Vene Båt 2019 -venenäyttely Helsingin Messkeskuksessa — takuuvarma kevään merkki

Venemessuilla esiteltiin mielenkiintoista suomalaista veneilyn historiaa: tällä veneellä ja moottorilla on menty Atlantin yli. Vuonna 1970 Arto Kulmala sekä Seppo Muraja matkasivat Dakarista Brittiläiseen Guanaan ilman saattovenettä. Purje oli tarpeen, sillä polttoainetta ei voitu kuljettaa riittävästi 36 hv Archimedes/Penta moottoria varten. 

Alucat on erikoistunut katamaraani-mallisten moottoriveneiden tuotantoon. Alucatin esitteli uutuusmallin W 10 messujen ensimmäisenä päivänä. 

Alucat-veneet ovat tehty ammattikäyttöstandardien mukaan, eli rakenteissa ja hitsauksessa on huviveneitä tiukemmat vaatimukset. 

Torgeedo-sähköperämoottori Cruise 10.0 on asennettu Terhi 440 C -veneen perään. Keski-istuimen alla on hieman vaille 10 kW:n akkupaketti. Tätä on sähköveneily tänä päivänä. 

Faster 645:n avattava keulaportti helpottaa tavaroiden lastausta veneeseen. Fasterilla on mallistossaan useita keulaportillisia ja kuljetuskäyttöön hyvin sopivia alumiiniveneitä. 

Venäläinen Volzanka Yava M -alumiinivene on rekisteröity 5 henkilölle. Veneen pituus 4,73 m ja moottori on 60 hv:n Mercury. 

Nimbus Boats Sweden AB osti viime vuoden puolella Bella-veneet. Kauppaan kuuluvat kaikki Bella Boatsin tuotemerkit (Aquador, Falcon, Bella ja Flipper). Kuvassa on Bella-malliston 500 BR varustettuna Mercury 60 -moottorilla. 

Virolainen Top Marine valmistaa raskaita betoniponttoonilaitureita. Tällaisen laiturin etuina ovat kantavuus ja tukevuus, eikä yksikköä tarvitse nostaa talveksi pois vedestä. Laitureiden kantavuudet ovat 8,3–27,9 tonnia. 

Tässä mallia amerikkalaisesta veneilystä: pyöreä alus, joka on tarkoitettu kalastukseen ja metsästykseen pienille lammille ja puroille. 

Yamaha oli tällä kertaa perämoottoreiden tehokuningas: Yamaha F425A XTO:ssa on 5,6 litran vapaasti hengittävä V6, jonka tehoksi ilmoitetaan 425 hv. 

Talouskasvu, kuluttajien vahva luottamus talouteen sekä lämmin ja aurinkoinen kesä nostivat viime vuonna kotimaan venemyynnin kasvuun. Koko toimialan tuotteiden ja palvelujen kotimaan myynti nousi 10 %, ja alan kokonaisliikevaihto kasvoi 4 %. Venerekisteröinnit nousivat 2018 kappalemääräisesti 7,5 % päätyen lukemaan 3 844 kappaletta. Pienveneiden tukkumyynti alle 5,5 m:n luokassa nousi edellisvuoden tasolta 2 007 kappaleeseen (+23 %). Lukumääräisesti suurin kasvu 45 %, oli vesijettien rekisteröinneissä – ensimmäisen kerran Suomessa mentiin yli tuhannen kappaleen rajan.

Venevienti on myös merkittävä tekijä: viime vuoden viennin arvo marraskuun loppuun mennessä oli 219 milj., jossa kuitenkin laskua 5 %. Meillä on kaksi suurta purjevenevalmistajaa, joiden kappalemääräinen myynti ei ole kovin iso, mutta veneiden arvo on miljoonaluokkaa, joten riippuen toimituksista kokonaismyynnin arvo voi muuttua paljonkin. Viennin osuus kokonaistuotannosta oli vuonna 2018 76 %.

Venenäyttelyssä oli esillä koko vesielämän kirjo. Tarjolla oli tavaraa soutuveneistä jahteihin, tosin muutamien vuosien takaiset ökyjahdit loistivat poissaolollaan. Suurin syy tähän on Venäjän talouden heikko tilanne. Aikaisemmin Helsingin näyttely oli mainio paikka esitellä veneitä ns. rajan turvallisemmalla puolella. Tänne asti ei kuitenkaan tällä hetkellä kannata rahdata isoja veneitä, sillä niille ei löydy ostajia Suomesta.

Kappalemääräisesti eniten moottoriveneitä myydään luokassa alle 5,5 m. Tyypillinen myytävä paketti on 4,75 m pitkä vene, jossa on 40–50 hv:n moottori, valmistusmateriaalina lasikuitu tai muovi. Koko paketin hinta liikkuu 12 000–13 000 eurossa – eikä hinnassa ole juuri tinkivaraa. Etenkin järvialueilla kalastus ja mökkikäytössä juuri tämä luokka on käytön kannalta järkevä.

Sähkön tulosta veneilyyn on puhuttu jo vuosia. Sähkömoottoreita onkin tarjolla, mutta järisyttävät uutuudet loistivat poissaolollaan. Pienet perämoottorit, joilla voi liikutella soutuvenettä, tai joita voi käyttää kalastusveneen keulamoottorina, olivat näyttelyssä hyvin esillä. Tehokkaampien moottorien osalta ainoa maininnan arvoinen on Torqeedo, sillä merkillä on useita tehokkaita malleja, joita voi käyttää jo hieman isommankin veneen ainoana voimanlähteenä. Totuuden nimissä: jotta päästäisiin todella pitkiin toimintamatkoihin, olisi akkutekniikan kehityttävä vielä huomattavasti. Ja tekniikkaakin enemmän sähkömoottorien yleistymistä jarruttaa kova hinta.

Hyöty- ja työkäyttöön sopivia veneitä oli esillä, mutta ei lukumääräisesti edellisvuosien tapaan. Keulaportillisia veneitä on tarjolla useilla valmistajilla, etenkin alumiiniveneissä. Laajin mallisto on Fasterilla.