Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset
EU-tuomioistuimen Virossa antama päätös sallii hakkuiden täyskiellon lintujen pesintäaikana. Suomessa vastaava rajoitus merkitsisi kahden kuukauden hakkuutaukoa touko–kesäkuussa ja aiheuttaisi Metsätehon arvion mukaan metsäalalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Se horjuttaisi puuhuoltoa ja työvoiman tasapainoa.
Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen. Kuva: Tommi Hakala11.9.202508:00
EU-tuomioistuimesta tuli hiljattain päätös virolaiseen hakkuukieltotapaukseen. Virossa oli kielletty hakkuut kahdessa kohteessa lintujen pesinnän vuoksi toukokuusta heinäkuulle. Asia eteni EU-tuomioistuimeen, joka ratkaisussaan katsoi, että hakkuiden kieltäminen lintujen pesintäaikana on lintu- ja luontodirektiivin mukaista. Vaikuttaako tämä Suomeen? Toivottavasti ei ainakaan tällä tavoin.
Hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi Suomessa hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tällainen toimenpide olisi meille varsin vahingollinen. Metsäteho tarkasteli vuonna 2020 lintujen pesinnän vuoksi asetettavien hakkuurajoitusten taloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä arvioitiin useita erilaisia rajoitusvaihtoehtoja, myös touko–kesäkuun täyskieltoa.
Jos touko–kesäkuussa ei saisi lainkaan hakata metsää, mutta jalostukseen tarvittaisiin edelleen nykyinen vuotuinen puumäärä, se tarkoittaisi huomattavasti suurempia kuukausittaisia hakkuumääriä muina aikoina vuodesta. Yhdistettynä kelirikkoon hakkuupaine kohdistuisi entistä harvempiin kuukausiin. Tämä lisäisi tarvetta varastoida puuta enemmän, kuljettaa sitä enemmän, hankkia lisää kone- ja kuljetuskalustoa sekä kouluttaa uusia työntekijöitä. Metsätehon arvion mukaan kahden kuukauden hakkuukielto aiheuttaisi noin 170–190 miljoonan euron lisäkustannukset. Nykyrahassa puhuttaisiin todennäköisesti yli 200 miljoonasta eurosta vuosittain. Suurin taloudellinen rasite kohdistuisi kone- ja kuljetusyrittäjille.
Työntekijöille se merkitsisi erittäin hikisiä kuukausia ja pitkää työpäivää, joita seuraisi useamman kuukauden työseisokki keväällä. Se aiheuttaisi lomautuksia ja heikentäisi alan houkuttelevuutta, työvoiman saatavuutta ja pysyvyyttä.
Hakkuiden täyskielto touko–kesäkuussa aiheuttaisi ison haasteen myös puunjalostukseen. Talvella ei voi hakata kesää vasten varastoon määräänsä enempää puuta pilaantumis- ja hyönteistuhoriskin vuoksi. Tehtaat kuitenkin toimivat kesälläkin.
Kohtuus tässäkin asiassa olisi parempi kuin täyskielto.
Nykyisin puunkorjuussa otetaan jo huomioon lintujen pesintäaikaisia tarpeita rajaamalla pesinnän kannalta tärkeimmät kohteet pois hakkuiden piiristä. Hakkuita ohjataan kohteille, joilla lintuja pesii vähemmän, ja korjuuta on silloin muutenkin vähän. Lintujen lisääntymisajan huomioiminen on tärkeää, mutta olisi kohtuutonta kieltää metsätyöstä elantonsa hankkivilta kahden kuukauden työ kokonaan täydellisen pesintärauhan nimissä. Todettakoon, että liikenteen seurauksena lintuja kuolee paljon enemmän. Pitäisikö siis liikennekin pysäyttää touko–kesäkuuksi?
Kun puhutaan kymmenistä tuhansista hakkuissa tuhoutuvista pesistä, unohtuu, että Suomessa pesii arviolta 50 miljoonaa lintuparia. Uudistushakkuu on pesinnän kannalta kohtalokkain, koska lähes kaikki puut kaadetaan. Vuodessa uudistushakkuita tehdään noin 150 000 hehtaarilla Suomessa, mikä on noin 0,65 prosenttia metsätalousmaan 23 miljoonasta hehtaarista. Pesinnän tärkeimpänä aikana, touko–kesäkuussa, tästä määrästä hakataan noin 13 prosenttia. Tämän ajanjakson avohakkuut kattavat koko Suomen metsäalasta vain noin 0,1 prosenttia vuosittain – linnuille jää siis 99,9 prosenttia pesimäalueiksi.
Harvennushakkuissa puista suurin osa jätetään pystyyn, ja hakkuut kohdistuvat pesinnän kannalta vähemmän tärkeisiin kohteisiin. Kohtuus tässäkin asiassa olisi parempi kuin täyskielto.
Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vastaa metsä- ja energia-alan sektorista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikasta vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
