Metsäteollisuuden maineessa on tapahtunut positiivista kehitystä – kyselytutkimus paljasti myös yllätyksiä
Uunituore kyselytutkimus selvitti suomalaisten metsään ja metsäteollisuuteen liittyviä asenteita – tulokset olivat osin yllättäviä.
”Meillä ei ole varaa menettää ympäröivän yhteisön luottamusta,” kirjoittaa Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Kuvituskuva. Kuva: Tommi Hakala4.12.202308:00
Vastuullisuus, ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen sekä monimuotoisuuden kehityksen kääntäminen kasvuun ovat nykyään isoja ja tärkeitä teemoja. Metsäalalla näissä onnistuminen luo raamit koko alan toiminnalle. Ikävää esimerkkiä voi hakea vaikka turkistarhaukseen ja turvetuotannon tilanteesta: kun iso pyörä alkaa kulkea tiettyyn suuntaan (lue yleinen mielipide), se muuttaa toimintaedellytyksiä – koko elinkeino voi kaatua. Metsät ovat suomalaisille tärkeitä. Meillä ei ole varaa menettää ympäröivän yhteisön luottamusta toimintaamme.
Uunituore kyselytutkimus on selvittänyt suomalaisten metsään ja metsäteollisuuteen liittyviä asenteita. Tulokset kertovat huojentavasti, että metsäteollisuuden maineessa on ihmisten mielissä tapahtunut positiivista kehitystä. Tuloksissa on myös yllätyksiä. Muutama sana tutkimuksen havainnoista on paikallaan.
Metsäteollisuuden maine metsien hoitajana ja monimuotoisuuden vastuullisesti huomioon ottavana sektorina oli tutkimuksessa hyvä. Tämä vähän yllättää, kun muistetaan voimakas kritiikki harvennushakkuiden laatua kohtaan vuoden 2023 alussa. Kritiikki perustui metsäkeskuksen tekemiin harvennushakkuiden korjuujälkimittauksiin. Tulokset olivat teollisuudelle koneyrittäjät mukaan lukien ravistelevia. Vaalien läheisyyden takia vihreät olivat äänekkäimpiä kritisoijia vaatien hakkuiden rajoituksia. Puunhankinnan toimijat reagoivat tuloksiin voimakkaasti ja faktoihin perustuen kiistivät tulokset. Mutta myös tarkastelivat toimintatapojaan. Hyvä niin. Metsäkeskus onkin myöntänyt tarkastustulosten vääristyneisyyden ja mittausmenetelmiin liittyvät ongelmat.
Kyselytutkimuksen mukaan metsäteollisuus hoitaa eri teollisuudenaloista ympäristövastuun parhaiten. Tulos on merkittävä, kun huomioidaan, miten laajalla maantieteellisellä alueella metsäteollisuus vaikuttaa. Toki parannettavaakin löytyy. Siksi metsäteollisuuden hiljattain julkaisema monimuotoisuuden tiekartta tulevaisuuteen ja sen toivottavasti määrätietoinen toteuttaminen onkin hyvä lisä ympäristövastuun kantajan mainetta vaalittaessa.
Tästä on hyvä siirtyä siihen, mihin tietolähteeseen ihmiset luottavat metsäasioissa. Kyselytutkimuksen mukaan ihmiset luottavat eniten metsäntutkijoihin, toiseksi Metsähallituksen viesteihin ja kolmanneksi eniten luonnonsuojelijoihin. Metsäalan toimijoihin ja järjestöihin luotetaan lähes yhtä paljon kuin luonnonsuojelijoihin. Se on hienoa, että luottamus alan toimijoihin on parantunut, mutta toimintaa on silti parannettava, että luottamus säilyy ja paranee.
Metsäteollisuus on lopettanut keskitettyjen työehtosopimusten tekemisen. Siitä se sai kuulla etenkin ammattiliitoilta kritiikkiä lakkojen kera. UPMn tehtailla oli kuukausien lakkoja, kun yrityskohtaisia työehtosopimuksia synnytettiin pitkän kaavan mukaan. Maineselvityksen mukaan tämä ei tahrannut metsäteollisuuden mainetta ison yleisön silmissä.Työnantajamaine koko puuhun perustuvassa tuotantoketjussa, koneyritykset mukaan lukien, on tärkeää, koska kilpailu osaavista tekijöistä on kovaa ja samalla ikäluokat pienenevät. Hyvämaineiset voittavat kisan.
Koneyrittäjät ovat osa metsäteollisuuden puunhankinnan ja metsien hoidon kokonaisuutta ja siksi he ovat tärkeässä roolissa tekemässä tekoja ja luomassa kuvaa teollisuudesta ilmasto-, monimuotoisuus- ja muissa yritysvastuuasioissa.
Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vastaa metsä- ja energia-alan sektorista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikasta vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
