Huolto-Särkkä Ky huoltaa ammattitaidolla – konehuolto lisää käyttövarmuutta

Traktoriin tehtiin vetolevyn vaihto. Katkaistun traktorin etuosaa sovitetaan takaisin omalle paikalleen. 

Lappeenrantalainen Veli-Matti Särkkä (29 v) on toiminut Huolto-Särkkä Ky:n yrittäjänä jo yli 10 vuotta. Hän toivoo asiakkaiden tuovan koneensa korjattavaksi hyvissä ajoin ennen kevään työkiireitä. 

"Kevättöiden taas lähestyessä kannattaa jokaisen viljelijän tarkistaa koneidensa kunto, ellei sitä ole vielä tehnyt. Kone kannattaa huoltaa, vaihtaa kulutusosat uusiin ja korjauttaa ne viat, jotka koneen käytössä tai sen huoltotarkistuksessa ovat tulleet esille", sanoo lappeenrantalainen huoltoyrittäjä Veli-Matti Särkkä. "Luonnollisesti huoltotoimenpiteet aiheuttavat kustannuksia, mutta siitä huolimatta ei huollosta tai korjauksista kannata tinkiä."

"Pienenkin vian korjaus on ehdottoman tärkeää. Korjaamattomana vika saattaa pahentua ja aiheuttaa lopulta suuriakin vaurioita, jolloin kustannukset helposti moninkertaistuvat", hän varoittaa. "Ajoissa tehty huolto ja korjaus varmistavat koneelle hyvän käyttökunnon ja takaavat konetöiden sujumisen kiireisenä työaikana."

Kaikki traktoreita, puimureita tai maataloustyökoneita myyvät markkinointiketjut ovat yksityistäneet huolto- ja korjaustoiminnan jo vuosia sitten. Se on tuonut huoltopalvelun lähemmäksi maaseudun asiakasta, lisännyt palvelun tehokkuutta ja tuonut siihen yrittäjälähtöisen vastuun. Huoltoyrittäjyyteen pohjautuvan palvelun on laskettu alentaneen myös toiminnan kustannuksia.

Vajaasta kolmestakymmenestä ikävuodestaan huolimatta Veli-Matti Särkällä on jo kymmenen vuoden kokemus itsenäisenä maatalouskoneiden huoltoyrittäjänä toimimisesta. Autonasentaja-koulutuksen saanut yrittäjä työskenteli jo kouluaikanaan isänsä Aulis Särkän omistamassa Huolto-Särkkä Ky:ssä. Oli luonnollista, että ammattikoulun jälkeen hän jatkoi samassa työssä.

Ford-organisaation huoltotoiminnan yksityistämisen yhteydessä perustettiin vuonna 1990 Huolto-Särkkä Ky. Sen vastuulla oli Ford -traktoreiden huolto- ja korjaustoiminta Etelä-Karjalan alueella. Heti perustamisen jälkeen yritykselle rakennettiin konekorjaamo, hankittiin huoltoauto ja palkattiin yrittäjän avuksi yksi huoltomies. Toiminta käynnistyi luontevasti ja yritys saavutti nopeasti osaavan ja luotettavan huoltopalvelun maineen.

Aulis Särkän äkillisen poismenon seurauksena vuonna 1997 huoltoyritys jäi nuoren, vasta 18-vuotiaan, Veli-Matti Särkän vastuulle. Ammatillisesti osaavalle sekä yritys- ja liiketalouteen perehtyneelle Veli-Matille ei uusi tilanne tuottanut ongelmia. Kirjanpito hoidatettiin tilitoimistossa, laskutus ja rahaliikenne omassa yrityksessä ja työavuksi palkattiin jo aikaisemmin konehuollossa pätevöitynyt asentaja.

Traktorien ja puimurien valmistuksessa, sekä koneiden myyntiedustuksissa tapahtuneiden muutosten jälkeen, Huolto-Särkkä toimii nyt osana Agritek Oy:n valtakunnallista huoltoverkostoa. Yrityksen huolto- ja korjausvastuulle kuuluvat Agritekin edustamien New Holland traktoreiden ja puimureiden, Case-traktoreiden sekä saman myyntiorganisaation edustamien työkoneiden huolto- ja korjaustoiminta sekä osittain myös kulutusosien ja tarvikkeiden myynti.

Huolto- ja korjaustoiminnassa tarvittavat varaosat yritys saa nopeasti New Holland ja Case piirimyyjien varaosavarastoista, jotka molemmat sijaitsevat lähietäisyydellä korjaamosta (200 ja 300 metrin päässä). Ne varaosat tai huoltotarvikkeet, joita näistä paikallisvarastoista ei satu löytymään, tilataan Agritekin keskusvarastosta Espoosta. Toimitusaika Espoosta on vuorokausi. Mikäli tilaus siirtyy valmistajien varastoille Eurooppaan, aikaa kuluu 2-3 vrk. Yleensä korjaustyö ei viivästy varaosan odottelun takia.

