Metsäkeskus alkaa havainnoida kuolleita puita ja puuryhmiä ajantasaisten ja entistä tarkempien satelliittikuvien avulla

Metsätuhot alkavat useasti vain yhden tai muutaman puun saatua iskun, kuten oikeanlaidan tähtikirjaajan iskun saanut kuusi. Uusilla tarkemmilla menetelmillä saadaan nämä yksittäisetkin puut havainnoitua satelliittikuvista ja ennakointi tuhon laajenemiseen nopeutuu. Kuva: Tommi Hakala

Metsätuhojen ennakoidaan lisääntyvän lähivuosina, kun ilmasto lämpenee. Ilmastonmuutos lisää myrskyjä, kuivia kausia ja niiden seurauksena myös hyönteistuhoja metsissä. Kuusikoiden kirjanpainajatuhot ovat olleet viime vuosina Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa jokakesäinen vakava ongelma ja tuhoriski kasvaa myös Suomessa.

Tällä hetkellä Metsäkeskus seuraa metsätuhojen esiintymistä ja laajuutta pääasiassa metsänkäyttöilmoituksista, joilla on ilmoitettu tuhohakkuista. Metsänkäyttöilmoitusten ja metsävaratiedon perusteella on määritelty hyönteistuhojen riskikohteita. Hyönteistuhoriskikohteista on lähetetty vuosittain metsänomistajille kirjeitä, joissa kehotetaan tarkistamaan mahdolliset tuhot maastossa ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin, joilla estetään niiden leviämistä.

Metsäkeskus alkaa nyt havainnoida kuolleita puita ja puuryhmiä ajantasaisten ja entistä tarkempien satelliittikuvien avulla. Näin mahdollisia metsätuhoja voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa, ennen kun ne ehtivät levitä laajemmalle alueelle. Kesästä 2025 lähtien tiedot mahdollisesti leviävistä tuhoista toimitetaan viipymättä maanomistajille karttojen ja satelliittikuvien kera.

Kehittämishankkeen aikana selvitetään, minkä laatuisilla satelliittiaineistoilla saadaan tuotettua tietoa metsätuhoista maanomistajille valtakunnallisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tuhohavainnointia tehdään eri puolilla Suomea aina tilanteen mukaisilla aineistoilla ja tuhoriskin mukaan. Vuoden 2024 aikana havainnointi painottuu Kaakkois-Suomeen, missä kirjanpainajat ovat aiheuttaneet edelliskesinä vakavimmat tuhot koko maassa.

Hankkeen aikana tarkimmat käytetyt satelliittikuvat ovat tarkkuudeltaan 0,5 x 0,5 metriä, eli yksittäisten puiden tasolla – tällä hetkellä maksuttomien satelliittiaineistojen tarkkuus on 10 x 10 metriä. Metsäkeskus seuraa tällä hetkellä maksuttomien satelliittikuvien avulla uudistushakkuita sekä mahdollisia metsälakirikkomuksia. Tähän valvontatyöhön maksuttoman satelliittiaineiston tarkkuus on riittävä. Tarkkojen satelliittikuvien avulla voi olla mahdollista seurata myös esimerkiksi erilaisten metsänhoitotoimenpiteiden toteutusta.

”Kuvista voi olla mahdollista havaita esimerkiksi, onko maastossa tehty maanmuokkausta, taimikonhoitoa tai harvennushakkuita. Selvitämme hankkeen aikana, missä kaikessa tarkkoja satelliittikuvia voi hyödyntää”, Suomen Metsäkeskuksen projektipäällikkö Lauri Haataja toteaa tiedotteessa.

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje