Aksiaalimäntäpumppu

Aksiaalimäntäpumpussa sylinterit on porattu yhteiseen pyörivään sylinteriryhmään, joka saa pyöritysvoiman pumpun käyttöakselilta. Sylinterien lukumäärä on tavallisesti yhdeksän. Kuvan pumppu on rakennettu siten, että se voi toimia myötä- ja vastapäivään imu- ja painelähdön puolta vaihtamalla. 

Säätötilavuuspumpuissa virtauksen määrä voidaan sovittaa tarkasti kunkin hetken käyttötarpeen mukaan. Kuvassa on säätötilavuuspumppu, jossa öljynpaineella liikkuva säätömäntä vaikuttaa vinolevyn kallistukseen. Vinolevyn kallistuskulman avulla mäntien liike saadaan säädettyä portaattomasti nollan ja maksimin välillä. 

Nykyaikaisessa mäntäpumpussa männät on sijoitettu pitkittäin rummun muotoiseen sylinteriryhmään. Nimitys aksiaalimäntäpumppu juontuu juuri siitä, että männät ovat yhdensuuntaisia rummun akselin kanssa. Sylinteriryhmä on joko nivelakselin tai hammaskosketuksen kautta yhteydessä käyttöakseliin.

Mäntien liike voidaan saada aikaan kahdella tavalla. Käyttöakselin päässä voi olla vinossa oleva pyörintälevy, jota vasten männät liukuvat jousien painamina. Levyn pyöriessä kukin mäntä tekee yhden edestakaisen liikkeen kierrosta kohden.

Toinen vaihtoehto on käyttää suoraa pyörintälevyä, mutta taittaa pumpun runko haluttuun kulmaan. Männänvarret on tässä tapauksessa kiinnitetty pallonivelellä pyörivään käyttöpäähän.

Sylinteriryhmän päädyssä on pumpun runkoon kiinnitetty venttiililevy. Siinä on vastakkaisilla puolilla puolikaarenmuotoiset imu- ja painekanavat, joiden kohdalle kukin sylinteri vuorollaan osuu. Venttiililevystä käytetään yleisesti nimitystä jakolevy.

Aksiaalimäntäpumpun tuottoa on varsin helppo säädellä. Jo varhain keksittiin, että muuttelemalla pyörintälevyn kulmaa, muuttuu pumpun tuottama tilavuusvirta. Se saadaan jopa nollattua poistamalla pyörintälevyn kallistus kokonaan. Näin pumppu ei tuota virtausta, eikä kuluta voimanlähteensä tehoa.