Raskaskonehuoltaja Pekka Leppäkorpi pitää itseään ongelmien ratkaisijana – "Tänä päivänä koneita korjataan liikaa testeri kädessä."

Pekka Leppäkorpi on työskennellyt huoltoyrittäjänä jo 30 vuoden ajan. Kuva: Arto Turpeinen

Jotkut saavat ensimmäisen työpaikkansa suhteiden avulla. Pekka Leppäkorven, ja raskaiden koneiden onneksi hänelle kävi Uudenkaupungin autotehtaalla oikeastaan päinvastoin.

”Henkilöstöpäällikkönä oli tuttu mies, joka sanoi: ’Kuule Pekka, minä tunnen sinut niin pienestä mukulasta asti, että tiedän ettei tämä kokoonpanotyö ole sinua varten. Vuoden voisit jaksaa ja sitten haluaisit vaihtelevimpiin töihin ’ Niinpä käänsin kevarin nokan takaisin kotia kohti, ja parin viikon päästä olin jo töissä raskaskonehuollossa”, Pekka myhäilee.

Vuosikymmenten saatossa koneisiin on tullut runsaasti lisää sähköjä ja säädettävyyttä. Pekan mukaan nykykoneet ovatkin huoltomiehelle selvästi aiempaa työllistävämpiä. Joskus aikoinaan suurin ihmetys oli 14 litraisen Cumminsin polttoainepumppu. Pohjanmaalta löytyi kuitenkin yksi mies, joka osasi senkin korjata.

”Sanoin vielä 2000-luvun alussa, että mikäli vika ei avaudu kahden minuutin aikana, niin korjaus voi ollakin helkkarin vaikeaa. Tekniikka oli selkeää – ei se ollut kuin yksi sian nuuhku, niin oli viassa kiinni. Nykyään voi joutua etsimään pelkästään sopivaa testerin pistoketta monta minuuttia.” Pekka kertookin nykyään luotettavan liikaa vikatesterin voimaan, sillä usein ongelmat edelleen liittyvät perusasioihin.

”Tänä päivänä koneita yritetään korjata liikaa testeri kädessä. Joskus kun on juuri saamassa laitteen kiinni, niin pään päälle syttyy lamppu: meinaako taas jäädä perusasiat tarkistamatta – onko löpöletkut varmasti kiinni ja onko suodattimet vaihdettu. Helposti korjataan pelkästään oireita selvittämättä juurisyytä.”

Raskaskoneasentajista on jokaisessa yrityksessä huutava pula. Pekka kertoo asian liittyvän etenkin koulutuspaikkojen puuttumiseen.

Remonttimieheksi ei enää pääse pelkästään oman kokemuksen perusteella. Aiemmin esimerkiksi maatalouskouluissa oli erikseen asentajalinja, mutta ajat ovat muuttuneet. Maanrakennuksen opetuksessa oppia toki jaetaan, mutta yleensä kyseessä on ainoastaan pintaraapaisu.

”Aikoinaan maarakennusfirmoilla oli omat korjaamot, joissa nuoret pääsivät satunnaisesti harjoittelemaan erilaisia perustöitä. Pikkuhiljaa siitä kasvoi kiinnostus alalle ja asentajahenkisiä kavereita tuli sieltä täältä. Nykyään näitä mahdollisuuksia ei enää ole”, Pekka pohtii.

Vaikka asentajista onkin pula, niin toisaalta kuljettajat ovat aiempaa tunnollisempia ja pitävät huolta koneistaan. Vielä pari vuosikymmentä sitten isommat yrittäjät eivät välttämättä tienneet koneestaan kuin merkin. Tänä päivänä koneen tyyppikilvestä voi ottaa kuvan ja lähettää tiedot huoltomiehelle. Kaikki tieto tulee helposti ja siirtyy nopeasti.

”Nykyään kuljettajat ymmärtävät koneensa olevan bisnesväline, josta täytyy pitää huolta. Nuorempi porukka pystyy myös itse yhä vaativampiin ylläpitohuoltoihin. Lisäksi ymmärretään myös tilitoimiston merkitys. Hieman enemmän maksamalla saa tarkat tiedot siitä, mitkä kulut johtuvat ylläpitohuolloista ja mitkä rikkoontumisista.”

Juuri haastatteluhetken aikoihin 30-vuotisen uransa ansiosta Yrittäjäristin saaneelle Pekalle motivoivinta työssä on ongelmien ratkaisu.

”Kaikki on tullut kuntoon, ja ehkä samalla olen pystynyt muitakin ohjaamaan ja opettamaan. Aina olen voinut luottaa omaan ammattitaitoon. Nyt ehkä luottamus hieman heikkeni, sillä viime viikolla rikoin asiakkaan traktorista tuulilasin. Se oli ensimmäinen vahinko 30 vuoteen”, Pekka hykertelee haastattelun lopuksi.

• 56 vuotta, Joensuu
• Ammatti: Raskaskonehuoltaja
• Harrastukset: moottoripyöräily ja omakotitalon kunnostus

Kuuntele myös, mitä Pekka Leppäkorpi kertoo työstään Koneviestin podcastissa:

30-vuotta huoltoyrittäjänä on opettanut Pekka Leppäkorvelle paljon – "Jos viasta ei saa kahdessa minuutissa jotain käsitystä, niin sitten voi olla ongelmissa"

Sinua saattaa kiinnostaa myös edellinen Alansa ammattilainen -artikkeli:

Monialayrittäjä Ismo Hintikka on yhdistänyt karjankasvatuksen ja urakoinnin – "Koulussa uskonnon arvosana on 10 ja matematiikan 4. Sillä tässä mennään."