Kevyen polttoöljyn biokomponentin osuutta ehdotetaan lisättäväksi – laskennallinen hinnan nousu käyttäjille 27 prosenttia

Kevyen polttoöljyn hinta voisi arvioiden mukaan nousta jopa 27 prosenttia jakeluvelvoitteen korottamisesta 30 prosenttiin. Kuva: Tapio Vesterinen

Hallituksen esityksen mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta nostettaisiin vuodesta 2026 alkaen aiempaa päätettyä enemmän. Jakeluvelvoite nousisi nykyisestä kolmesta prosentista vuosittain siten, että vuonna 2030 ja siitä eteenpäin jakeluvelvoite olisi 30 prosenttia.

Asia menee nyt siis eduskunnan käsittelyyn, joten lain sisältö saattaa vielä muuttua.

Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn, kevyen polttoöljyn ja maakaasun korvaamiseksi sekä liikenteessä että lämmityskäytössä.

Valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan, että biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen korottaminen kolmesta prosentista 30 prosenttiin voisi tämän hetken hinta-arvioiden perusteella nostaa kevyen polttoöljyn hintaa noin 27 prosenttia, eli 1,15 eurosta 1,46 euroon. Arvioon liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta erityisesti raaka-aineiden hintavaihteluiden vuoksi.

Lisäksi todellinen hinnannousu riippuu myös lisättävän biokomponentin lämpöarvosta. Korotuksen arvioidaan vähentävän päästöjä noin 430 000 hiilidioksiditonnin verran.

Hallitus ennakoi esityksessään kustannusten lisääntyvän loppukäyttäjille. Suurin vaikutus on kevyttä polttoöljyä lämmitykseen käyttävillä talouksilla. Alustavien arvioiden mukaan 30 prosentin biopolttoöljyn jakeluvelvoite lisäisi myös keskimääräisen maatilan polttoainekuluja noin 1100 euroa vuodessa. Tämä vastaa vajaan 2 prosentin nousua maatilan kustannuksissa. Hallituksen esityksen mukaan arviointi perustuu keskimääräisen maatilan ja Tilastokeskuksen tilastoiman maatalouden kevyen polttoöljyn kulutustietoihin. Työ- ja elinkeinoministeriön oma arvio on noin 1400 euroa.

Hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, että todellisuudessa vaikutus on hyvin vaihteleva riippuen maatilasta. Maatilojen tyyppi ja koko vaikuttavat selvästi tilojen kustannus- ja tulorakenteeseen.

Hallitus linjaa, että maatalouden kustannusten nousu edellyttää pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti sitä, että lainsäädännöllisten toimien takia nousseet kustannukset kompensoidaan maatalousyrittäjille. Jakeluvelvoitteen nostamisesta vuosina 2026–2030 aiheutuvien kustannusten määrään liittyy tällä hetkellä kuitenkin huomattavaa epävarmuutta. Tämän vuoksi maatalousyrittäjien kompensaation tasosta ja siitä seuraavasta luontevimmasta kompensointikeinosta tulisi päättää lähempänä jakeluvelvoitteen noston ajankohtaa.

Esityksestä etukäteen annettujen lausuntojen mukaan mm. Suomen Yrittäjät ry katsoi, että vaikutusarvioinnissa olisi pitänyt huomioida myös muut työkoneita käyttävät yritykset kuin maataloutta edustavat, esimerkiksi maarakennus- ja metsäkoneyritykset, joille polttoöljy on hyvin merkittävä kustannuserä.

Edelleen lausunnoissa kerrotaan, että North European Oil Trade Oy toi esiin biopolttoöljyn rajoitetun saatavuuden. He totesivat, että HVO, eli uusiutuva diesel on ainoa käytössä oleva biokomponentti, jota voidaan ohjata lämmitys- ja työkonekäyttöön. Niukkuus raaka-aineissa nostaa markkinahintoja.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2023.

Esityksen mukaan jakeluvelvoitteen taso nousisi seuraavasti:

3,0 prosenttia vuonna 2021

4,0 prosenttia vuonna 2022

5,0 prosenttia vuonna 2023

6,0 prosenttia vuonna 2024

7,0 prosenttia vuonna 2025

11,6 prosenttia vuonna 2026

16,2 prosenttia vuonna 2027

20,8 prosenttia vuonna 2028

25,4 prosenttia vuonna 2029

30,0 prosenttia vuonna 2030 ja sen jälkeen