Traktorit isolla kirkolla - MTK:n työkonekavalkadi

Kavalkadin kaksi iäkkäintä traktoria, 1910-luvun Wallis ja kuvan 1930-luvun Farmall, nostettiin lavettikyydille paraatia varten. Syynä ei ollut niinkään iän painaminen päälle vaan koneiden rengastus – rautapyörät eivät ole parhaimmillaan kaupungin päällysteillä. 

Vuosimallin 1966 Volvo N84 oli mukana näyttelyssä ja paraatissa ainoana kuorma-autona. Moottorina on Volvon 5,13-litrainen suora kutonen. Tehoakin löytyy yli sata hevosvoimaa, tarkkaan ottaen 107 hv, ja kantavuutta 6300 kg. Auto toimi vuoteen 1984 asti Vesannon osuusmeijerin maitoautona. 

Kuvan Ford 3000:ssa on tavallinen vaihteisto, mutta sen tilalle oli mahdolista valita Select-o-Speed nimisen powershift-vaihteisto. Nopeuksia siinä oli 10 eteen ja 2 taakse. Vaihteiston kestävyyttä moitittiin, mutta syy saattoi olla ratin ja istuimen välissä. Sen ajan käyttäjät eivät olleet vielä täysin valmiita hienojen vaihteistojen käyttöön. 

Vanha maataloustraktori on äärimmäisen harvinainen näky pääkaupungin ydinkeskustaan luettavassa Kaisaniemen rannassa. Ei ole mahdotonta että tällainen vuoden 1952 Farmall Super BMD olisi nyt ensi kertaa näillä tienoilla. Fordsoneita kaupungissa on ollut enemmän, sillä Helsingin kaupungin rakennusvirastolla oli 1920-luvulta lähtien Fordsoneita katujen rakennus- ja kunnostustöissä. 

Yli sata vuotta vanha Wallis Cub Junior on harvinainen traktori. Kunnostaminen on ollut haastavaa, sillä varaosia ei ole. Monet osat on jouduttu valmistamaan erikseen. Aikanaan uutta on ollut muun muassa koteloitu ja öljykylpyinen voimansiirto. Traktori painaa noin 1,5 tonnia ja 5,3 litrainen nelisylinterinen petroolimoottori kehittää 25 hevosvoimaa. 

Valmet 33:n parannettu versio oli 1959 esitelty 359. Isoimpia muutoksia olivat hihnavetoisen pumpun vaihtuminen nokkapumpuksi ja erillisen hydrauliöljysäiliön lisääminen. Tämä yksilö oli kauniisti patinoitunut ja antoi hyvää kontrastia entisöityjen traktoreiden rinnalla. 

Kavalkadin vetivät liikkeelle työhevoset. Ohjastajat olivat pukeutuneet asiaankuuluvasti aikakauden vaatteisiin. 

Deutz 40 esiteltiin Saksassa 1958 ja oli siellä aikanaan yksi myydyimpiä traktoreita. Saksalaisten tyyliin traktorissa on apumiehen istuin kuskin penkin takana. Voimanlähteenä on ilmajäähdytteinen 3-sylinterinen diesel ja 35 hv. 

1970-lukua edusti tämä Belarus 505. Vakiona 67-hevosvoimaiseen traktoriin asennettiin Suomessa turboja, jolloin tehoksi tuli 75 hevosvoimaa. Tässä yksilössä lienee vielä hitusen enemmän, sillä turbon jälkeen on asennettu välijäähdytin. Perässä on aikanaan suositut Belaruksen lantakärryt. 

Ford 8N:ää valmistettiin Yhdysvalloissa vuoteen 1952. Suomeen sitä tuotiin eniten jenkkitraktoreista. Nostolaitteissa on kiinni erikoisempi lautasaura, jonka työnjälki ei kuitenkaan ole kummoista Suomen maalajeilla. 

Mylly-Matti kotitarvemyllyä pyöritetään lattahihnalla. Voima saatiin maamoottorilta tai traktorin hihnapyörältä kuten Saran teltassa, jossa voimakoneena oli Fordson N. 

