Opolagra-näyttely 2015, Opole, Puola: Kuin Puolan okra

Puolan Opolagra-konenäyttely Opolessa Etelä-Puolassa on kuin toisinto Oripään Okra-näyttelystä: jokseenkin sama kooltaan, pienkonekentällä keskellä ei-mitään. Opole sijaitsee suunnilleen Katowicen ja Wroclawin puolivälissä.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kubota-rivistössä on valmistajan 4 maatalousmallin sarja yhtä takavetomallia lukuunottamatta. M100GX on 100-hevosvoimainen, suurin M135GX 135 hv. Kahdessa pienimmässä on nelisylinterinen, 3,7-litrainen Kubota-diesel, kahdessa suurimmassa 6,1 l kuutonen. Päävaihteistona 8-portainen powershift, jossa vakiona 24 nopeutta eteen ja taakse. Työhydrauliikan pumpun tuotto 70,9 ja 77,2 l/min, nostovoima 31 ja 43 kN.
Kubota-rivistössä on valmistajan 4 maatalousmallin sarja yhtä takavetomallia lukuunottamatta. M100GX on 100-hevosvoimainen, suurin M135GX 135 hv. Kahdessa pienimmässä on nelisylinterinen, 3,7-litrainen Kubota-diesel, kahdessa suurimmassa 6,1 l kuutonen. Päävaihteistona 8-portainen powershift, jossa vakiona 24 nopeutta eteen ja taakse. Työhydrauliikan pumpun tuotto 70,9 ja 77,2 l/min, nostovoima 31 ja 43 kN.
Lämminilmakuivureita käytetään lähinnä maissisadon laadun varmistamiseen. Italialaisvalmisteinen Fratelli Pedrotti -vaunukuivuri on kytkentävalmis pakkaus. Siiloon mahtuu 18 tonnin eli 26 kuution maissierä. Kuivauskapasiteetti on valmistajan mukaan maissille (28 % -> 14 %) 85 kuutiota vuorokaudessa, vehnälle ja ohralle 
(20 % -> 15 %) 130 tonnia.
Lämminilmakuivureita käytetään lähinnä maissisadon laadun varmistamiseen. Italialaisvalmisteinen Fratelli Pedrotti -vaunukuivuri on kytkentävalmis pakkaus. Siiloon mahtuu 18 tonnin eli 26 kuution maissierä. Kuivauskapasiteetti on valmistajan mukaan maissille (28 % -> 14 %) 85 kuutiota vuorokaudessa, vehnälle ja ohralle 
(20 % -> 15 %) 130 tonnia.
Rostselmash on Venäjän keskeisin maatalouskonevalmistaja. Don-puimurit kantavat nykyisin valmistajan logoa. Vector 420:ssä on 220 hv:n Cummins, pöytäleveydet 5–7 m. Kohlimia on 4, puintikeloja yksi. Kelan läpimitta on 800 mm, varstoja on 10, varstasillan leveys 1180 mm. Valmistajan mukaan pinta-ala on vastaavankokoisiin kilpailijoihin 50–90 prosenttia suurempi. Voimansiirtoon on hihnakäyttöinen variaattori, jolla kelan nopeus säätyy 335–
1 050 r/min. Viljasäiliön tilavuus on 6 000 l.
Rostselmash on Venäjän keskeisin maatalouskonevalmistaja. Don-puimurit kantavat nykyisin valmistajan logoa. Vector 420:ssä on 220 hv:n Cummins, pöytäleveydet 5–7 m. Kohlimia on 4, puintikeloja yksi. Kelan läpimitta on 800 mm, varstoja on 10, varstasillan leveys 1180 mm. Valmistajan mukaan pinta-ala on vastaavankokoisiin kilpailijoihin 50–90 prosenttia suurempi. Voimansiirtoon on hihnakäyttöinen variaattori, jolla kelan nopeus säätyy 335–
1 050 r/min. Viljasäiliön tilavuus on 6 000 l.
Olki on tarjolla öljy- tai kaasulämmityksen vaihtoehdoksi.
Olki on tarjolla öljy- tai kaasulämmityksen vaihtoehdoksi.
Flieglin 40-vuotisjuhlamalli Panther. Kantavuus 21 tonnia, omapaino 7 210 kg, lavan vesitilavuus 35 kuutiota, puolen metrin lisälaidoin 44.
Flieglin 40-vuotisjuhlamalli Panther. Kantavuus 21 tonnia, omapaino 7 210 kg, lavan vesitilavuus 35 kuutiota, puolen metrin lisälaidoin 44.

