Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Maatalousyrittäjä Petri Jääskeläisen usko tulevaan on säilynyt – ”Aiemmat sukupolvet ovat tilaa kehittäneet, mikä innostaa jatkamaan hankalista ajoista huolimatta”

Maatalousyrittäminen on yhä enemmän monialayrittämistä. Pielaveteläinen Petri Jääskeläinen yhdistää urakointia lypsytilaan. Tulevaisuuden investoinnit kuitenkin arveluttavat.
Kuva: Arto Turpeinen
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Petri Jääskeläinen

  • Kotipaikka: Pielavesi
  • Ikä: 28
  • Koulutus: Maatalouden ja maanrakennusalan perustutkinto
  • Koneurakointia ja lypsytilan hoito

”Ei ole käynyt mielessäkään tehdä muuta, sillä tähän on kasvanut”, toteaa pielaveteläinen Petri Jääskeläinen, joka tasapainottelee maitotilan ja koneurakoinnin välillä. Hän perusti oman yrityksen armeijassa ollessaan, urakointia oli harjoittanut jo aiemminkin. Ensimmäinen hankinta oli rouheasti ajosilppuri. Menneenä kesänä rehua korjattiin 2000 hehtaarin alalta.

Hankintaa oli kuitenkin harkittu jo vuosia. ”Silloin rehut olivat vielä pyöröpaaleissa, mutta ajattelin, että joskus sitä vielä tehdään silppurirehua. Ajosilppuri hankittiin jo alussa myös urakointikäyttöön, sillä uuden ajosilppurin hankinta pelkästään omaan käyttöön ei olisi ollut kannattavaa.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Jääskeläisen kotitilalla on 150 lypsävää lehmää. Mies keskittyy kuitenkin toistaiseksi enemmän urakointiin rehukerjuuketjulla ja talviaikaan lumitöihin traktoreilla veljensä Markuksen kanssa. Tilanhoito on kuitenkin osa arkirutiineja. Suunnitelmissa on ollut sukupolvenvaihdos, jossa Jääskeläinen itse keskittyisi kotitilaan ja velipoika ottaisi enemmän vastuuta urakoinnista.

Jääskeläisen urakointi painottuu kesäaikaan rehunkorjuun lisäksi myös esim. lietteenlevitykseen – talvisinkin lumitöitä riittää neljälle traktorilla. Puuhaa täytyy löytää työntekijöille myös talvella, vaikka töitä olisi vähemmän, sillä osaavasta työvoimasta on pulaa. Tiukentunut kilpailu on aiheuttanut muutoksia myös Jääskeläisen toimintaan.

”Kun sopimuskauden loputtua hintaa olisi pitänyt laskea päästäkseen uudelleen ajamaan, niin minä nostin kädet pystyyn. Ajaa kuka ajaa sitten. Onneksi töitä kuitenkin on ollut riittävästi vähentyneistä urakoista huolimatta.”

Uskoa riittää

Maatalouden hankalasta tilanteesta huolimatta Jääskeläisellä riittää uskoa tulevaisuuteen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Tällä iällä pitää luottaa tulevaan tai lyödä aika paljon jarruja kiinni. Tai sitten on lähdettävä jonnekin muualle. Melkein pakko on vaan yrittää jollain muotoa eteenpäin ja uskottava parempiin aikoihin.”

Maitotilan laajentaminen onkin ollut ajatuksissa jo monta vuotta, mutta nykyisellä kustannustasolla tämä ei ole ollut ajankohtaista. Esimerkiksi sähkön ja polttoaineiden hinnannousu voi laittaa talouden tiukalle. Paremman toivossa valmistelevia toimenpiteitä on kuitenkin tehty esimerkiksi kunnostamalla vanhoja peltoja ja raivaamalla uutta.

Jääskeläisellä on maitotilalla työskentelevä vaimo ja kaksi pientä tytärtä, jotka ovat jo mukana päivittäisissä askareissa. Mies kertoo työn olevan todella monipuolista – ala myös kehittyy jatkuvasti, mikä tuo uutta mielenkiintoa. Osaltaan alan valintaan vaikuttaa myös perinteet.

”Tämä työ sitoo paljon, mutta usko tulevaisuuteen kannustaa, kun tässä tilalla on aina ollut. Aiemmat sukupolvet ovat tilaa kehittäneet, mikä innostaa jatkamaan hankalista ajoista huolimatta.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY