Siirry pääsisältöön Siirry hakuun

Siirry sivupalkkiin Siirry alaosaan

Osallistu kilpailuun:Löydä Koneviesti-mies ja voit voittaa 500 € lahjakortin

Hydrauliikkasarja

Nykyaikaisessa traktorissa vaihdettavia huohottimia voi olla enemmän kuin yksi, jos öljytilat ovat erilliset. Valtra N175 Versussa sekä hydrauliikan että vaihteiston huohottimet ovat helposti saavutettavissa. Kuvassa näkyy vaihteiston huohotin, jonka vaihtoväli on 2 400 h, elleivät käyttöolosuhteet vaadi tiheämpää vaihtoa. Hydrauliikan huohotin on konetilan yläosassa etulasin etupuolella ja sen vaihtoväli normaalioloissa on 1 200 h.

Hydrauliikkasarja, osa 31: Huohotinventtiili on pieni, mutta tärkeä osa järjestelmiä, joissa on öljyä

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot5.4.2022Tilaajalle

Kolmitievirransäätöventtiili päästää virtauksen ensisijaisesti kanavaan CF (nuolen osoittama reitti). Näin tapahtuu siksi, että karaa vasemmalle painava jousi pyrkii pitämään kanavan avoinna tähän suuntaan. Pumpulta kohti CF-kanavaa menevää virtausta rajoitetaan kuristimella. (Joka tässä tapauksessa on säädettävä.) Pumpun tuotto on lähtökohtaisesti niin suuri, että kuristus nostaa pumpulta tulevassa kanavassa P painetta niin paljon, että sen työntövoima karassa jousen vastakkaisella puolella saa karan siirtymään oikealle, mikä avaa ylijäävälle öljylle pääsyn kanavaan EF. Kara puolestaan alkaa kuristaa CF-kanavaan menevää virtausta, jos CF-kanavassa vallitseva paine laskee esimerkiksi kanavaan kytketyn sylinterin työn keventyessä. Venttiilin P-kanavassa oleva (säädettävä) kuristin aiheuttaa myös paine-eron kuristuskohdan yli eli paine on alhaisempi kuristimen jälkeen. Paine-ero ja karaa työntävän jousen voima pyrkivät koko ajan asettumaan tasapainoon ja näin ne pitävät virtauksen tasaisena ja CF-kanavaan liitetty sylinteri liikkuu tasaisella nopeudella kuormasta riippumatta.

Hydrauliikkasarja, osa 30: Hydrauliikassa prioriteettiventtiili antaa etuoikeuden

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot9.7.2021Tilaajalle

Hydraulisesti toimivissa koneissa letkujen rikkoontuminen on koneen käyttäjän kannalta suurin riski. Tämän takia kuljettajan läheisyydessä sijaitsevat letkut on suojattava kuten esimerkiksi tässä tapauksessa minikaivinkoneen puomin tyvessä.

Hydrauliikkasarja osa 29: Hydrauliikkaan liittyvät riskit on hyvä tuntea – vika tai väärä asennustapa voi pahimmillaan johtaa vammautumiseen tai kuolemaan

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot12.8.2020Tilaajalle

Kuvassa on käynnissä puristimen pakan vaihto Työkalu ja Varaosa Oy:n Vantaan toimipisteessä.

Hydrauliikkasarja osa 28: Hydrauliikkaletkut valmistetaan liikkeessä puristusliitoksilla - lyhyt opastus paineletkujen tekemiseen

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot16.1.2020Tilaajalle

Traktorin etukuormaimen voi varustaa nopeaa ajoa helpottavalla paineakun avulla toimivalla kuormanvaimennuksella. Useisiin tehdastekoisiin kuormaimiin vaimentimen saa ostettua myös jälkikäteen valmiina sarjana, jossa paineakku venttiileineen yhdistetään T-kappaleella nostosylinterin nostopuolen hydraulilinjaan. Kuvassa näkyy Quicke Versa X36 -kuormaimeen asennettu kuormanvaimennin. Paineakun vasemmalla puolella näkyy sulkuhana, josta kuormanvaimennuksen saa pois käytöstä silloin, kun kuormaimella tehtävä työ sitä edellyttää.