Okran ja Opolagra-näyttelyn suurin ero löytyy taustajoukoista. Okra järjestetään vapaaehtoisvoimin, Opolagran järjestysvastuu on Saksan neuvontajärjestö DLG:llä. Okra pärjää siitä huolimatta hyvin tässäkin vertailussa.

Näyttelyn päärooleissa olivat traktorit, puimurit ja työkoneet sekä sadonkäsittely. Kotieläintekniikkaosastot jäivät sivurooleihin.

Konekenttää hallitsevat samat maailmanmerkit kuin täälläkin. Luonnollisesti pieniä poikkeuksiakin näkyi. Kubotan M-sarja eli 75–100 kW:n nelivetomallit olivat näyttävästi esillä. Saman voi sanoa Claas-traktoreista. Harvinaisemmista merkeistä mieleen jäi sveitsiläinen Lindner. Puolalaisvalmisteista esillä oli FarmTrac, Ursuksesta ei ollut havaintoa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Traktorimyynnissä hiljaiseloa

Puolassa myytiin noin 14 200 maataloustraktoria vuonna 2014, viitisen prosenttia alle edellisvuoden. Myös edeltävä vuosi oli traktorikauppiaiden kannalta huono.

Heikon kysynnän taustalla on investointitukien poissaolo. Tänä vuonna traktorimyynnin piristysruiskeeksi odotettiin rahaa EU:n maaseudun kehitysohjelmasta, mutta ne rahat ohjautuivat muihin kohteisiin. Marraskuun loppuun mennessä traktorimyynti jäi 10 437 yksikköön, noin 2 500 alle edellisvuoden. Ero on pysynyt suunnilleen samana kuukausittain.

Markkinajohtaja JD:n markkinaosuus oli 17,2 prosenttia, NH:n 17,1, Zetorin 12,6, Deutz-Fahrin 8,7, CaseIH:n 7,6 prosenttia. Valtra pääsi 3,3 %:n markkinaosuuteen. Taakse jäivät MF 3,1:llä ja Fendt 1,7 %:lla.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

JD vahvisti osuuttaan liki 4 %-yksikköä, D-F 1,6, Zetor 1,0 ja Valtra 0,6. MF:n osuus pysyi kutakuinkin ennallaan, NH ja CaseIH menettivät prosenttiyksikön verran.

Kattavan puimurivalikoiman ainoa täkäläisittäin outo lintu oli venäläinen Rostselmash Vector 420, nelikohlinkone 5-metrisellä pöydällä. Muut merkit esittelivät isomman pään mallejaan. Sampo-puimurit puuttuivat maisemasta.

Muokkaukseen runsas valikoima

Muokkauskoneiden painopiste näytti olevan erilaisissa kultivaattoreissa ja jankkureissa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Muokkaus ja kylvö ovat erillisiä työvaiheita, yhdistelmäkoneita ei näkynyt. Kylvökoneita katsellessa huomio kiinnittyi siihen, ettei kentältä löytynyt yhtään yli 4-metristä konetta.

Toinen havainto oli, että puolalaisten työkonevalmistajien määrä on varsin suuri ja niiden valmisteiden valikoima monipuolinen.

Puolalaiset työkoneet ovat vakiinnuttaneet asemansa myös Suomessa.

Puola edelleen pientilavaltainen

Näyttelyn selkeä kohderyhmä olivat ammattiviljelijät, joiden osuus on toistaiseksi perin pieni: vain pari prosenttia puolalaisista maatiloista on viljelyalaltaan yli 50 hehtaaria. Suurimmat tilat ovat entisiä valtiontiloja, joilla on peltoa tuhansia hehtaareja. Ne ovat yhtiömuotoisia, osin ulkomaisessa omistuksessa.

Suurimmat tilat toimivat tehokkaasti: Puola on ollut niiden ansiosta maataloustuotteiden nettoviejä vuotta ennen liittymistään EU:n jäseneksi eli vuodesta 2003. Jos yli miljoonasta tilasta prosentinkin verran on suuria, ne tarjoavat isojen koneiden kaupalle tukevan pohjan.

Puolan kokonaispeltoala on noin 14 miljoonaa hehtaaria, vilja-ala Maailmanpankin mukaan noin 7,5 miljoonaa. Maatilojen keskipeltoala on 10,5 hehtaaria ja maatilojen lukumäärä peräti 1,4 miljoonaa, mutta puolet niistä on alle 5 ha:n tiloja. Suoraa tilatukea maksettiin silti 1,3 miljoonalle tilalle.