Traktori- ja maatalouskonehuollon lisäksi Huolto-Särkälle kuuluu myös Doppstad-kivimurskainten huoltovastuu koko Etelä-Suomessa. Doppstad-murskaimia on Suomessa 30, joiden huollosta 2/3 on Huolto-Särkän vastuulla.

Huolto-Särkän nykyinen korjaamokiinteistö rakennettiin kaupungin vuokratontille vuonna 2001. Korjaamohallin pinta-ala on 460 m2, ja korjauspisteitä on viisi. Varaosavarasto on 30 m2 sekä toimisto- ja sosiaalitilat 110 m2. Yrityksellä on myös yksi asianmukaisesti varusteltu huoltoauto.

"Käytännön huolto- ja korjaustoiminta on lähes täysin keskittynyt korjaamohalliin", Veli-Matti Särkkä sanoo. "Koneet tuodaan tänne joko ajamalla tai autokuljetuksella. Sovittaessa voimme myös noutaa koneen. Tiloilla tapahtuva huolto- ja korjaustoiminta on jo pitkään ollut vähenemässä."

"Toiminnan keskittyminen lähes yksinomaan korjaamoon on helposti perusteltavissa. Korjaustyö tiloilla, ainakin suurten remonttien yhteydessä, aiheuttaisi monia varaosien tai erikoistyökalujen noutomatkoja, jolloin työt keskeytyisivät ja aiheuttaisivat asiakkaille vain lisäkuluja", Särkkä perustelee. "Myös uusien koneiden tekniikka muodostaa esteen tiloilla tapahtuvalle korjaustoiminnalle siitäkin huolimatta, että monilla tiloilla on jo lämpimät konehallit."

Huolto- ja korjaustöistä maatalouskoneiden osuus on ¾. Neljännes töistä on kiinteistöhuoltoa ja koneurakointia. Useimmat maatilat eivät tee enää edes öljynvaihtoa koneisiinsa itse. Kone ajetaan öljynvaihtoon korjaamolle, jolloin ammattimies voi siinä samalla tehdä myös yleisen kunto- ja huoltotarkastuksen.

"Vuodenvaihteessa olivat työt pahasti ruuhkautuneet. Odotusaika oli jopa 3 viikkoa. Kiireelliset työt pyrittiin silloinkin tekemään välittömästi ja saamaan rikkoutuneet koneet taas käyttökuntoon", Veli-Matti Särkkä kertoo. "Nyt tilanne on jo toinen kun saatiin korjaamolle yksi asentaja lisää. Mutta pelkään taas kevään kynnyksellä töiden uudelleen ruuhkautuvan ja aiheuttava viikon tai parin odotusajan. Siksi koneet kannattaisi nyt viipymättä korjata ja huollattaa, jotta kevättyöt sujuisivat häiriöittä."

Ennakoivan huollon merkitys korostuu kevättöiden tavoin muinakin työhuippuina, kuten lumitöiden, tuorerehunkorjuun ja puintien aikana. "Huolto- ja korjaustöiden ennakointi on viisautta", Veli-Matti Särkkä kiteyttää.

Konehuoltajaperheessä kasvaneelle Veli-Matti Särkälle ammatin valinta oli itsestäänselvyys. Jo siitä lähtien kun työkalut alkoivat pysyä käsissä, hän viihtyi koneiden parissa ja puuhasteli isänsä omistaman Huolto-Särkkä Ky:n konekorjaamossa. Kouluikäisenä hänestä kehittyi ammattitaitoinen koneasentaja.

Peruskoulun jälkeen Veli-Matti Särkkä hakeutui Lappeenrannan Ammattikouluun, josta valmistui autonasentajalinjalta vuonna 1995. Hän jatkoi ammattiasentajana perheyrityksensä konehuollossa. Isänsä Aulis Särkän jälkeen Veli-Matista tuli jo 18-vuotiaana tulos- ja ammattivastuullinen yrittäjä.

Kuluneiden 11 vuoden aikana Veli-Matti Särkästä on kehittynyt ammattinsa osaava, rutinoitunut ja asiakkaiden arvostama huoltoyrittäjä. Työ on vienyt miehen niin syvästi mukanaan, että hänestä voidaan puhua jo työnarkomaanina. Vapaa-aikaa harrastuksille tai muulle toiminnalle ei juurikaan jää aikaa. r

Avaa artikkelin PDF