Jatkuvatoimisia kuivureita on käytetty yleensä teollisuudessa, mutta tilakoon ja satotasojen kasvun vuoksi jatkuvatoimisuus alkaa olla varteenotettava vaihtoehto. Samanlaista kuivattavaa tavaraa ja kuivattavia eriä on oltava paljon, jotta jatkuvatoimisesta saadaan hyötyä suuremman tehon kautta. Kuivattavia lajeja ei saisi olla monta ja samaa tavaraa tulisi olla kaatosuppiloissa varastossa riittävästi, jotta kuivausta voidaan jatkaa katkotta useamman vuorokauden ajan.
Viljan tulokosteuden tulisi mieluiten olla noin 20 %, koska tavoitteena on noin 5 % kosteuden poisto yhdellä kuivatuskerralla. Viljan tulisi olla mahdollisimman tasalaatuista ja puhdasta, koska viljaa ei kierrätetä. Vielä parempi olisi, jos vastaanotettava vilja pystytään ajamaan rumpulajittelijan kautta puskurivarastoon odottamaan kuivausta.
Kostean viljan puskurivarastointi on olennainen osa jatkuvatoimista viljankuivatusta. Puskurina voidaan käyttää isoa kaatosuppiloa tai siiloja. Niissä tulisi kuitenkin olla tuuletusmahdollisuus, jotta kosteaa viljaa voidaan säilyttää pitempään ilman laatutappioita tai siilon tyhjennysongelmia. Olisi hyvä, jos jatkuvatoiminen kuivaus voitaisiin keskeyttää lyhyeksi ajaksi silloin, kun viljaa ei esimerkiksi sateen tai konerikon vuoksi tule päivän–kahden aikana. Tauko voi olla sitä pitempi, mitä kuivempaa kuivattava vilja on.
Kuivatustehoa voidaan lisätä jäähdyttämällä vilja muualla kuin kuivaamon koneistossa, esimerkiksi erillisessä tuuletettavassa siilossa.
Biokattila sopii hyvin jatkuvaan kuivatukseen, koska uunia voidaan käyttää koko ajan suurella teholla ilman jäähdytystaukoja.
Vilja ei kierrä jatkuvatoimisessa kuivurissa, minkä takia vilja ei ole yhtä tasalaatuista kuin muuten kuivattu vilja. Ihannetapauksessa vilja käytetään omalla tilalla rehuna, jolloin se varastoidaan yleensä samaan rakennukseen ja eriä voidaan tarvittaessa myös sekoittaa.
Rehuvilja antaa myös hieman toleranssia loppukosteuden suhteen. Rehuviljaa voidaan tarvittaessa kuivata korkeammassa lämpötilassa, mikä nopeuttaa kuivatusta, mutta voi muuhun tarkoitukseen käytettäessä heikentää esimerkiksi itävyyttä ja leivontaominaisuuksia.
Nykyaikaisen eräkuivurin ja jatkuvatoimisen kuivaamon tekniset erot eivät ole kovin suuria, koska rakenteet perustuvat samoihin modulaarisiin osiin. Koska jatkuvatoimista kuivuria käytetään aina myös eräkuivurina, ohjauskeskuksessa on ohjelmat kummallekin kuivatustavalle.
Kuivaus- ja varastokennojen määrän jakautumisessa koneistoon on eroja. Jatkuvatoimisessa kuivaamossa kuivurin alaosassa on erillinen jäähdytysosio. Se on erotettu muusta kuivurista avattavilla ja suljettavilla ilmaluukuilla.
Jatkuvatoimisessa kuivurissa on vähemmän varastokennoja ja enemmän kuivatuskennoja, koska kuivuria täytetään jatkuvasti. Kuivaus tapahtuu hellävaraisemmin, jos viljalla on enemmän aikaa viipyä kuivaamossa.
Jatkuvatoimisen kuivurin alinta tai alimpia kennoja käytetään viljan jäähdytykseen, mikä eräkuivuriin verrattuna vähentää kuivatukseen käytettävien kennojen määrää ja siten myös kapasiteettia.
Jatkuvatoimisessa kuivaamossa on yleensä samanlaiset elevaattorit, koska kuivatuksen aloitus ja lopetus tehdään käyttämällä kuivaamoa eräkuivurin tapaan. Elevaattorin yläpään ja varastokennojen välissä on yleensä esipuhdistin, koska se on tehokas eräkuivatuksessa. Jatkuvatoimisessa kuivauksessa sen käyttöaika jää vähäiseksi, koska viljaa ei kierrätetä.
Jatkuvatoiminen käyttö vaatii viljan kosteuden tarkkaa seurantaa kuivurin eri osissa. Mepun jatkuvatoimisessa kuivaamossa viljan kosteutta seurataan mittaamalla jyvien sähkönjohtavuutta Liros-antureilla. Anturit on sijoitettu kuivaamon eri osiin, jotta automatiikka voi ohjata viljan valumisnopeutta siten, että jyvät ovat kuivia, kun ne ovat laskeutuneet syöttölaitteelle.
Kuivattavan viljan määrää ei voida jatkuvatoimisessa kuivurissa mitata vaaka-antureilla, koska vilja vaihtuu koko ajan kuivatuksen edistyessä. Skandia Elevatorin Grain Balance -järjestelmä mittaa kuivaamoon lisättävän ja sieltä poistettavan viljan määrää reaaliaikaisesti. Samaa järjestelmää voidaan hyödyntää myös eri siiloihin varastoidun viljan määrän seurannassa.
Jatkuvatoimisuus aloitetaan täyttämällä koneisto kokonaan ja kuivaamalla ”satsi” lähelle haluttua kosteutta, minkä jälkeen siirrytään jatkuvaan toimintoon. Alimmat kennot jäähdyttävät viljan haluttuun varastointilämpötilaan, minkä jälkeen kuiva vilja siirretään varastoon ja varastokennoja täytetään tuoreella viljalla.
Ihannetapauksessa kosteuden poistotarve on noin 5 % ja viljaa poistetaan sekä täytetään jatkuvasti. Mikäli vilja on kosteampaa, täyttö ja tyhjennys tapahtuvat jaksoittain. Automatiikka käyttää kuivatusajan määrittämisessä ylimmän ja alimman anturin tietoja. Käytännössä kuivatusaikaan voidaan vaikuttaa vain lämpötilan säädöllä ja muuttamalla pohjalla olevien purkulaitteiden nopeutta ja käyntiaikaa.
Valmistaja tekee yleensä valmiiksi taulukon, jonka arvoja automatiikka käyttää ohjeellisina käyntiaikoina. Kuivaustulos saattaa jatkuvatoimisuuden alussa heittelehtiä, kunnes se tasaantuu haluttuun kosteuteen. Käyntiaikoja voidaan säätää myös käsin. Käytännössä viljaa ei kuitenkaan poisteta ennen kuin se on tavoitekosteudessa.
