Huolto ja Työkalut

Työtehoseura selvityksen perusteella ennakointi huolloissa kannattaa – samalla saatiin tietoa hyvistä huolto- ja korjauskäytänteistä

Koneiden hyvä huolto takaa niiden toimintavarmuuden ja arvon säilymisen. Työtehoseura selvitti miten ja millä tavoin viljelijät hankkivat, käyttävät ja huoltavat koneitaan. Lisäksi kerättiin viljelijöiden hyviä huolto- ja korjauskäytänteitä.
Iina Hulkkonen ja Eerikki Kaila

Työtehoseuran toteuttamassa viljelijäkyselyssä kerättiin tietoja maatiloilla käytössä olevien traktoreiden ja ajettavien työkoneiden hankinnasta, omistuksesta ja käyttömääristä sekä koneiden huolto- ja korjauskäytännöistä. Kyselyyn saatiin yhteensä 692 vastausta. Kyselyä täydennettiin haastattelemalla muutamia viljelijöitä. Lisäksi haastateltiin maatalouskoneiden huoltoyrittäjiä heidän huolto- ja korjauspalveluistaan.

Kyselyyn vastaajien viljelyala oli keskimäärin sata hehtaaria ja vastaajista 70 % oli kasvinviljelytiloja. Tilojen uusimman traktorin ikä oli keskimäärin 12 vuotta, kun taas leikkuupuimureiden mediaani-ikä oli 21 vuotta. Kyselyyn vastanneista tiloista lähes kaikilla oli vähintään kaksi traktoria ja kolmella neljästä vähintään kolme. Leikkuupuimuri oli käytössä 70 %:lla vastanneista tiloista. Kaivinkoneen ilmoitti kolmannes vastaajista ja pienkuormaimen viidennes. Harvinaisempia ajettavia työkoneita olivat pyöräkuormaaja (8 %) ja kurottaja (7 %). Ajosilppuri, ajettava nostokone, kasvinsuojeluruisku tai seosrehuvaunu oli vain muutamalla vastaajalla.

Kyselyn mukaan viljelijät suosivat uusien koneiden ostoissa kotimaan koneliikkeitä (85 %). Käytettyjä koneita oli Suomesta ostettu liikkeiden lisäksi myös yksityisiltä myyjiltä (43 %). Omatoimisesti tai välittäjän kautta ulkomailta koneita oli hankkinut joka kymmenes vastaajista. Ulkomailta hankittiin pääasiassa käytettyjä koneita, uusien koneiden hankinta ulkomailta oli harvinaisempaa.´

Työtehoseura selvitti:

  • Omatoimisten huolto- ja korjaustöiden tekoon vaikuttavat esimerkiksi viljelijän osaaminen ja kiinnostus sekä erilaiset resurssit kuten käytettävissä oleva aika, työtilat ja työkalujen saatavuus
  • Koneiden korjauksista kiinnostunut ja käsistään taitava viljelijä voi säästää merkittävästi koneiden kunnossapitokuluissa
  • Huoltoyrittäjän käyttö on järkevää, jos resursseja omatoimisiin huoltoihin ei ole

Uusi vai käytetty kone?

Päätyminen uuteen tai käytettyyn koneeseen riippuu monesta tilakohtaisesta tekijästä ja koneinvestointien strategiavalinnoista. Yksi haastatteluissa esille noussut strategia oli se, että hankitaan pääsääntöisesti muutaman vuoden vanhoja hyväkuntoisia koneita, joiden kalleimmat kilometrit on ajettu pois. Käytetyn koneen hankinnan ehtona pidettiin haastatteluissa sitä, että hankittavaan koneeseen on helposti saatavissa varaosia.

Paljon urakoivat tilat pitivät konekalustonsa keskimääräistä uudempana ja he korostivat koneen toimintavarmuutta ja luotettavuutta. He myös käyttivät ulkopuolisia huoltopalveluita keskimääräistä useammin. Työkoneet saatettiin vaihtaa uusiin muutaman vuoden välein.

”Asiakasmäärän kasvu ohjaa osaltaan. Joskus joutuu suurentamaan koneita, että saa hommat tehtyä tietyssä ajassa”.

Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet hankki tilan ykköstraktorin uutena. Vastaavasti kakkos- ja kolmostraktorin enemmistö hankki käytettynä. Viljelyalalla tai traktorin vuotuisella käyttötuntimäärällä ei ollut merkittävää vaikutusta siihen, hankittiinko traktori uutena vai käytettynä. Pyöräkuormaimen tai kaivinkoneen uutena hankki ainoastaan vajaa kymmenes vastaajista ja pienkuormaimen kaksi kolmesta. Vastaajan viljelyala vaikutti merkittävästi leikkuupuimurin hankintatapaan. Yli 200 hehtaarin tiloilla 67 % vastaajista hankki uuden puimurin ja alle 100 hehtaarin tiloilla vain vajaa neljännes vastaajista.

Vaihtohetki vaihtelee

Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan koneiden tyypillinen vaihtohetki sekä ikävuosina että käyttötunteina. Alle kuuden vuoden iässä ja alle 3000 tuntia käytettynä ykköstraktorin vaihtoi joka kymmenes vastaaja. Heillä oli keskimäärin 150 hehtaaria viljelyssä ja traktorille kertyi käyttöä keskimäärin 730 tuntia vuodessa. Reilu puolet vastaajista vaihtoi ykköstraktorin viimeistään tuntimittarin näyttäessä 7500 tuntia tai iän ollessa 15 vuotta. Joka kymmenes vastaaja arvioi ykköstraktorin ehtivän 30 vuoden ikään ennen vaihtoa. Heillä viljelyala oli keskimäärin 80 hehtaaria ja ykköstraktorin käyttömäärä 280 tuntia vuodessa.

Puolet vastaajista vaihtoi leikkuupuimurin viimeistään, kun tuntimittariin tulee 2000 tuntia täyteen. Vajaa neljännes vastaajista arvioi vaihtavansa leikkuupuimurin vasta yli 3000 käyttötunnissa. Leikkuupuimurin vaihtoi viimeistään 10 vuoden iässä viidennes vastaajista ja yli 30 vuoden ikään leikkuupuimuria käytti lähes neljännes vastaajista. Keskimäärin leikkuupuimuri vaihdettiin 2600 käyttötunnissa ja 24 vuoden iässä.

Iina Hulkkonen ja Eerikki Kaila
Kyselyn mukaan suurimmalla osalla vastaajista meni traktoreiden ja ajettavien työkoneiden päivittäisiin huoltoihin yli puoli tuntia viikossa.

Paljon omatoimisia huoltoja

Haastateltavat kertoivat tekevänsä itse pääosin yksinkertaisempia huoltoja ja korjauksia. Kyselyn vastaajista yli 70 % ilmoitti huoltavansa ei-takuunalaiset traktorit omatoimisesti. Päivittäisten huoltojen lisäksi tehtiin niin sanotut perushuollot itse. Perushuollot kattoivat öljynvaihdot sekä välihuollot. Isommat huollot, kuten huolto-ohjelman mukaiset määräaikaishuollot ja korjaukset teetettiin useimmissa tapauksissa huoltoyrittäjällä. Noin puolet vastanneista pesi traktorit ja ajettavat työkoneet muutaman kerran vuodessa, kun taas lähes viidennes vastaajista viikoittain.

Omatoimiset huollot olivat osalla vastaajista pakollisia, koska alueelta ei saattanut löytyä ulkopuolisia tekijöitä tai matkaa korjaamoon olisi ollut liian paljon. Koneet saatettiin viedä ulkopuoliselle myös, jos tilalla ei ollut tarvittavia erikoistyökaluja ja asianmukaisia työtiloja tai jos koettiin, ettei oma osaaminen riitä. Osaa vastaajista koneiden korjaaminen ei kiinnostanut yhtään ja oma ajankäyttö haluttiin hyödyntää muuten. Esimerkiksi eräs kotieläintilallinen vastasi, ettei isompiin itsenäisiin korjauksiin ole aikaa. Ulkopuolisen tehtäväksi annettiin useimmiten rengastyöt, moottoriremontit ja ilmastoinnin korjaukset. Suurin osa haastatelluista oli hankkinut osaamisensa vuosien kokemuksen kautta, mutta myös koulutustaustaa saattoi olla.

”Perushuollot, öljynvaihdot, kaikki tämmöset tehdään itse. --- Niin paljon tehdään itse huoltoa ja remonttia kuin mitä keretään ja se on taloudellisesti järkevää.”

Koneiden korjaamista moni piti harrastuksenaan ja laajamittaisempiin korjaustöihin oli ajauduttu, jos niihin oli ollut kiinnostusta ja koska työkalut ja tilat olivat saatavilla. Kustannusten säästöä pidettiin parhaimpana motivaattorina omatoimisiin huoltotöihin. Huoltoja saatettiin myös tehdä enemmän itse, jos niiden tekemiseen oli mahdollista saada apukäsiä.

”Joo, kyllä mielelläni teen [koneiden huolto- ja korjaustöitä]. --- Tykkään, kun se on aina vähän haaste, kun jotain tekee. Siitä saa jotain, kun tulee valmiiksi.”

Iina Hulkkonen ja Eerikki Kaila
Omatoimisia koneiden huoltoja tehdään maatiloilla runsaasti.

Hyvät korjauskäytänteet

Jokainen löytää itselleen sopivat käytänteet kokeilemalla erilaisia. Hyvät käytänteet voivat liittyä esimerkiksi ergonomiaan, kustannuksiin, ajankäyttöön tai työturvallisuuteen. – kysyimme mitä viljelijöillä käytössä.

Paperinen huoltovihko löytyi lähes kaikilta (76 %) vastaajilta, mutta moni kirjoitti laittavansa merkinnät huoltokilometreistä öljysuodattimiin tai esimerkiksi pajan seinätauluun tussilla. Sähköinen huoltokirja oli käytössä vain noin 7 % vastanneista ja heistä puolet ilmoitti käyttävänsä sähköisen kirjanpidon lisäksi paperista huoltovihkoa.

Lähes kaikki kyselyyn vastaajat (78 %) ilmoittivat pitävänsä koneiden käyttöohje- ja huoltokirjat samassa paikassa. Muita suosittuja ja hyväksi havaittuja käytänteitä olivat esimerkiksi kaksoiskappaleet yleisimmin tarvittavista avaimista ja hylsyistä (67 %) ja koneen sähköttömyyden varmistaminen esimerkiksi pääkytkimellä ennen korjaustöiden aloitusta (64 %).

Iina Hulkkonen ja Eerikki Kaila
Työkalut kannattaa pitää järjestyksessä omilla paikoillaan, jolloin ne löytyvät helposti ja aikaa säästyy.

Huoltosopimuksella huolettomia tunteja

Huoltosopimus kattaa koneen merkin ja mallin huolto-ohjelman mukaiset määräaikaishuollot ja tarkastukset varaosineen ja nesteineen. Tapauskohtaisesti sovitaan koneen lisävarusteiden, kuten traktorin etukuormaajan, kuuluminen huoltosopimukseen. Huoltosopimukseen voi useissa tapauksissa sisällyttää myös vaurioiden korjaukset korjauskohtaisella omavastuulla. Asiakkaan kannattaa aina tarkastaa, mitä omaan sopimukseen kuuluu. Voi olla esimerkiksi, että sopimus kattaa tietyn määrän öljyä tietyn huollon yhteydessä ja ylimenevästä öljystä huoltoyrittäjä laskuttaa asiakasta. Nämä tilanteet saattavat johtaa ristiriitatilanteisiin asiakkaan ja huoltoyrittäjän välillä.

Huoltosopimus tehdään yleensä uuden koneen oston yhteydessä konemyyjän kanssa. Huoltosopimuksessa määritellään koneen vuotuinen käyttötuntimäärä ja katsotaan, mitä määräaikaishuoltoja sopimuskaudelle, joka on yleensä 3–5 vuotta, tulee. Sopimus hinnoitellaan näiden huoltojen kustannusten mukaan ja asiakas maksaa joko kiinteää kuukausihintaa tai huoltojen toteutumisen mukaan. Uusilla traktoreilla huoltosopimus maksaa koneen koosta ja varustelutasosta riippuen yleensä 1,5–2,5 €/käyttötunti (alv. 0 %).

