Mursketyömaa käyntiin kahden miehen voimin

Polvijärveläisen Maanrakennus Leivo Oy:n aloittama Vuonoksen mursketyömaa ei tule vuosiin kärsimään raaka-ainepulasta, sillä kalliokiveä kaivoksen sivukivialueella on varovaisenkin arvion mukaan miljoonia tonneja. Alueen pinta-ala on yli 10 hehtaaria.

”Olen ollut murskehommissa parikymmentä vuotta eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Haminassa meillä oli meren lähellä kahden miljoonan mursketonnin työmaa, mutta silti tämä työmaa on erikoisin”, työmaanjohtaja Janne Rissanen sanoo.

Työmaan sijainti korkealla metsien ja luonnon keskellä oli Rissaselle mieluinen yllätys. Hän sai työnantajaltaan luvan aloittaa vuoren syömisen itse haluamastaan kohdasta.

”Niinpä aloitin keskeltä. Kiveähän tässä on niin paljon, ettei tällä ketjulla ikä riittäisi sen valmistamiseen murskeeksi. Jos tällainen apaja olisi Etelä-Suomessa, vuori olisi syöty jo aika päiviä sitten.”

Rissanen käynnisti uuden työmaan kaivurin puikoista käsin. Apuna oli insinööriopiskelija Into Tuuttijärvi, jonka työhuone sijaitsi pyöräkoneen ohjaamossa. Työmaata ei käynnistetä pikkurahalla, sillä mursketuotantoon tarvittavien koneiden ja laitteiden veroton yhteisarvo on runsaat 0,9 miljoonaa euroa.

Kaivosyhtiö Outokumpu sulki Vuonoksen kuparikaivoksen 20 vuotta sitten. Jäljelle jäi kaksi miljoonien tonnien sivukivivuorta, joiden nykyinen omistaja on Pielisen Betoni Oy. Ympäristösuojelumääräyksissä sivukivi luokitellaan jätekiveksi, minkä vuoksi murskeen valmistukseen tarvitaan ympäristölupa.

”Olemme tehneet alueen nykyisen omistajan kanssa sopimuksen. Ensimmäisessä vaiheessa valmistamme mursketta sellaiset 15 000–20 000 tonnia. Paljonko mursketta syntyy jatkossa, on kiinni siitä, miten saamme mursketta kaupaksi”, Vesa Leivo Maanrakennus Leivo Oy:stä kertoo.

Vuodesta 1997 lähtien osakeyhtiönä toiminut yritys omistaa soranottoalueita kotipaikkansa Polvijärven Ruvaslahden lisäksi Tohmajärvellä ja Kontiolahdella. Uusia soranottoalueita on vireillä kokoajan.

Leivo kiittelee Vuonoksen työmaan sijaintia entisellä kaivostuotantoalueella, sopivan sivussa asutuksesta. Lisäksi valmistettava sepeli ja murske ovat laadultaan huippuluokkaa, koska raaka-aineena on pääosin kalliokivi.

”Kalliokivimurskeessa ei ole hiekkapölyä kuten luonnonkivestä valmistetussa murskeessa on. Kalliokiven murskauksessa syntyvä kivijauhe on hyvin sitovaa ja sepeli sopii hyvin tienpintakerrokseen sidonta-aineeksi.” Leivo kertoo, että esimerkiksi

Joensuun kaupunki vaatii murtopintaluvun luonnonkivestä valmistetusta murskeesta, mutta kalliomurskeesta riittää pelkkä käyrä.

Puhdasta kalliokivimursketta käytetään teiden kunnostuksen lisäksi rakennusten seinustoilla.

Sepeli soveltuu rakennustyömailla salaojasoraksi sekä kapilaarikosteuden torjuntaan.

Kun Vuonoksen mursketyömaa käynnistettiin, Janne Rissanen istui itse Daewoo 250 LC -telakaivukoneen puikoissa. Into Tuuttijärvi puolestaan ohjasti Daewoo Mega 400-v -pyöräkuormaajaa.

Telakaivukoneella irrotetaan kiviaines ja erotellaan pois murskeeksi kelpaamaton aines. Sitä käytetään myös kiviaineksen syöttöön esimurskaimeen.

