Lustovasaralla voi mitata, onko puulla vielä paksuuskasvua jäljellä – lustovasara on apuna myös hakkuutarpeiden määrittämisessä

Talousmetsissä puiden kasvunopeus on merkittävä tekijä, kun metsän harvennuksia tai uudistamista suunnitellaan. Kasvunopeudeltaan hidastuneiden puiden kasvattaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Puuston kasvun heikkeneminen ilmenee ensin puiden latvakasvainten lyhenemisenä, mutta silti puu saattaa kasvaa edelleen paksuutta – mikä lisää arvokkainta tukkiosaa.

Harvennukset vaikuttavat puiden paksuuskasvuun nopeasti, sillä juuristokilpailun väheneminen lisää ravinteiden ja kosteuden saatavuutta. Avaruuden lisäämä valon määrä vahvistaa yhteyttävää neulas-/lehtimassaa.

Mutta harvennuksen jälkeen ei ole helppoa päätellä, onko puusto todellisuudessa hyötynyt harvennuksesta. Etenkin kuusen kohdalla pituuskasvu voi hiipua ja tilanne voi näyttää heikommalta, kuin todellinen runkopuun kasvun lisääntyminen on.

Puiden paksuuskasvusta kertovien lustojen leveyksistä voi ottaa selvää kairaamalla lustokairalla puun sisältä näyte. Se myös kertoo puun kasvuhistorian ajan tapahtumat. Mutta metsänomistajalle nykytilanne on oleellisempaa, eli viimeisten vuosien kasvupaksuus.

Apuvälineeksi viimeisten vuosien kasvun tutkailuun valmistaa ruotsalainen Häglöf lustovasaraa. Se on näppärä apuväline puiden kasvunopeuden mittaamiseen. Lustovasarassa on varren päässä lisäpainopallo, johon on kiinnitetty näytteenottoputki. Jotta putkeen jäävä näyte saadaan ulos, putkessa on kiinteä työnninosa, jonka päästä painamalla näyte liukuu ulos.

Lustovasaran käyttö on helppoa. Puun rungosta katsotaan oksaton kohta reilun metrin korkeudelta – näin vältetään juurenniskojen vaikutus lustojen leveyteen. Mäntyjen kohdalla paksua tyvikaarnaa kannattaa vuolla pois, esimerkiksi vesurilla tai puukolla.

Tämän jälkeen lustovasaralla napautetaan terävällä lyönnillä näyteputki puun sisään. Vasaran irrotus puusta onnistuu helpommin, kun vasaraa hieman kiertää myötäpäivään (vastapäivään kääntämällä voi näyteputki irrota kierteistään).

Näytteen ulospainaminen on tehtävä rauhallisesti, sillä pihkapuulla näyte ei kovin helposti solju ulos putkesta – usein näyte murenee irtonaisiksi lustoiksi.

Lustovasara tuli hankittua omaan käyttöön 2016 – vinkki asiaan saatiin Uittokaluston luettelosta. Satunnaisilla metsäkävelyillä vasara on kulkenut matkassa vesurin ohella. Vuosien varrella on eri puustojen kasvukunnosta kertynyt hyviä huomioita.

Hyvänkin pituuskasvun täysimittainen kuusi saattaa kasvaa heikosti paksuutta. Se kertoo, että harvennuksen tarve on ilmeinen – kaikki kasvuvoima menee pääsääntöisesti vain ylöspäin, valoon pyrkimiseen. Myös 10–15 vuotta aiemmin harvennetuissa, järeissä puustoissa olen havainnut lähes olematonta paksuuskasvua. Sen myötä on rehellisesti vain todettava, että joko puusto kasvaa liian karulla maalla, tai puusto kaipaa esimerkiksi lannoitusta.

Häglöfin lustovasaraa myy Suomessa edellämainittu Uittokalusto Oy. Tilaustuotteen verollinen hinta on 118 euroa. Hinta voi tuntua paljolta, mutta säästöä saattaa syntyä tuhansia euroja, jos vasaran avulla saa hakkuun ajoitettua juuri sopivasti. Riskinä on muussa tapauksessa, että hyvin kasvava metsä hakataan liian aikaisin, jolloin parhaan arvokasvun hetket menetetään.

Kerro, kerro lustovasara, onko puulla vielä paksuuskasvua. Ja lustovasara sen kertoo. Kuva: Tommi Hakala

Lustovasaran varressa on myös mitta-asteikko, johon vertaamalla kasvupaksuuden voi määrittää tarkasti. Kuva: Tommi Hakala

Jotta näyte tulee mahdollisimman syvältä asti, on etenkin männyssä kaarnan ohentaminen tarpeen. Se onnistuu puukollakin, mutta vesurilla saa helpommin "osumakohdan" putsattua. Kuva: Tommi Hakala

Näyte liukuu ulos putkesta, kun painaa peukalolla työnnintä. Tämä vaatii voimaa, joskus painaminen pitää tehdä puunrunkoa vasten. Näyte saattaa purkautua myös lusto kerrallaan, etenkin sulan puun aikaan. Irtoavien lustojen paksuus kertoo puun kasvunopeuden viimeisten vuosien ajalta. Kuva: Tommi Hakala

Lustovasara jättää puuhun vain pienen reiän, joka pihkoo nopeasti umpeen. Kuva: Tommi Hakala