Suomen maatalousmuseo Sarka esitteli teltassaan erilaisia puimakoneita ja viljamyllyjä. Nämä perheen pienimmät olivat innoissaan käsin pyöritettävästä jauhinkivestä. Taustalla ollaan käynnistämässä Avance moottoriauraa. 

Tapio Riipinen esitteli Valtran omistamaa Valmet 1502 -traktoria. Hän veti Afcon Oy:n toteuttamaa entisöintiprojektia. Hannu Niskanen, jonka diplomityöhön 1502 pitkälti perustuu, osallistui myös koneen hankintaan ja entisöintiin. 1975 esitelty malli oli aikaansa edellä ja myynti jäi hyvin vähäiseksi. Yli seitsemän tonnin paino ja 136 hevosvoiman teho olivat tuon ajan pienille tiloille liikaa. Koneet menivätkin pääasiassa turvesoille ja urakointiin. 6-pyöräisen Valmetin kankeaa kääntyvyyttä saatiin parannettua nostettavalla telillä. 

IH:n Chicagon tehtaalla vuosina 1923–1939 valmistetussa McCormick-Deering 10-20 traktorissa on neljäsylinterinen noin 25 hevosvoiman moottori. Vaihteita on kolme eteen ja yksi taakse. 

Neuvostoliittolaisten näkemykset ohjaamoiden turvallisuudesta ja melusta olivat erilaisia kuin meillä länsimaissa, joten esimerkiksi Belaruksiin, kuten tähän 825 malliin asennettiin meillä suomalainen ohjaamo. Tämä näkyi kuitenkin hinnassa, sillä länsivarusteiden osuus saattoi olla yli puolet. 

Valmet 502 esiteltiin syksyllä 1971 Valmet 500 korvaajaksi. Edistyksellistä oli kunnollinen hytti, joka oli melko hiljainen ja hallintalaitteiden sijoitteluun oli kiinnitetty huomiota. 

Antero Vilander tervehtii kurvatessaan Ford AA kuorma-autosta tehdyllä autotraktorilla Mannerheimintielle. Kuorma-auto on valmistunut tehtaalta vuonna 1928 ja traktoriksi se on muokattu sodan jälkeisenä pula-aikana. Välitykset ovat entisellään, mutta kuuttakymppiä kovempaa Vilander ei ole uskaltanut ajaa. 

Ihmiset kuvasivat kavalkadia innokkaasti. Tässä potrettiin pääsee Valmet 500. Isommissa Valmeteissa ohjaamo oli jo tullut vakiovarusteeksi, mutta 500:ssa se oli valinnaisvaruste 1.7.1969 saakka. Valmetin väri vaihtui punaisesta kelta-ruskeaan juuri satasarjan kohdalla. 

Fiat 412 oli varustettu kattavalla kenttäkorjausvälineistöllä. Keulalle on asennettu kaasupullot ja polttopilli. Takana on puolestaan hitsausgeneraattori ja työkalulaatikko. 

Kavalkadin huomiota herättävin kone oli kahdeksanpyöräinen Ponsse Scorpion -harvesteri. Liikennemerkkien ja raitiovaunujen ajojohtimien vuoksi kuljettaja sai seurata tarkasti puomin liikkeitä – vähän niin kuin metsässäkin puiden välissä. 

Ponsse Scorpion H6 -hakkuupäässä riitti tutkittavaa. Yli tuhannen kilon kouralla kaatuu noin 60 cm puu ja karsintakin etenee vauhdikkaimmillaan 6 metrin sekuntivauhtia. 

Kiinnostuneita kaupunkilaisia riitti Rautatientorin näyttelykentällä. Kuvassa tutkitaan osittain puurakenteista sepän rakentamaa traktoria 30-luvulta. Traktorin tekniikassa ja voimansiirrossa on käytetty paljon niittokoneiden ja muiden maatalouskoneiden osia. Alun perin traktorissa on ollut kuulapäämoottori, mutta sen tehottomuuden vuoksi tilalle on vaihdettu amerikkalainen linja-auton moottori. Tehoa siinäkään ei luultavasti ole 10 hevosvoimaa enempää. Voimansiirto on yksinkertainen, sillä vaihteita löytyy yksi eteen- ja taaksepäin. Tasauspyörästöä ei ole, vaan ainoastaan oikea takapyörä vetää. Tämän takia vasen takapyörä on sileä. Traktori kuuluu nykyään Kyrönmaan maatalousmuseolle. 

