Suomalainen metallintuotanto alkoi järvimalmista – kadonnut elinkeino

Suomalainen metallintuotanto perustui vielä 1800-luvun loppupuolella lähes yksinomaan järvimalmiin. Sen nostaminen takasi leivän monelle syrjäisen maaseutupitäjän asukkaalle, mutta louhintatekniikoiden kehittymisen myötä järvimalmin jalostus kävi kannattamattomaksi.
Tilaajalle
Järvimalmi on mustaa, ruskeaa, punaista tai keltaista. Rautapitoisuus vaihtelee välillä 20–50 %, jonka lisäksi siitä löytyy mangaania, fosforia ja juuri nostettuna vettäkin jopa 20 %. Tämä malmilajitelma on alkuperäisessä nostokauhassa, johon on joskus toistasataa vuotta sitten kuulunut 4- tai 5-metrinen varsi.