Hydrauliikkasarja osa 27: Paineakun ominaisuudet riippuvat akun tilavuudesta ja kaasutäytön esipaineesta – paineakut osa 2

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot14.3.2019Tilaajalle

John Deeren Triple-Link Suspension (TSL) on hyvin tyypillinen hydraulinen jousitusjärjestelmä. Traktorin etuakseli tukeutuu kahteen pystysuoraan hydraulisylinteriin rungon alla. Ne puolestaan on yhdistetty hydrauliputkien ja letkujen välityksellä paineakkuihin. Jousituksen säätö tapahtuu sylinterien ja paineakkujen välissä olevalla sähköohjatulla venttiiliryhmällä.

Hydrauliikkasarja osa 26: Hydraulinen paineakku pehmentää iskuja ja varastoi energiaa – paineakut osa 1

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot21.2.2019Tilaajalle

Hydrauliikkasarja osa 25: Virtauksen säätö osa 3

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot15.3.2018Tilaajalle

Virransäätöenttiileissä tulevan virtauksen liitännälle on usein annettu tunnus P tai IN (inlet, sisäänmeno). Ulostulon merkintä on CF (controlled flow, säädetty virtaus). Kuvassa näkyvä 2-tie virransäätöventtiili muodostuu kahdesta kuristimesta, joista toinen on säädettävä ja toinen automaattisesti säätyvä. Virransäätöventtiili tunnustelee painetta säädettävän kuristimen (mittakuristimen) tulo- ja menopuolella ja ohjaa niiden avulla painekompensaattorikaraa, joka tarvittaessa rajoittaa pumpulta tulevaa virtausta. Tällä kaksivaiheisella virtauksen säädöllä saavutetaan huomattavasti tasaisempi virtaus kuin pelkällä yksittäisellä kuristimella. Parhaimmillaan säätötarkkuus voi olla 5 % luokkaa.

Hydrauliikkasarja osa 24: Virtauksen säätö osa 2

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot11.1.2018Tilaajalle

Hydrauliikkasarja osa 23: Virtauksen säätö osa 1

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot11.10.2017Tilaajalle

Hydrauliikkasarja osa 22: Öljylaadun valinta

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot29.6.2017Tilaajalle

Hydrauliöljyn kemiallinen likaantuminen johtuu pääasiassa veden joutumisesta öljyn sekaan ja öljyn kemiallisen vanhenemisen yhteydessä syntyvistä hapettumistuotteista. Suodattimia ja suodatinlaitteistoja valmistavat yritykset tutkivat jatkuvasti uusia keinoja torjua öljyn epäpuhtauksia. Jopa vettä voidaan poistaa rajoitettuja määriä suodatuksen avulla. Kuvassa Kleenoilin laitteistoa.

Hydrauliikkasarja osa 21: Hydrauliöljyn kestoikä – veden ja kemiallisten epäpuhtauksien vaikutus

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot18.5.2017Tilaajalle

Liikkuvien työkoneiden hydrauliikan puhtaus saavutetaan yleensä öljyn ja suodattimien säännöllisellä vaihdolla. Pienissä koneissa tämä on kustannustehokkain tapa. Siirryttäessä kohti suurempia koneluokkia ja suurempia öljytilavuuksia tulee aiheelliseksi katsoa, olisiko öljyn kunnon seuranta ja siihen yhdistetty öljyn uudistaminen tehokkaalla kertasuodatuksella sen vaihtamisen sijaan järkevää.

