Tekniikkaa ja tietoa

Ikä vaikuttaa maatiloilla tapahtuviin tapaturmiin – nämä ovat tapaturmariskit eri ikäryhmissä

Tilastojen valossa maatilan työtapaturmariskit muuttuvat yrittäjän työuran eri vaiheissa. Riskit on syytä tunnistaa ja niiden vakavuus arvioida. Vasta sitten riskejä voidaan hallita. Tämä on keskeinen osa maatilojen työturvallisuuskulttuuria.
Jarkko Leppälä
Jos maltettaisiin tulla traktorista, puimurista tai peräkärrystä alas aina rauhallisesti, niin sillä säästettäisiin parisen sataa nilkka- ja polvivammaa vuosittain.

Viime vuosina maamme maatalousyrittäjille ja heidän vakuutetuille perheenjäsenilleen on korvattu vuosittain noin 4 000 työtapaturmaa. Näistä aiheutuu runsaasti suoria ja välillisiä kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä. Asian merkitystä korostaa se, että maataloudessa sattuu runsaasti vakavia työtapaturmia verrattuna moniin muihin toimialoihin.

Työtapaturmien määrät muutoksessa

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilastoista tutkittiin tapaturmavakuutettujen henkilömääriä (MATA-vakuutetut) suhteessa korvattuihin työtapaturmiin eri ikäluokissa. Korvattujen työtapaturmien kappalemäärissä on ollut voittopuoleisesti laskeva suuntaus kuluvan vuosikymmenen aikana. Tämä ei yllätä, koska myös vakuutettujen määrä on ollut laskussa. Sen sijaan vakuutettujen määrään suhteutettu työtapaturmien määrä on ollut kasvussa, mikä herättää huolta.

Viitisen vuotta sitten vuosina 2015–2016 työtapaturmien kappalemäärät ja suhteelliset määrät kasvoivat selvästi kaikissa vakuutettujen ikäluokissa, mutta erityisen voimakasta kasvu oli nuoremmissa ikäluokissa 20–29-vuotiaat ja 30–39-vuotiaat. Ehkei ole sattumaa, että ilmoitettujen työtapaturmien määrän kasvu sijoittuu ajankohtaan, jolloin MATA-bonusjärjestelmä lakkautettiin. Bonusjärjestelmässä kertyi alennusta vakuutusmaksuun jokaista korvauksetonta vuotta kohti. Tilastot ottivat harppauksen kohti tiloilla vallitsevaa todellisuutta.

Turvaviesti:

Luonnonvarakeskuksen Turvaviesti-hankkeessa selvitettiin maatalousyrittäjien työturvallisuuskulttuurin tekijöitä ja eri ikäryhmissä tapahtuvien työtapaturmien aiheuttajia maataloudessa. Hanke oli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rahoittama ja tehtiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Työtehoseuran kanssa. Koulutuslaitoksista mukana olivat Maatalouden turvallisuustietoiskupäivien järjestäjinä Ahlman Opisto ja Savonia AMK.

Tapaturmariskit eri ikäryhmissä

Suhteellisesti eniten työtapaturmia on eniten työtunteja tekevien ikäluokissa 40–49- ja 50–59-vuotiailla maatalousyrittäjillä. Alle 20-vuotiaille MATA-vakuutetuille korvataan vuosittain niin vähän työtapaturmia, että niiden perusteella ei juuri kannata tehdä johtopäätöksiä tapaturmariskeistä. Ikäluokassa 20–29-vuotiaat alkavat kuitenkin hahmottua nautojen parissa työskentelyyn liittyvät työtapaturmat.

Naudat, traktorin käytössä sattuneet työtapaturmat, peräkärryt, etu- ja takakuormaimet sekä koordinoimaton hyppy ja alastulo ovat säännönmukaisesti yleisimpiä työtapaturmien aiheuttajia kaikissa ikäryhmissä. Itse asiassa naudat ovat äkillisillä ja voimakkailla liikkeillään vuodesta toiseen vahinkojen ykkösaiheuttaja, vaikka lypsy- ja lihakarjatilojen määrä onkin laskenut voimakkaasti. Lisäksi jos osattaisiin tulla traktorista, puimurista tai peräkärrystä alas aina rauhallisesti, niin sillä säästettäisiin parisen sataa nilkka- ja polvivammaa vuosittain – tyypillisesti juuri kiireisten sesonkitöiden aikaan.

