Prosilvalta tela-alustainen harvesteri korvaa kolme konetta – vuoristorapu Ruovedeltä lähtee Japaniin

Valtavirrasta poikkeavat ratkaisut kiinnostavat, näin on tapahtunut myös Prosilvan tela-alustaisten koneiden kohdalla. Lasse Karilainen joukkoineen kantaa nyt hedelmää kehitystyöhön sijoitetuista panoksista.

Japanilainen Sato Forestry Co. Ltd oli etsimässä konetta vuoristo-olosuhteisiin. Normaalisti rinteissä metsuri moottorisahalla tai kaatokone kaataa rungot ja juontokone vetää kokorungot rinteen poikittaistien varteen. Siellä kaivukonealustainen monitoimikone suorittaa runkojen karsinnan ja katkonnan.

Hakkuupää-valmistaja AFM:n kautta Sato Forestryn edustaja löysi tiensä Pirkanmaalle ja tutustui Prosilvan telakoneeseen. Yhteisen aivoriihen tuloksena syntyi erikoisvarusteinen Prosilva.

Nyt helmikuussa Ruovedeltä valmistunut kone tekee yksin kaikki työvaiheet samalla kerralla, ajokerratkin pehmeissä rinteissä vähenevät.

”Tällainen katkarapu sitä nyt syntyi”, naurahti Lasse Karilainen konetta esitellessään.

”Japaninmallin” koneen runkoa on muutettu, sillä kaukana nousevan auringon alla kuljetusmitat ovat tiukemmat.

Koneen korkeutta on laskettu telastojen kiinnityspisteitä nostamalla, maavara on pienentynyt 63 senttiin (normaalisti 80 cm). Tämä maavara on riittävä rinteisiin ja samalla myös painopiste on alempana. Tällä matalammalla runkomallilla oli tehtaalla valmistumassa toinenkin telakone Chileen.

Leveyttä on kavennettu kapeammilla telalapuilla, jotka ovat myös korkeaharjaiset, ja näin suuremman vetopidon omaavat. Näillä telalapuilla koneen kokonaisleveys on vain 255 cm.

Koska koneella ajetaan molempiin suuntiin työskennellessä, on ohjaamo kääntyvä.

Kokorunkojen juontamiseksi on koneeseen asennettu juontopihti nosturin lähelle. Poikkileik-

kauspinta-alaltaan 0,7 m² pihti laakerointeineen on Prosilvalle tela-ajokoneen perusrungon valmistavan HSM:n tuote. Pihdin kiinnityslevyä voidaan liikuttaa hydraulisylintereillä pystysuunnassa, ja se on irrotettavissa kaksi tappia poistamalla. Esittelyssä pihdissä pysyi hyvin kymmenkunta suomalaista väljennysmetsän mäntyä.

Samalta valmistajalta tulee myös koneen toisessa päässä oleva puskulevy, jolla rinneteiden penkkoihin voidaan tasata ajoreittejä. Näytösluonteisesti Markku Karilainen oli puskenut 3 m korkean lumivuoren läpi reitin metsään, laskennallisella noin 24 t vetovoimalla kone on kuin puskutraktori.

Koska runkoa on madallettu, tulevat telastot samalla lähemmäs nosturia. Nosturin kallistuskulmaa on myös lisätty eteen ja taaksepäin (nyt ± 25º). Tästä johtuen on 11 m Kesla 1611H-nosturin kääntömoottoreiden sijoitusta jouduttu muuttamaan, ja kääntövoiman riittävyyden takeeksi niitä on kaksi.

Hakkuupäänä on AFM:n malli 55.

Puolet konekauppaa Prosilvan kanssa hierovista asiakkaista on osoittanut kiinnostusta Prosilvan tela-alustaisiin koneisiin. Chileen syntynyt tela-alustaisen monitoimikoneen kauppa on todiste kysynnästä. Kyseisen koneen käyttökohteena tulevat olemaan uudistushakkuut, lyhyemmällä nosturilla ja järeällä Keslan hakkuupäällä varustettuna.

Seitsemän viikon laivamatkan jälkeen, myös Japaniin saapuva konesaattaa poikia enemmänkin tilauksia Kaukoitään.

Voisi kuvitella, että jos Etelänapamantereella olisi metsäalueita, niin Prosilva varmasti myisi koneita myös sinne.

Koska koneen käyttö rinteissä poikkeaa normaalista yhteen suuntaan tapahtuvasta työskentelystä, on ohjaamo kääntyvää mallia. Näin myös puskulevyn käyttäminen sujuu luontevasti. 

Telaston kiinnitystä runkoon on nostettu, näin kone on korkeudeltaan matalampi. Puskulevyllä voidaan tasoittaa tieuraa ja siirtää esteitä pois reitiltä. 

Juontopihti on kiinnitetty sylintereillä liikutettavaan telineeseen, josta se on tarvittaessa irrotettavissa. Pihti ei suljettuna estä nosturin käyttöä, sen kääntymistä rauhoittaa pieni säädettävä kitkajarru. 

Rungot karsitaan ja katkotaan poikittaistien varrelle juonnon jälkeen. Kapeilla teloilla koneen kokonaisleveys on vain 255 cm. Johtuen painopisteen sijainnista alhaalla ja koneen 22 t painosta, voidaan silti käyttää 11 m nosturia 1100 kg painavan hakkupään liikutteluun. 

Avaa artikkelin PDF