Pienmetsäkoneilla tehtäville urakoinnille ja poikkeaville hakkuutavoilla olisi markkinoilla kysyntää – erikoistuminen vaatii verkostoja ja markkinointia

Panu Torniainen suorittaa puunkorjuuta pienellä metsäkoneella Z-Solutions Oy:n toiminnan alla. Hän käyttää korjuuratkaisuna yhdistelmäkonetta, eli suorittaa hakkuun ja lähikuljetuksen yhtenä korjuupakettina. Lisäksi hän vastaa puutavaran välittämisestä eteenpäin. "Yhden miehen orkesterin" työmaaorganisointi onnistuu joustavimmin. Kuva: Tommi Hakala

• Kysyä pystykaupan yhteydessä, onko tarjolla vaihtoehtoja pienemmillä koneilla suoritettuun korjuuseen.
• Etsiä yrittäjä, joka voi suorittaa hankintahakkuun ja mahdollisesti myös hoitaa puukaupan, tämä erityisesti energiapuukorjuussa.
• Pohtia, olisiko itsellä riittävästi mahdollisuuksia työllistää kone itse ja ehkä suorittaa osa-aikaista urakointia myös muiden metsänomistajien tarpeisiin.

Monet metsänomistajat haluaisivat harvennushakkuita suoritettavan pienemmillä koneilla ilman koneen hankintaa itselle. Mutta miten koneenomistajat ja niiden korjuuta kaipaavat metsänomistajat kohtaavat toisensa?

"Näitä koneita pitäisi olla enemmän”, on yleinen lausahdus, kun pieniä metsäkoneita on näyttelyissä ja tapahtumissa esillä. Koneita kyllä on jonkin verran, ja niitä on markkinoilla saatavilla, mutta niiden omistajat ovat pääsääntöisesti itsekin metsänomistajia eivätkä urakoi niillä ulkopuolisille.

Näyttelyissä pienemmät metsäkoneet kiinnostavat kävijöitä. Usein niitä kaivataan omien metsien harvennuksiin. Suomen Työkone Oy:kin havaitsi tämän tarpeen ja aloitti nykyisin ruotsalaisen Terrin malliston maahantuonnin. Kuva: Tommi Hakala

Metsänhoitoyhdistysten puunkorjuussa ja metsäyhtiöiden sopimusyrittäjillä on myös pienempiä harvestereita, lähes poikkeuksetta Sammon nelipyöräisiä koneita. Ne ovat täystyöllistettyjä. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten korjuusta vastaavat organisaatiot ruokkivat niiden työllisyyttä.

Koneviesti kysyi suuremmilta metsäyhtiöiltä, ovatko pienet metsäkoneet mukana puunkorjuun tarjonnassa. Vastausten perusteella vakiintunutta sopimuspohjaista käytäntöä ei ole. Jos korjuussa on tarve pienemmillä koneilla korjuuseen, se ratkaistaan tapauskohtaisesti, useimmiten korjuuta suorittavan pääyrittäjän toimesta.

Puunkorjuumarkkinoilla on selvästi kysyntää pienillä koneilla tapahtuvalle puunkorjuulle. Metsänomistajien on kuitenkin muistettava, että korjuukustannus on korkeampi, koska pienempien koneiden tuotos on pienempi – etenkin kuormatraktoreiden osalta. Näiden vaikutus saatavaan puukauppatiliin on ymmärrettävä ja hyväksyttävä.

Suuremmat metsäyhtiöt tekevät tarjouksensa pääsääntöisesti keskiraskaalla yleiskonekalustolla suoritettuna. Tarjous on ensisijaisesti tehokkaimmalle korjuumenetelmälle. Mutta kuinka metsänomistaja voisi saada tarjouksen myös vaihtoehtoisella korjuutavalla toteutettuun korjuuseen?

Suomessa on jonkin verran yrityksiä, jotka markkinoivat tavanomaisesta poikkeavia hakkutapoja. Markkinointikanavana niillä toimivat verkostoituminen ja ajantasaiset verkkosivustot. Yksi tällainen sateenvarjoyritys on Metsäsuunnittelu Hollanti Oy. Se tarjoaa palveluissaan myös korjuuta omien sopimusyrittäjien myötä.

Tässä onkin yksi haaste pieniä metsäkoneiden käytön lisääntymiselle Suomessa. Koneiden hankinta ulkopuolisille urakoimiseen vaatii riittävän vuotuisen työmäärän, joka taas vaatii markkinointia. Osalle riittää hyvin paikallisten puskaradioiden viestikanavat, joillekin teiden varsien valmiit työmaat ovat käyntikortteja.

Olisiko Suomessa tarpeen luoda jonkinlainen yhteenliittymä ja markkinointikanava näille erilaisia puunkorjuutapoja tekeville, usein pienempien koneiden omistajille? Tällainen selkeä yhdistystoiminta mahdollistaisi turhien siirtymien vähentämisen koneyrittäjille, koska metsänomistaja löytäisi lähialueeltaan palveluita tarjoavien yrittäjien yhteystiedot. Nyt näiden yritysten tiedot kulkevat puskaradiossa ja huhupuheissa metsänomistajalta toiselle.

Sama markkinointikanava palvelisi myös puunostajia ja/tai korjuupalveluita tarjoavia yrityksiä. Ne löytäisivät helposti tarvittaessa vaikka yhden ensiharvennuskuvion tekijän – kunhan yrittäjä täyttää myös ostajan erilaiset vaatimukset sertifiointien osalta. "Lentojätkäajat" ovat menneisyyttä.

Tässä olisi mahdollisuus lisätä ja tehostaa pienillä koneilla tapahtuvaa puunkorjuuta ja tuoda se paremmin esille myös metsänomistajille. Organisoitu tiedonvälitys voisi helpottaa metsänomistajan päätöksentekoa ja siten edistää erilaisten korjuutapojen käyttöönottoa. Tämä voisi myös parantaa metsänhoidon kokonaislaatua, kun eri menetelmät ovat laajemmin saatavilla ja tunnettuja.