Tilastojen valossa muutamat eri ikäluokille tyypilliset riskitekijät ovat yksittäisinä vuosina aiheuttaneet niin sanotun työtapaturmabuumin. Alle kolmekymppisillä tapahtui jostain syystä vuonna 2015 paljon työtapaturmia aiheuttajaluokassa moottoripyörät, mopot ja mönkijät. Näihin ajoneuvoihin liittyviä työtapaturmia oli ”nuorisolla” kyseisenä vuotena työkyvyttömyyspäivien määrällä mitattuna itse asiassa enemmän vahinkoja kuin traktoreiden kanssa sattuneita vahinkoja.

Ikäluokan 30–39-vuotiaat työtapaturmissa näkyy sen sijaan eri koneiden käytön, koneiden korjaus- ja huoltotöiden sekä tuotantoeläinten hoitotöiden yleistyminen. Nelikymppisillä maatalousyrittäjillä korostuvat puolestaan nautojen parissa työskentelyyn ja traktoreiden käyttöön liittyvät työtapaturmat ja työkyvyttömyyspäivät.

Ikä asettaa rajoituksia

Vähintään 50-vuotiailla alkavat puolestaan näkyä kaatumiset ja putoamiset sekä äkillisten työliikkeiden aiheuttamat vahingot. Eläinten, muttereiden ja heinäpaalien kanssa ei kannattaisi enää riuhtoa samalla tavalla kuin nuorempana. Rakennustöissä erityisesti kattotyöt, rakennustelineet ja irtotikkaat tuottavat työtapaturmia. Merkille pantavaa on, että ikäluokassa 50–59-vuotiaat pompahtavat jälleen esiin moottoripyörät, mopot ja mönkijät työtapaturmien aiheuttajana. Olisi hauskaa ajatella, että nyt niillä on siellä ”viidenkympin villitys”, mutta toisaalta tätä tulosta selittänee paremminkin yli viisikymppisenä yleistyvä näkökyvyn, lihasvoiman ja koordinaatiokyvyn heikkeneminen. Tämä saattaa olla myös putoamis- ja kaatumisvahinkojen kasvun syy viisikymppisillä.

Yli kuusikymppisillä maaston ja jään liukkauden aiheuttamat työtapaturmat ohittavat jopa nautojen aiheuttamat työkyvyttömyyspäivät. Ikääntyvä keho ei enää kestä liukastumisten jälkeisiä äkkipysähdyksiä nuorempien lailla. Toisaalta yli kuusikymppiset alkavat jo jättämään navettatöitä pikkuhiljaa nuoremmille, kun taas pihoilla liukastelu onnistuu vanhempanakin. Tutkimuksessa selvisi, että alle viisikymppisillä on suhteellisesti paljon vähemmän lattioiden, maaston epätasaisuuden tai liukkauden aiheuttamia kaatumistapaturmia kuin yli viisikymppisillä, vaikka työtunteja tehdään enemmän tai yhtä paljon.

Jarkko Leppälä
Pidä huolta työturvallisuudesta ja hyvästä työkunnosta koko työuran ajan.

Koulutus ja turvallisuustieto tärkeää

Työtapaturma- ja muiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta voi onnistua maatiloilla vain, jos riskien aiheuttajista ja riskien seurauksista on riittävästi tietoa. Työturvallisuuskulttuurin tulee muuttua samalla kun turvallisuustekijät muuttuvat maatalousyrittäjän työuran ja tilan elinkaaren eri vaiheissa.

Jos alan opiskelijat ja maatalousyrittäjät eivät saa turvallisen ja terveellisen työskentelyn edellyttämiä tietoja, alan työturvallisuuskulttuuri ikään kuin sallii korkeina pysyvät työtapaturmaluvut. Vaihtoehtoisesti maatalousalalle voidaan rakentaa tietoon, tahtoon ja osaamiseen perustuva työturvallisuuskulttuuri, jossa työtapaturmien torjunta ja riskienhallinta sujuu kitkattomasti osana päivittäistä työtä.

TkT Jarkko Leppälä toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja MMT Janne Karttunen toimii erikoistutkijana Työtehoseurassa.

Jarkko Leppälä
Hyvää turvallisuuskulttuuria missä tahansa yrityksessä on sijoittaa EA-laukku joka työpisteeseen ja ajettaviin työkoneisiin.

Mitä ovat turvalliset ja hyvät toimintatavat maatalouskoneiden käytössä? Tutustu myös Koneviestin Turvallisuuskortti-tietosarjaan!

Lue lisää