Hydrauliikkasarja osa 20: Lika tuhoaa hydrauliikan

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot27.4.2017Tilaajalle

Hydrauliikkasarja osa 19: Orbitrol-ohjaus

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot16.3.2017Tilaajalle

Hydrauliikkasarja osa 18: Letkurikkoventtiili

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot2.2.2017Tilaajalle

Eurooppalaisen standardin mukaan täytyy kaivinkoneen kuormaa kannattelevat sylinterit varustaa letkurikolta suojaavilla venttiileillä, mikäli sylinterin varassa on yli 1 000 kilon massa. Tavallisesti puomin sylintereihin asennetut venttiilit hoitavat myös muita tärkeitä tehtäviä letkurikkosuojan lisäksi. Tässä Wacker Neusonin puomin sylinterissä oleva venttiili toimii lisäksi puomin hallintaa edesauttavana kuormanlaskuventtiilinä, ylipaineventtiilinä sekä lukkoventtiilinä varmistamassa puomin paikoillaan pysyminen. Venttiilin toimintaa ohjataan suuntaventtiilin esiohjauspaineesta haaroitetulla linjalla

Hydrauliikkasarja osa 17: Vastapaineventtiili

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot12.1.2017Tilaajalle

Energiapuukoura on tyypillisesti sellainen työlaite, jonka hydrauliikassa yleisesti käytetään sekvenssiventtiiliä huolehtimaan siitä, että eri työvaiheet tapahtuvat oikeassa järjestyksessä. Sekvenssi (engl. Seguence) tarkoittaa tässä yhteydessä tapahtumasarjaa.

Hydrauliikkasarja osa 16: Sekvenssi-venttiili

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot8.12.2016Tilaajalle

Kuvassa on tavanomainen suoraan ohjattu proportionaalisuuntaventtiili. Ulospäin nämä venttiilit eivät kerro kovin paljoa toiminnastaan. Kuitenkin sisällä olevan karan tyyppi ratkaisee venttiilin toimintatavan. Onneksi karan rakenne voidaan kertoa piirrosmerkissä. Tässä tapauksessa piirrosmerkin virtaussuuntaa osoittaviin nuoliin lisätyt kuristin-symbolit kertovat, että venttiilin kara on suunniteltu annostelemaan toimilaitteelle menevän ja sieltä palaavan tilavuusvirran määrää, jotta toiminnot olisivat jouheita. Tämä on toteutettu koneistamalla kolmion muotoisia koloja venttiilikaran luisteihin. Tämän lisäksi kuvan venttiilissä on jousikeskitys ja sähkösolenoidit karan molemmin puolin. Piirrosmerkin laatikoiden ylä- ja alapuolella kulkevat vaakaviivat tarkoittavat, että venttiilin voi pysäyttää mihin tahansa kohtaa asentojen välillä antamaan sopivan suuruisen virtauksen.

Hydrauliikkasarja osa 15: Pieniä yksityiskohtia

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot5.7.2016Tilaajalle

Hydrauliikkasarja osa 14: Piirrosmerkit

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot4.5.2016Tilaajalle

Ford 655C:n venttiilipöytä on esimerkkinä työkonehydauliikan käytännön sovellutuksesta.

Hydrauliikkasarja osa 13: Tyhjiön esto

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot14.4.2016Tilaajalle

Työkonehydrauliikan venttiililohkoissa on usein erilliset paineenrajoitusventtiilit sylinterien lähtöporttien yhteydessä. Näitä kutsutaan tavallisesti shokkiventtiileiksi. Niiden tarkoitus on suojata konetta silloin, kun sylinterin liikuttamaan osaan kohdistuu kestävyyden kannalta liian suuria voimia. Tämän tyyppinen tilanne on kysymyksessä
esimerkiksi ajoneuvonosturin teleskooppia venytettäessä, kun taakka on niin painava,
että puomin nostosylinteri ei jaksa sitä kannattaa. Shokki päästää nostosylinterin alas, vaikka kyseisen sylinterin vipu olisi lepoasennossa.