”Puu ja savi ovat pahimmat. Ne aiheuttavat jälkipään murskaimen kartiokarassa ongelmia. Puu jää kevyenä pyörimään, eikä savikaan mene läpi, vaan takertuu kiinni metalliin”, Rissanen kertoo.

Kuuden kuution kauhalla varustettua pyöräkuormaajaa käytetään isompien lohkareiden siirtoon ja valmiin murskeen varastointiin sekä murskeen lastauksessa kuorma-autoon tai rekkaan. Maanrakennus Leivo Oy hoitaa myös kuljetukset.

Rissasen mukaan kalliokivi murskautuu pyöreää luonnonkiveä helpommin lohkareisen muotonsa ja räjäytyksessä purkautuneen pienemmän pintajännitteen ansiosta. Myös murskauksesta aiheutuva meteli jää vähäisemmäksi kuin luonnonkiven murskauksesta syntyvä äreä ääni.

Esimurskaukseen käytettävä, 261 kW:n (350 hv) Caterpillar C-9 -dieselmoottorilla varustettu

Extec-esimurskain on työmaan kallein laite. Täydellä teholla 70 litraa tunnissa polttoainetta kuluttavan esimurskaimen veroton hinta on 300 000 euroa eli lähes saman verran kuin pyöräkuormaajan ja kaivukoneen hinta yhteensä.

Työpituudeltaan 20-metrinen, 46 tonnia painava leukamurskain hienontaa kiven 0–200 millin kokoon. Tätä karkeaa mursketta voidaan käyttää sinällään pehmeiden tienperustojen kunnostukseen.

Esimurskaimessa on magneettierotin vakiovarusteena. Jälkimurskaimelle syöttävän pääkuljettimen leveys on 1000 mm, pituus 10,0 metriä ja kierrosnopeus 123 kierrosta minuutissa. Sivukuljettimen koko 650 mm x 3100 mm.

”Esimurskaimeen syötettävän kiviaineksen maksimikoko on 800 milliä. Sitä suuremmat lohkareet murskataan ensin kaivukoneen typpikaasulla toimivalla hydraulivasaralla pienempään kokoon”, Rissanen kertoo.

Janne Rissanen kertoo, että Metso Oy:n valmistamaa Lokomo G 811 -jälkimurskainta ohjataan kauko-ohjauksella. Apuna on murskainlaitteeseen sijoitettu kamera, jonka välityksellä prosessia voidaan seurata kaivukoneen monitorilta. Myös hihnakuljettimien toimintaa on mahdollista valvoa kameroiden avulla. Lokomon veroton hinta on 250 000 euroa.

”Kameravalvontaa käytetään silloin, kun tuotantoa pyöritetään kahdella miehellä. Kamera ei kuitenkaan ole koskaan ihmissilmän tai -korvan veroinen. Kolmella miehellä ajettaessa valvon toimintaa ulkopuolelta ja samalla voin tehdä tarvittavia säätöjä, eikä koneita tarvitse pysäytellä taukojen ajaksi.”

Esimurskaimelta 0–200-millinen murske siirretään hihnakuljettimella jälkimurskaimen yläseulalle, josta hienoin aines putoaa tuutin kautta poistohihnalle. Karkeampi aines jatkaa kartiokaramurskaimeen, jossa murskaus perustuu epäkeskokaran pyörimisliikkeeseen.

Kartiokarasta 0–32-millinen murske putoaa hihnakuljettimelle, joka siirtää murskeen takaisin yläseulalle johtavalle kuljettimelle esimurskaimelta tulevan karkean murskeen joukkoon.

”Osa jo kerran kiertäneestä murskeesta palaa takaisin kartiokaralle, mutta pääosa murskeesta kiertää vain kerran.”

Rissanen kertoo, että kartion sisä- ja ulkomanttelin säädöllä voidaan vaikuttaa murskeen muotoon. Haluttu sepelin ja murskeen koko saadaan aikaan seulonnalla. Kaksitasoisen seulan avulla voidaan tuottaa samanaikaisesti 32-millistä sepeliä ja 16-millistä mursketta.

”Parhaimmillaan kone pyörii kuin käkikello, kuukausia ilman murheita, mutta kovillehan tässä koneet joutuvat. Paras tulos saadaan, kun koneista otetaan 70 prosentin tehot irti”, Rissanen sanoo kokemuksesta.

Hän kertoo, että yleisintä 16 millin mursketta valmistuu 200 tonnia tunnissa eli ilman ongelmia noin 1200 tonnia vuorossa, karkeampaa mursketta enemmänkin. Tulos on pitkälti kiinni kiviainesta esimurskaimelle syöttävän kaivukoneen tehosta. Tuotantoon saadaan lisävauhtia vaihtamalla 25-tonninen kaivukone 40-tonniseen.

Jälkimurskaimen voimanlähteenä on tuotoltaan 600 ampeeritunnin vesijäähdytteinen Cat-aggregaatti, jonka virrantuotto riittäisi useamman pientalon tarpeisiin. Aggregaatin hinta kuljetusvaunuineen on verottomana 50 000 euroa.

Sähköä tarvitaan murskaimen kahdeksaan sähkömoottoriin alkaen öljypumppujen 3 kilowatin moottoreista karamurskaimen tonnin painoiseen, 160 kilowatin moottoriin.

”Maksimisähköntuotosta on käytössä noin puolet. Kulutus määräytyy kiven kovuuden mukaan. Kalliokivilouhe on jälkipäälle helpompi, kun taas esimurskaimelle se on toisinpäin.”

Murskaimien siirtämiseen työmaalla kuluu aikaa alle kaksi tuntia. Tela-alustainen esimurskain siirtyy omalla moottorivoimallaan. Neljällä jalalla seisova jälkimurskain siirretään rekan nupin avulla. Maantiekuljetuksen valmisteluihin aikaa kuluu jo kaksin verroin.

Rissanen kertoo, että valmistettavan murskeen paino punnitaan kuormaajan kauhassa kilolleen. Kuljettajan ammattitaito näkyy kauhan painossa. Täysi kauhallinen mursketta painaa kymmenisen tonnia. Päivätuotannon määrä saadaan sadan kilon tarkkuudella.

”Tässä kaivokselta louhitussa kalliokivessä on kerrottu olevan mukana ripaus kultaa. Mitään isompaa havaintoa kullasta ei ole vielä kohdalle sattunut. Sen voi sanoa, että kelpaa ihmisten täälläpäin ajella, kun tietkin ovat kullattuja.”

Kokeneen murskeentekijän toive on, että murskealalle järjestettäisiin koulutusta. Nykyisin työmaille tulevat maarakennuspuolen opiskelijat ovat Rissasen kokemuksen mukaan vihreitä kuin varpuset. Jonkinlaisesta ammattitaidosta voidaan puhua vuoden, mieluummin kahden työmaalla olon jälkeen.

Hihnakuljetin siirtää esimurskaimesta tulevan 0–200 millin murskeen jälkipään hihnakuljettimelle, joka kuljettaa murskeen yläseulalle, josta yli 32-millinen karkea aines jatkaa karamurskaimelle. 

Karamurskaimen ja hihnakuljettimien toimintaa on mahdollista valvoa kaivurin monitorilta. Kameravalvonta ei kuitenkaan ole kokeneen ihmissilmän ja korvan veroinen. 

Jälkipään karamurskaimesta 0–20-millinen murske kiertää takaisin yläseulalle. Puhdas kalliokivimurske otetaan talteen alemmalla seulalla. 

Pyöräkoneen kuljettajan ammattitaito näkyy murskeen käsittelyssä, kauha täyttyy ilman renkaiden kaivattamista. 

Insinööriopiskelija Into Tuuttijärvi (vas.) oli kesän Janne Rissasen opissa ja käynnistämässä Vuonoksen avolouhoksen sivukivialueen mursketyömaata. 

Karamurskaimen voimanlähteenä on 160 kilowatin sähkömoottori, johon sähkö saadaan teholtaan 600 ampeeritunnin aggregaatista. 

Puhdas kalliokivimurske napataan sivuun kalliokivipölyn puhdistaneen yläseulan jälkeisellä alemmalla seulalla. Siitä murske joutuu uudelleen karamurskaimeen. 

Avaa artikkelin PDF