Valmet H800 -traktori ei myynyt suurien odotusten mukaisesti – traktori oli liian kallis sen ajan maatalouteen ja urakointiin

Valmet H800 .traktoria valmistettiin Suolahdessa vuosina 1987–1992. Kuva: Kimmo Kotta

50-luvun lopulla olisi voinut luulla, että bensa- tai dieselkäyttöinen rivimoottori vaihtuu lähitulevaisuudessa kokonaan toisenlaisiin voimanlähteisiin, mutta ei tullut Fordin vapaamäntä turbiinimoottorista, Internationalin kaasuturbiinista tai Allis-Chalmersin polttokennostakaan vaihtoehtoa perinteisille traktorimoottoreille.

Kalliit moottorikokeilut jäivät taloudellisesti hyödyntämättä, mutta jättikokoisten yritysten tuotekehitysbudjeteissa ei muutama turhaksi jäänyt suunnitelma paljoa painanut.

Valmetillakin on ollut lupaavia hankkeita, jotka sittemmin ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi. Ergonomiaan, turbomoottoreihin ja keskimääräistä suurempiin traktoreihin panostaminen oli aikanaan rohkea, mutta onnistunut ratkaisu. Sen sijaan 70-luvun telitraktori- ja säilörehukonekehitelmät olivat turhan utopistisia.

Seuraavan vuosikymmenen alkupuolen kovin juttu oli kokonaan uusi Volvo BM Valmet-traktorisarja, jonka jatkoksi tuli muutaman vuoden viiveellä uudenlaisella toteutuksella tehty H800. Senkin piirustukset niputettiin melko pian ö-mappiin.

Titanina tunnetun traktorin historia alkoi vuonna 1983. Idean takana ei ollut Valmet, vaan tunnettu konekeksijä Matti Sampo. Protokoneet kasattiin Tmi Kone-Sammon tiloissa Turengissa, missä aiemmin oli kehitetty mm. nestevetoinen runko-ohjattu Hiisi-kiinteistöhuoltotraktori. Sittemmin sama kone kehittyi Joutraksi, myöhemmin Valmet 240:ksi.

Uuden linkkuohjatun ja niin ikään hydrovetoisen Titanin ensimmäistä prototyyppiä päästiin kokeilemaan elokuussa 1984, loppuvuodesta Matti Sampo möi traktorikeksintönsä Valmetille, joka tarvitsi jatkoa taajamatraktorisarjaansa. Myös maataloustraktoripuolelle kaivattiin uutuuksia, joten Titanista tehtäisiin myös peltoversio.

Jatkokehitystä varten vuokrattiin Ylöjärveltä tilat nimenomaan Titan-projektia varten, siellä valmistui viisi esisarjan traktoria vuoden 1986 aikana, joulukuussa luovutettiin ensimmäinen kone asiakkaalle. Tuttua Valmetia uudessa traktorissa oli oikeastaan vain turbo-moottori, ohjaamoergonomia, konepelti ja väri, kaikki muu oli uutta ja mullistavaa.

Voimansiirto oli kokonaan hydrostaattinen ja toteutettu kaikkien neljän vetopyörän napoihin sijoitetuilla nestemoottoreilla. Traktorissa oli täydelliset takaperinajolaitteet, sillä ohjauspulpetti kääntyi täydet 180 astetta. Takasiltaan oli mahdollista liittää pikakiinnityksellä järeä kuormain, jolloin traktorista tuli lähes täysverinen pyöräkuormaaja. Muuttuvatilavuuksisen hydraulipumpun 140 litran tuotto ja 210 barin paine riitti järeillekin työkoneille. Nostolaitteet sai eteen ja taakse, samoin voimanottoakselin, taakse tosin vain hydraulisena.

Valmetin johto luotti koneen tulevaisuuteen, runko-ohjatulla nelivedolla kun tuntui olevan kysyntää. Englannista oli alettu uittaa käytettyjä Massey-Ferguson 1200 -traktoreita, tyyppimerkin H800 saanut Valmet oli lähes yhtä tehokas, mutta paljon kevyempi ja ketterämpi. Suurilla maatiloilla oli jatkuvasti kuormattavaa ja siinä H800 olisi parempi kuin yksikään normaalitraktori. Kevyiden harvestereiden alustakoneenakin sillä uskottiin olevan mahdollisuuksia, Suomen metsissä kun riitti harvennettavaa. Oma lukunsa oli sitten taajamakäyttö, mihin uusi kone oli alun perin tarkoitettukin. Valmistuksen uskottiin nousevan aina viiteensataan koneeseen vuodessa. Suunnittelijat eivät suhtautuneet uuteen koneeseen yhtä optimistisesti.

Ylöjärvellä valmistui 11 traktoria, jonka jälkeen valmistus siirrettiin Suolahteen, ensimmäinen kone tuli linjalta toukokuussa 1987. Sitä ennen H800 ja sen keltainen teollisuusversio H810 olivat olleet näytillä Sima-näyttelyssä Pariisissa, myös ruotsalaiset ja tanskalaiset olivat päässeet tutustumaan uutuusmalliin.

Suomalaiset näkivät Linkku-Valmetin ensi kertaa Seinäjoen talvimaatalousnäyttelyssä, missä sitä esitteli projektiryhmään kuulunut Pentti Kostamo. Huomiota kone sai runsaasti, Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti traktorimiehen toiveiden täyttymisestä, vastaava ruotsalaislehti Lantmännen arveli sitä Davidin uudeksi aseeksi taistelussa suuria vastaan.

Mitään ostoryntäystä ei kuitenkaan tapahtunut, H800 oli kallis kone sen ajan maatalouteen ja urakointiinkin. 10 prosentin korko oli tuolloin jokseenkin halpaa rahaa ja pian saatiin oppia, että se voi jopa tuplaantua. Traktorikaan ei ollut ihan valmis, se veti hyvin tasaisella alustalla, mutta maastossa tuli ongelmia; kun yksittäiselle pyörälle tuli liikaa rasitusta, nestemoottorista loppui voima ja kone saattoi hyytyä vähäiseenkin esteeseen.

Pentti Kostamon mukaan vaivasta olisi päästy lisäämällä jokaiseen napaan planeettapyörästö, mutta uudistus jäi tekemättä. Uusien Mezzo- ja Mega-mallistojen kehittäminen ja tuotannon aloittaminen oli tullut kalliiksi, Valmetin taloutta rassasi vielä traktorimarkkinoiden romahtaminen 90-luvun alussa. Linkku-Valmetin kehittäminen piti tässä tilanteessa unohtaa ja keskittyä olennaisimpaan.

Avaa artikkelin PDF