Hydrauliikkasarja osa 12: Paineenrajoitusventtiilit

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot30.3.2016Tilaajalle

Työkoneen venttiilipöytä muodostuu yleensä tämän tyyppisistä venttiililohkoista. Koska kyseinen suuntaventtiili on tarkoitettu kuormantuntevaan järjestelmään, on siinä suljettu keskiasento. Siinä on myös eräitä järjestelmän toiminnan kannalta tarpeellisia lisäventtiileitä. Työlaitteelle menevät lähdöt on merkitty tunnuksilla A ja B. Kirjain T tarkoittaa paluukanavaa säiliölle. P on pumpulta tuleva kanava. A-lähdön vieressä on kyseisen linjan kavitaationestoventtiili (1). B-lähdön vieressä on B-linjan shokki/kavitaationestoventtiili (2). Sähköiset esiohjausventtiilit (3) ja (4) ohjaavat esiohjauspaineita, jotka liikuttavat suuntaventtiilin pääkaraa (5) tahoilleen. Pääkaraa liikuttava esiohjauspaine riippuu esiohjauskelalle tulevasta jännitteestä, joten ohjaus on proportionaalinen. Säätöruuveilla (6) ja (7) voidaan rajoittaa A- ja B-porteille menevää suurinta virtausta. Painekompensaattori (8) pitää venttiilin kautta ohjatun virtauksen tasaisena painevaihteluista huolimatta. Suurinta työpainetta voi säätää A- ja B-portille kummallekin erikseen LS-painetta rajoittamalla. (Kuva: Hydac International GmbH)

Hydrauliikkasarja osa 11: Kuormantunteva osa 2

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot6.10.2015Tilaajalle

Pumpun kulmaa säätävä venttiili on usein sijoitettu kiinteästi pumpun yhteyteen. Tässä artikkelissa on esimerkkinä käytetty LS-järjestelmällä varustettua Hydro Leducin TXV-sarjan säätötilavuuspumppua, joka on erityisesti tarkoitettu kuorma-autoihin, joihin on asennettu ajoneuvonosturi.

Hydrauliikkasarja osa 10: Kuormaan reagoiminen osa 1

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot29.9.2015Tilaajalle

ISO 7241-1A -standardin mukainen pikaliitin. Tätä kutsutaan yleisesti traktoripikaliittimeksi.

Hydrauliikkasarja osa 9: Pikaliittimet

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot7.9.2015Tilaajalle

Hydrauliikkasarja osa 8: Liittimet

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot10.8.2015Tilaajalle

Hydrauliikkasarja osa 7: Letkut

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot1.7.2015Tilaajalle

Nokkarengasmoottorissavoi erillisten sylintereiden määrä olla huomattavan korkea. Tässä Hägglunds- moottorissa sylintereitä on neljällä perättäisellä kehällä. Jokaisen männän päässä on nokkarulla, jonka välityksellä mäntä ponnistaa nokkarengasta liikkeelle.

Hydrauliikkasarja osa 6: Moottorit osa 2

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot11.6.2015Tilaajalle

Rakennekuva säätyvätilavuuksisesta aksiaalimäntämoottorista, jossa tilavuuden säätöä varten sylinteriryhmää kallistetaan käyttöakseliin nähden. Sylinteriryhmän sylinterit ovat revolverityyppisesti rummun kehällä. Jokainen mäntä on kiinnitetty käyttöakseliin pallomaisen pään avulla. Näin sylinteriryhmä ja käyttöakseli pyörivät samalla nopeudella. Sylinteriryhmän ja säätölaipan välissä oleva venttiililevy päästää paineen toisella puolella oleville työvuorossa oleville männille. Niiden liike ulospäin pakottaa käyttöakselia pyörähtämään. Sylinteriryhmän keskellä on tukiakseli, joka tehtävä on keskittää ja tukea sylinteriryhmää.

Hydrauliikkasarja osa 5: Moottorit osa 1

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot21.5.2015Tilaajalle

Hydraulisylinteri tarvitsee toimiakseen useita eri tiivisteitä, jotka kukin hoitavat niille kuuluvaa tehtävää. Uloinna (oikealla) on pyyhkijärengas, jonka tehtävänä on estää männän varteen tulevien roskien pääsy varsinaisten tiivisteiden luokse. Tätä kutsutaan myös luovuttimeksi. Seuraavana on varrentiiviste, joka tyypiltään on urarengas. Tämä voi olla yksi tai kaksihuulinen. Se on valmistettu matalapainehydrauliikassa nitriilikumista (NBR) ja korkeammissa paineissa polyuretaanista tai erikoismuoveista. Sen tukena saatetaan käyttää asetaalimuovisia renkaita. Tämän jälkeen on polyesterinen (tai PTFE-pronssinen) männänvarren liukutiiviste, jonka alla on NBR-kuminen O-rengas. Viimeisenä on männänvarren ohjausrengas, joka on asetaalimuovia, kudospakeliittia tai PTFE-polyesteriä. Männän ohjainrengas valmistetaan samoista materiaaleista. Männän tiivistys on esimerkkisylinterissä toteutettu yhdellä polyesterisellä tai asetaalimuovisella tiivisterenkaalla, jonka alla on kumirengas. Männän ja männänvarren välissä samoin kuin sylinterin päätykappaleen kiinnityksessä on tukirenkain varustetut NBR-kumiset O-renkaat.

Hydrauliikkasarja osa 4 B: Sylinterit – paine-energiasta liikkeeksi

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot9.4.2015Tilaajalle

Varsinkin kuorma-autojen hydraulisäiliöt ovat alttiina sisäpuoliselle ruostumiselle, sillä lämpötilanvaihtelut aiheuttavat kosteuden tiivistymistä säiliön pinnoille. Siksi alumiini on järkevä materiaali näissä säiliöissä. Autoissa runkoon sijoitetut säiliöt jäähtyvät yleensä hyvin eikä erillisille öljynjäähdyttäjille ole tarvetta. (Kuva: Kovi Oy)

Hydrauliikkasarja osa 4 A: Hydrauliikan öljysäiliöt – ei pelkästään varastointia varten

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot19.3.2015Tilaajalle

Kaivinkoneen venttiilistö.

Hydrauliikkasarja osa 3: Venttiilit – hydrauliikan liikenteenohjaajat

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot26.2.2015Tilaajalle

Kulmaan taitettu rakenne on tyypillinen kiinteätilavuuksiselle mäntäpumpulle. Tämä pumpputyyppi on hyvin yleinen esimerkiksi ajoneuvohydrauliikassa kuormausnostureiden ja vaihtolavalaitteiden voimanlähteenä. Tosin myös suora rakenne on mahdollinen.

Hydrauliikkasarja osa 2: Pumppu

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot5.2.2015Tilaajalle

Hydrostaattisessa voimansiirrossa neste on paineenalaisena, eikä se pääse vapaasti vuotamaan järjestelmästä ulos (vasen puoli). Hydrodynaamisessa voimansiirrossa nesteeseen tuodaan liike-energia joko pumpun avulla tai korkeuseroja hyväksi käyttäen ja liikkeessä oleva neste johdetaan esimerkiksi voimalaitoksen turbiinipyörälle (oikea puoli).

Hydrauliikkasarja osa 1: Paine ja virtaus

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot15.1.2015Tilaajalle

Hydrauliikan ja sähköisen ohjauksen yhdistäminen on mahdollistanut toimintojen ja työlaitteiden monipuolistumisen kaikissa työkoneissa. Tämä näkyy koneiden hydrauliputkitusten ja letkujen määrän kasvuna. Tulevaisuudessa ohjaustekniikoiden kehittyminen saattaa oleellisesti muuttaa nykyisiä hydraulijärjestelmiä. Epätodennäköistä on, että letkuista ja putkista päästäisiin silloinkaan eroon.

Uusi hydrauliikka-aiheinen tekniikkasarja alkaa – Nestevoimaa teoriassa ja käytännössä

Huolto ja tekniikka|Koneet ja kulkuneuvot15.1.2015