Huoltosopimusta tarjotaan eri merkeillä etenkin uusiin traktoreihin ja koneliikkeiden mukaan useat asiakkaat siihen nykyään päätyvät. Kuitenkin kyselyyn vastanneista vain kolmella prosentilla oli vastaushetkellä voimassa oleva huoltosopimus tai huoltoleasingsopimus. Lähes kaikki sopimukset koskivat traktoreita, yksittäisiä sopimuksia oli tehty leikkuupuimureihin ja ajosilppureihin. Viljelijöiden kokemukset huoltosopimuksista olivat pääosin myönteisiä. Huollot oli tehty säännöllisesti ja ajallaan. Kolme neljästä koki koneen arvon säilyneen sopimuksen ansiosta paremmin. Kaksi kolmesta piti huoltosopimuksia taloudellisesti hyvänä vaihtoehtona.

Huoltosopimuksen ansiosta asiakas tietää etukäteen paljonko huollot maksavat ja huollot tulee tehtyä säännöllisesti ja ajallaan, josta on hyötyä koneen jälleenmyynnin kannalta. Huoltoyrittäjän näkökulmasta huoltosopimukset ovat usein hyvä asia, koska ne auttavat yrittäjää ennakoimaan tulevien huoltojen määrää ja ajankohtaa.

Kausikoneet huoltoon ajoissa

Viljelijät tilaavat huoltoyrittäjän palvelut useimmin vielä puhelimitse, koska monessa huoltoliikkeessä ei ole mahdollisuutta nettiajanvaraukseen. Viljelijähaastatteluiden perusteella monet toivoivat nettiajanvarausta, koska huoltoja ei aina muista varata virka-aikana. Eräs haastateltava ehdotti, että ajanvarauksessa voisi toimia myös takaisinsoittopalvelu tai puhelinvastaaja, johon voisi soittaa kellonajasta riippumatta.

Haasteltavat tilasivat varaosat pääosin merkkiliikkeistä. Tilaus pelasi monesti hyvin ja toimitus oli nopeaa, isommat varaosat saattoivat olla jo seuraavana aamuna tiskillä ja pienemmät sai tilattua monella merkillä suoraan kotiin. Varaosien tilaaminen merkkiliikkeistä tehtiin useimmiten puhelimitse. Sesonkiaikoihin toivottiin varaosapalveluita myös viikonlopuksi, jotta konerikon sattuessa työt eivät keskeytyisi.

Huoltoyrittäjien palveluajat vaihtelevat korjauksen kiireellisyyden ja sesongin mukaan. Korjauksen saa nopeastikin kiireellisten asioiden osalta, mutta kiireettömimmät huollot saattavat mennä huoltoliikkeestä riippuen päivien päähän. Huoltoliike priorisoi kuitenkin kiireelliset työt, esimerkiksi rehuaikaan tai puintiaikaan ensimmäiseksi, jotta työt eivät huoltoliikkeen vuoksi keskeytyisi. Sesongin ulkopuolella marraskuulta maaliskuun loppuun lyhyelläkin odotusajalla voi saada koneensa huoltoon.

Korjaamosta ja kuljetuspalvelun mahdollisuudesta riippuen koneet hoidetaan joko korjaamolla tai tehdään tilalla. Nykyisin koneiden huollot alkavat olla niin isoja ja aikaa vieviä, että huoltoyrittäjät kannustavat asiakkaita tuomaan koneet hallille. Monesti koneen toimittaminen huoltoyrittäjän luokse voi tulla asiakkaalle edullisemmaksikin. Jos kone on rikkoontunut paikoilleen, eikä enää liiku, niin kone hoidetaan siellä mihin se on jäänyt. Joissain huoltoliikkeissä on saatavana kuljetuspalveluiden lisäksi varakoneiden vuokrauspalvelu, jolloin rikkoontuneen traktorin haun yhteydessä saa suoraan toimivan koneen tilalle.

Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina TTS Työtehoseurassa. Artikkeli liittyy Työtehoseuran vuonna 2020 toteuttamaan ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamaan konekustannukset hallintaan -hankkeeseen. Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista löytyy osoitteesta https://www.tts.fi/konekustannukset.

Iina Hulkkonen ja Eerikki Kaila
Lähes puolet vastaajista kertoi käyttävänsä apuvälineitä kookkaiden ja raskaiden työvälineiden siirrossa.
Lue lisää