”Mailaa ei saa puristaa liikaa” – ajatuksia Hukkajoen raakkutuhosta
Raakkujen tuho Hukkajoella Suomussalmella sai aikaan suuren kohun. Sen myötä on havaittavissa, että puunhankinnassa työskentelevien puseroon on hiipinyt pelko siitä, ettei vaan sattuisi mitään virhettä.
”Hukkajoen raakkutuhojen seurauksena metsäteollisuus, koneyrittäjät ja konetyöntekijät ovat valpastuneet”, kirjoittaa Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Kuvituskuva Hukkajoelta. Kuva: Timo Heikkala2.12.202408:00
Jääkiekossa tiedetään, että hyviä suorituksia usein estää pelko epäonnistumisesta: pelaaja puristaa liikaa mailaa ja homma ei toimi. Nyt puristetaan mailaa – mikä on luonnollinen reaktio, mutta siitä pitää päästä pikimmin pois. Pelko on suuri työhyvinvoinnin ja hyvän työn este. Työntekijöille pitää luoda olosuhteet, ettei tekemisiään tarvitse pelätä. Vain siten voi syntyä hyvää jälkeä.
Hukkajoen raakkutuhojen seurauksena metsäteollisuus, koneyrittäjät ja konetyöntekijät ovat valpastuneet. On tarkasteltu puunhankinnan toimintatapoja ja otettu kriittiset työmaat erityistarkkailuun. Puunhankinnan ohjauksen toimivuutta, vastuiden selkeyttä ja tiedonkulkua on arvioitu. Toimintatavoista on etsitty riskipaikkoja, jotka voivat altistaa virheille. Tavoitteena on oltava, että metsässä työtä tekevä voi luottaa saamiinsa ohjeisiin ja suunnitelmiin sekä tehdä sitten työnsä tehokkaasti, turvallisesti ja levollisin mielin.
Tuomioita jaettiin kansankäräjillä somessa ja lehdissä
Metsätaloudessa on tehty virheitä, eikä niitä voida jatkossakaan täysin välttää. On muistettava, että Suomen metsissä aloitetaan vuositasolla yli 100 000 metsätyömaata. Ennen kuin työt voidaan aloittaa, on jo tapahtunut paljon: puukauppa, puutilauksia, puunhankinnan kokonaissuunnittelua, työmaasuunnittelua ja korjuun operatiivista suunnittelua. Lisäksi hakkuuaikomuksen on arvioinut viranomainen, metsäkeskus ja/tai ELY-keskus. Puunhankinnassa on lukuisia organisaatioita ja niiden käytössä on erilaisia tietojärjestelmiä. Kaikki toimii itse asiassa hämmästyttävän hyvin. Ketjussa on kuitenkin kohtia, joissa riskit voivat laueta, jos tieto ei syystä tai toisesta kulje oikein tai ollenkaan eteenpäin.
Hukkajoen tapaus nosti esiin kielteisen ilmiön, jossa syyllisiä etsittiin ja löydettiin jo ennen kuin poliisitutkinta oli oikein kunnolla alkanutkaan. Tuomioita jaettiin kansankäräjillä somessa, lehdissä ja jopa joissain alan organisaatioissa. Tämä herättää tekijöissä ärtymystä ja epävarmuuden tunnetta. Tapahtunutta ei tarvitse sievistellä tai peitellä, mutta malttia asian käsittelyyn voi vaatia.
Tosiasiallisen virheen tekee lopulta yleensä yksilö. Hän voi olla puunostaja, suunnittelija, koneyrittäjä tai koneenkuljettaja taikka metsänomistajakin. Kaiken tekemisen takana on kuitenkin järjestelmä ja kunkin organisaation mukainen toimintatapa. Jos järjestelmä ja toimintatavat eivät riittävästi ehkäise virheiden tekemistä, niin vahingon sattuessa tunnollisestakin yksilöstä tulee tavallaan järjestelmän uhri.
Monimuotoisuuden lisääminen vaatii metsäalalta hienosti sanottuna systeemistä muutosta. Se vaatii ajattelun ja asenteiden muutosta. Monimuotoisuutta edistäviä toimintaohjeita pitää muuttaa ja noudattaa. Vielä tärkeämpää on sisäistää kaikessa tekemisessä, että olemme monimuotoisuuden tuottajia. Tällainen asenteen ja ajattelutavan muutos voi jopa korvata puutteellisia tai puuttuvia ohjeita. Ja rahakysymyskin on ratkaistava.
Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vastaa metsä- ja energia-alan sektorista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikasta vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
