintoja. Nähdyn perusteella voisi tiedustella tekoälyltä tietoa säästettävistä kohteista sekä ehdotuksia toimenpiteistä, joita kohteessa kannattaisi tehdä. Sertifioinnin vaatimukset ja metsänomistajan odotukset olisi huomioitu sisäänrakennettuina. Vielä kaikkea tätä ei ole saatavilla, mutta ehkä jo lähitulevaisuudessa.

Metsäkoneenkuljettajalle älylasit voisivat tuoda apua oman työn suunnitteluun, joka on tärkeä tuottavuustekijä. Epävarmuus hidastaa työtä, lisää polttoaineen kulutusta ja päästöjä sekä alentaa tuottavuutta. Oman työn suunnittelun puutteet selittävät eri kuljettajien välisiä suuria tuotoseroja. Tähän kaivattaisiin täsmällistä opastusta, jossa älylaseista voisi olla suuri apu. Lasien avulla kuljettajan silmien eteen voisi tuottaa ohjeita vaikkapa koneen nosturin optimaalisesta liikeradasta tai seuraavien puiden optimaalisesta työstämisjärjestyksestä.

Älylasit voisivat auttaa kuljettajaa omavalvonnan tekemisessä. Hän valvoo mittaustarkkuutta, seuraa kantokäsittelyn peittävyyttä, arvioi harvennusvoimakkuutta ja luontokohteita, suunnittelee säästöpuuryhmiä sekä jättää suojavyöhykkeitä. Ajouraväliä on seurattava. Oletan älylasien tuovan uusia ja helpottavia piirteitä laadunvalvontaan.

Koneenkuljettajalle laseista voisi olla apua myös koneen vika- ja rikkotilanteissa. Katse vain vikaantuneeseen kohteeseen, ja apua vian korjaamiseen voisi kysyä tekoälyltä tai kollegalta, joka saisi myös näkymän vikakohteeseen. Älylaseihin voi rakentaa muistilistan asioista, jotka pitää hoitaa päivän aikana tai huollon yhteydessä.

Metsäkoneella työskentely on kuormittavaa työtä. Siinä tehdään paljon päätöksiä, ja silmät vaihtavat jatkuvasti näkymää lähelle ja kauemmas. Älylasit voivat toimia tilannekohtaisen lisäinformaation tuojana. Kun informaatio tulisi suoraan silmään tai korvaan, kuljettaja voisi pitää katseensa koko ajan työkohteessa eikä joutuisi irrottamaan sitä esimerkiksi puhelimeen tai koneen näytölle. Tämä voisi keventää työn kuormittavuutta.

Älylasit ovat markkinoilla ja tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia käyttäjilleen. Nopeasti kehittyvien älylasien avulla metsän ja metsässä tehtävän työn haltuunotto ja kehittäminen lienevät lähempänä kuin luulemmekaan.

Simo Jaakkola on Koneyrittäjät ry:n entinen varatoimitusjohtaja, joka vastasi metsä- ja energia-alan sektorista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikasta vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.