Maatalouden rakenteen kaksijakoisuutta kuvaa sekin, että puolet tiloista on omatarveviljelmiä, jotka myyvät mahdolliset ylijäämänsä paikalliseen kulutukseen, puolet toimittaa tuotteensa teollisuudelle ja kaupalle.

Pientilavaltaisuuden vuoksi maatalouden työvoimaosuus on edelleen varsin korkea, noin 13 prosenttia, BKT-osuus 3,3.

Tukea keskikokoisille tiloille

Pientilojen määrä vä-henee koko ajan. Ennuste on 337 000 vuoteen 2020 mennessä. Jos se toteutuu hallitsemattomasti, yhteiskuntarauha voi rikkoutua.

Puolan maaseutupolitiikan keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena onkin varmistaa työpaikka maaseudulla mahdollisimman monelle puolalaiselle.

Myös omatarvetiloja tuetaan, jotta ne voisivat joko jatkaa toimintaansa tai niiden omistajat työllistyä omalla paikkakunnallaan, jolloin muuttoaaltoa kaupunkeihin ei syntyisi. Tähän liittyy mm. maaseudun infrastruktuurin parantaminen.

Elinkelpoisista keskikokoisista tiloista on tulossa maatalouden perusrunko. Niiden määrää on tarkoitus kasvattaa. Perheviljelmien kehittämiseen käytetään tällä ohjelmakaudella peräti 15,5 miljardia euroa, josta 8,6 mrd tulee EU:lta. Tällaisenaan kehitysohjelma on rahoitukseltaan EU-maiden suurin.

Puolassa säädettiin jo vuonna 2012 uusi maanhankintalaki, jolla rajoitetaan suurtilojen kasvua. Pienillä ja keskikokoisilla perheviljelmillä on lain mukaan etuosto-oikeus valtion vuokramaihin niiden tullessa myyntiin. Osan tuista tilat voivat käyttää lisämaahankintoihin.

Venäjä-pakotteet vain 
säikäyttivät

Puola on välttänyt Euroopan velkakriisin aiheuttaman taantuman. Viime vuonna maan talous kasvoi 3,4 prosentilla. Kuluvan vuoden kasvu pysyy samoissa lukemissa.

Puolasta vietiin Venäjälle maataloustuotteita 1,3 miljardilla eurolla vuonna 2013 ennen EU-pakotteita.

Pakotteiden odotettiinkin vaikuttavan ankarasti erityisesti Puolan maatalouteen, koska omenista 60, vihanneksista 50 ja sianlihasta 20 prosenttia menee Venäjälle. Venäjä on Puolan kolmanneksi tärkein vientimaa 6,3 prosentin (Puolan tilastokeskus) osuudella kokonaisviennistä. Sen edelle menevät Saksa ja Britannia.

Alentuneiden kuluttajahintojen takia sekä omenien että sianlihan kysyntä ja keskikulutus nousi kotimaassa voimakkaasti.

Kun ylijäämätuotteille löytyi uusia asiakkaita Afrikasta, Aasiasta ja EU-maista, puolalaisten maataloustuotteiden vienti itse asiassa kasvoi 4,5 prosentilla Venäjä-pakotteista huolimatta.

Sikatalouden painopiste on emakkosikaloissa. Porsastuotannon kehittämistuki on enimmillään 215 000 euroa sikalaa kohden.

Maidontuottajat ovat vaikeuksissa tuottajahinnan romahdettua vuoden 2014 alun 35 sentistä saman vuoden lopulla alle 30:een. Raakamaidon hinta jäi 18 prosenttia alle EU-keskihinnan vuonna 2014. Lisäksi maitoala joutui maksamaan 250 miljoonan euron sakot kiintiön ylityksestä.

Näistä takaiskuista huolimatta maidontuotannon tulevaisuus nähdään hyvänä kiintiöajan loputtua. Sillä uskotaan olevan valtava potentiaali. Asiantuntijat puhuvat mahdollisuudesta kasvattaa Puolan maidontuotantoa jopa 30 prosentilla tulevina vuosina.

Puola on löytänyt naudanlihalle erikoismarkkinan Israelista ja muslimimaista, joihin viedään kosher- ja halal-teurastettujen eläin
ten lihaa.