Kaivurikuormaimet ovat konemaailman katoavaa kansanperinnettä – kulta-aikaa oli 80-luvun loppu

Kaivurikuormainten vuosittaiset myyntimäärät lasketaan lähes yksissä kappaleissa nykyään. Kuva: Olli Päiviö

80-luku oli vielä tämäntyyppisten kaivurien kulta-aikaa. Huippumyynti osui 90-luvun alun lamaa edeltäneeseen vuoteen 1989, jolloin ostajia löytyi lähes 759 koneelle. Tuolloin jäykkärunkoinen kone oli vielä suosittu. Puhuttiin edelleen vahvasti traktorikaivurista. Runko-ohjaus otti vasta jalansijaa. Ja erityisesti metsäojilla käytetyt vastapainokaivuritkin olivat vielä käytössä.

90-luvun alun laman jälkeen kaivurien myyntimäärät eivät enää hätyytelleet tuota kultaista 80-luvun huumaa. Pudotus oli raju, sillä esimerkiksi vuonna 1993 kaikkien kaivurimerkkien yhteenlaskettu lukumäärä oli vain 50 konetta. Vielä vuonna 1995 päästiin lähes 200 myytyyn kaivuriin, mutta sen jälkeen kysyntä on ollut pelkkää alamäkeä. Lännen dominoi kahdella merkillä 90-luvun alun markkinoita, eli myynnissä olivat Lännen-Valmet ja James. 90-luvun alun raju karsiminen mallistossa pudotti Jameksen pois ja jäljelle jäi Lännen. Ympäripyörivät kaivukoneet alkoivat syödä kiihtyvällä vauhdilla kaivurikuormainten markkinoita.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että kaivurikuormainten kokonaistoimitusmäärä vuonna 2023 oli enää 16 kappaletta. Kotimainen Lännen ei mielellään oman mallistonsa kohdalla enää puhu pelkästä kaivurikuormaimesta, vaan erikoistöihin räätälöidyt komponenttirakenteiset koneet ovat erittäin monitoimisia. Ne löytävät useimmiten tiensä verkonrakennustöihin, radoille ja kunnallistekniikan laajaan työkenttään. Ruotsalainen, nykyään Konesilta Oy:n edustuksessa oleva Huddig löytää myös Suomesta muutaman asiakkaan vuodessa, ja tuontikoneista Case ja JCB yltävät nekin edelleen yksittäisiin kappaleisiin.

Selvää kuitenkin on, että kaivurikuormain ei enää nouse siitä kuopasta, jonka ympäripyörivät kaivukoneet ovat sille kaivaneet. Eloonjäämiskamppailu jatkuu.