Yksi päivän jännittävimmistä hetkistä oli koneiden käynnistys paraatiin lähtöä varten. Yllättäen yksikään kone ei hangoitellut pahasti vastaan ja kaikki pääsivät matkaan. Kuvassa tehdään lähtövalmisteluja Mörkö Majuriin. 

Kesäkuun yhdeksäntenä päivänä järjestetty työkonekavalkadi starttasi Helsingin Rautatientorilta ja kulki Mannerheimintietä pitkin Pasilaan Messukeskukselle. Messukeskuksella järjestettiin samana päivänä MTK:n 34. liittokokous, jossa keskusteltiin järjestön tulevaisuuden linjauksista ja toimintatavoista.

Rautatientorin yleisötapahtuma alkoi jo kello 9, jolloin yleisöllä oli harvinainen mahdollisuus tutustua maatalouden ja sen koneellistumiseen historiaan Helsingin ydinkeskustassa. ”Todella hienoa, että voimme esitellä maataloutta ja sen merkitystä Suomen historiassa keskellä Helsinkiä, Kansallisteatterin ja Ateneumin välissä, totesi tilaisuuden avauspuheen pitäjä, MTK:n kolmas puheenjohtaja Markus Eerola.

Rautatientorilla oli eri aikakauden traktoreiden lisäksi esillä myös tapahtuman yhteistyökumppaneiden osastoja. Sarka Maatalousmuseon osastolla oli työnäytös, jossa viljaa lajiteltiin ja jauhettiin käsivoimin. Sampo Comia leikkuupuimuri, Valtran traktorit ja Ponsse Scorpion -harvesteri edustivat maa- ja metsätalouden uusinta tekniikkaa.

Paraatiin osallistuneet traktorit ja hevoset oli koottu Kaisaniemeen, mistä ne lähtivät kello 13:15 ajamaan kohti Messukeskusta. Osa Rautatientorilla olleista koneista osallistui myös kulkueeseen, mutta silti torille jäi kiinnostava valikoima varsinkin vanhempaa kalustoa, kuten sepän tekemä, pääosin puurunkoinen traktori. Yli 100-vuotias Avance ajoi jopa kunniakierroksen torilla. Paraatissa oli mukana kuusi hevosta ja yli kuusikymmentä traktoria, 1910-luvulta tähän päivään. Hevoset oli valjastettu rattaiden ja työkoneiden eteen. Hevoset poistuivat kulkueesta Laakson ratsastusstadionin kohdalla.

Koneet esiteltiin ikäjärjestyksessä vuosikymmenittäin järjestäytyneenä. Jokaisen vuosikymmenen ensimmäisessä traktorissa oli aina kyltti, joka kertoi kyseessä olevan ajankohdan. Näin vähemmän koneita tuntevatkin saivat hyvän käsityksen koneiden koon ja ulkonäön muutoksesta ajan kulun mukaan. Vanhimmat koneet osallistuivat kulkueeseen Hankkijan lainaamien lavettien ja traktoreiden kyydissä.

Matka sujui ongelmitta ja messukeskus saavutettiin tavoiteajassa, eli noin tunnissa. Liikenne katkaistiin kavalkadin edeltä ja näin matka sujui keskeytyksettä ja ilman häiriötekijöitä. Matkalle ei hajonnut tai uupunut yhtään traktoria. Ainoastaan lähdössä Hanomag R28:ssa menivät öljyt ja vedet sekaisin, mutta tämäkin kone saatiin pelastuspartioon kuuluneen lavetin kyytiin.

Yleisö suhtautui tapahtumaan erinomaisesti, vaikka keskustan liikenteelle tulikin jonkin verran hidastusta. Eniten näkyi iloisia ilmeitä ja moni katsoja vilkutti iloisesti.