Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

Metsäalan koneurakointi sukeltaa sumuun. Taloustunnuslukujen perusteella koneurakointi on elänyt 2020-luvun alkupuoliskon nousujohteista aikaa. Metsäkoneyritysten kannattavuus, maksuvalmius ja omavaraisuus ovat parantuneet, ja luottoluokitukset ovat vahvistuneet keskimäärin vuodesta toiseen. Himoittu AAA-luottoluokka ei ole enää kovin harvinainen. Taustalla on pari isoa syytä. Venäjän sodan takia puun tuonti romahti, ja hakkuut Suomessa lisääntyivät. Vuodet 2021–2025 olivat hakkuumääriltään selkeästi kovempia kuin niitä edeltäneet viisi vuotta (poikkeuksena vuosi 2018). Sota aiheutti suuret inflaatiopiikit, ja ne sysäsivät urakointihinnat liikkeeseen ja nousuun. 2010-luvun pysähtyneisyys hintojen tarkistamisessa loppui. Hyvä kysyntä kiritti niin puun kuin urakoinnin hintoja ylöspäin. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja nyt sukelletaan sakeahkoon sumuun.

Venäjän käymä sota on jäytänyt maailman ja Suomen taloutta pitkään. Kaiken koetun päälle sota Persianlahdella sulki Hormuzinsalmen. Öljyvirta tyrehtyi aiheuttaen taas shokin maailmantaloudelle. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntään ja siten vientiimme on tästä aiheutunut suurta epävarmuutta. Maailmanmarkkinat ja Suomen puumarkkinat ovat kulkeneet eri suuntiin. Sitä ongelmaa teollisuus yrittää korjata muun muassa painamalla puun hintaa alaspäin. Puukauppavolyymit ovat laskeneet, ja alkuvuonna on oltu 25 prosentin pudotuksessa. Puunkorjuumäärät ovat laskeneet vuoden 2025 syksystä alkaen. Viime vuoden loppu mentiin puunkorjuussa alle edellisvuoden tason, ja alkuvuosi 2026 on ollut hakkuumääriltään alhaisin kymmeneen vuoteen koronavuotta lukuun ottamatta. Ennätysmäärä puunkorjuuyrityksiä ennakoi lomautuksia ja irtisanomisia kuljettajilleen.

Luonnonvarakeskus ennakoi suhdannetiedotteessaan sahatavaran, sellun ja paperin tuotannon laskua tälle vuodelle. Kesällä olemmekin kuulleet sellutehtaiden pysäyttämisistä ja sopeutuksista sahoilla. Teollisuus rajoittaa tuotantoa. Siitä seuraa laskua hakkuisiin.

Tämän lisäksi suurin puunkorjuupalveluiden ostajataho, Metsä Group, muutti urakointipalveluidensa strategiaa isoja urakointikokonaisuuksia suosivaksi. Tämä tulee aiheuttamaan urakoitsijakentässä valikoitumista, konekapasiteetin purkua sekä aliurakoinnin lisääntymistä. Lisämaustetta keittoon tuovat palveluiden ostajan suuret säästötavoitteet.

Sääennustaja voisi nyt sanoa, että metsäalalla on odotettavissa tiheää sumua ja navakkaa kylmää pohjoistuulta, poikkeuksellisesti yhtä aikaa.

Epävarmuus maailmantaloudessa on jatkunut melko pitkään. Täten hetki, jolloin markkina alkaa kehittyä suotuisaan suuntaan, vääjäämättä lähenee. Siihen nähden syyskuun alussa pidettävä Pohjoismaiden suurin konenäyttely FinnMETKO 2026 osuu mielenkiintoiseen hetkeen. Yhä useampi pyrkii jo kurkottamaan kohti parempaa. On mielenkiintoista nähdä, milloin se näkyy investoinneissa. Toivotaan, että valmistelussa oleva kansallinen ennallistamissuunnitelma ei tuo ikäviä ja kalliita yllätyksiä metsätalouden ja metsäteollisuuden harjoittamiseen. Juuri tällä hetkellä se näyttää pelottavan epäselvältä.

Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vastaa metsä- ja energia-alan sektorista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikasta vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.