Opiskelijan suunnittelemia energiapuukouria on nykyään käytössä jo yli 2 000 ympäri maailmaa

• Myynti ja tuotanto Kuopiossa
• Tuotteet: energiakourat, yleiskahmari ja erikoisavaimet
• Kuusi ammattilaista työssä
• Liikevaihto 1,3 miljoonaa euroa

2000-luvun alkupuolella Suomessa oli vain jokunen energiapuukouran valmistaja. Vuonna 2005 muutama tuttu rohkaisi kuopiolaista Mikko Junttilaa tekemään markkinoilla olevia kouria paremman tuotteen.

”Opiskellessani automaatioinsinööriksi asia alkoi hahmottua minullekin.Tarjolla oleviin kouriin verrattuna uuteen kouraan olisi saatava kohtuulliset karsintaominaisuudet ja kouran käyttö kuormaamiseen olisi oltava ongelmatonta”, Junttila muistelee.

Nelileukainen kahmari nappaa kerralla yli 300 litraa klapeja. Kuva: Visa Vilkuna

Näillä toiveilla ja omilla ideoilla Junttila suunnitteli ensimmäisen prototyypin. Se osoittautui sen verran toimivaksi kokonaisuudeksi, että sarjatuotanto kannatti aloittaa. Kourien sarjavalmistus Farmikko-nimellä aloitettiin vuonna 2007.

”En osannut silloin ajatella, että kouria menisi joskus myös ulkomaille. Tätä nykyä viennin osuus tuotannosta on jo noin 75 prosenttia”, Junttila kertoo.

Tärkein vientimaa on Ruotsi, mutta lähes kaikissa Euroopan maissa on Farmikon myyjä. Usein vientikontakteja on solmittu esimerkiksi FinnMetko-messuilla. Iso osa kontakteista on solmittu netissä nähtyjen Farmikko-kourien esittelyvideoiden perusteella.

Jarkko Seppänen (vas.) ja Mikko Junttila ovat yhdessä kehittäneet Farmikon valikoimaa. Miesten mielestä viranomaisilla vois olla hieman nykyistä opastavampi asenne etenkin aloittelevia yrittäjiä kohtaan.  Kuva: Visa Vilkuna

Tuotannossa on kolme perusmallia, joista pienin Farmikko 201 painaa vain 130 kiloa. Tämä noin 20-senttisen puun katkaiseva koura sopii pienmetsäkoneisiin ja pieniin traktorinostureihin.

Eniten myyty malli on hieman yli 200 kiloa painava Farmikko 221, joka soveltuu yleisimpiin maatilakuormaimiin ja pieniin metsäkoneisiin. Suurin 300-malli on täysiverinen ammattilaisluokan energiakoura. Suurlujuusterästä käyttämällä kourien painot on saatu pidetyksi mukavan matalalla käytettävyyden ja kestävyyden kärsimättä.

Kaikissa kourissa on yleensä kaksikäpäläinen joukkokäsittelylaite, joka pitää katkaistut puut otteessaan, kun koura siirretään seuraavan puun luo. Kun nippu on valmis, sitä voidaan nostella tavallisen kahmarin tapaan, sillä rajakatkaisimen takana olevat giljotiinin terät pysyvät koteloissaan.

Kouran toiminta vaatii peruskoneelta vain yhden, noin 200 kilon paineen tuottavan ”koura kiinni/auki” -lohkon. Työ on täsmällistä, koska koura kaataa vain silloin, kun nappia painetaan. Venttiiliä hallitaan akulla, joka voidaan ladata työkoneen virtapistokkeesta tai verkkolaturilla.

Farmikko-kourien huollon tarve on varsin vähäinen, sillä käytännössä rasvaus on ainut huoltokohde terien kunnon ja pulttien kireyden tarkistuksen ohella.

Junttila ja kotimaan toiminnoista vastaava Jarkko Seppänen korostavat säännöllisen rasvauksen tärkeyttä, sillä etenkin giljotiiniterien kohdalla voimat ovat kovia. Kouraa rasvattaessa on varmistuttava, että vaseliini menee sinne mihin pitääkin.

Uusien kourien kaupassa tulleita vaihtolaitteita tarkastettaessa ja korjattaessa on huomattu, että kouran rasvaus on laiminlyöty, eivätkä kaikki osat ole kunnolla kiinni.

”Usein pienen vian korjaaminen estää suuremman vian syntymisen.Tämä asia pätee kaikkiin laitteisiin, koska rasvanippoja ja pultteja ei laiteta koristeeksi”, Junttila muistuttaa.

Suomessa kourat myydään suoraan loppukäyttäjille, jolloin asiakaskontaktit ovat joustavia ja toiminta nopeaa.

”Varaosien tilauksen yhteydessä tiedämme tarkalleen, mikä kone asiakkaalla on ja osaamme selvittää, mitkä osat siihen sopivat”, Seppänen kertoo.

Ulkomaille kouria menee tasaisesti ympäri vuoden, mutta kotimaan markkina painottuu vahvasti syksyyn ja talveen. Tämän takia varastossa on aina oltava valmiita ja puolivalmiita tuotteita.

Kourien valmistuksessa teräksen leikkaus ja särmäys sekä pulverimaalaus on kumppanin vastuulla. Työstö, hitsaus ja kokoonpano hoidetaan omin voimin.

”Nykyvauhdilla kouria valmistetaan noin 150 vuodessa. Maailmalla on jo likimain 2000 Farmikkoa energiapuun savotoilla. Kaikkia vientimaita meillä ei ole tiedossa, sillä kouria myydään jonkin verran suoraan metsäkoneiden valmistajille, jolloin koura voi mennä koneen mukana mihin vain”, Junttila päättää.

Tämä juttu on alunperin julkaista Maaseudun Tulevaisuudessa 25.8.2026.