Uudistunut MenSe RT7 -raivauslisälaite hakkuupäihin - Täsmäraivain

Joissakin ensiharvennuskohteissa ennakkoraivauksen tarve on vain osittaista, johtuen epätasaisesta aluspuustosta. Näissä kohteissa voidaan kustannuksissa säästää tekemällä raivaus vain tarvittavilta osin. 

Raivauspään vaikutus kaatopään tasapainoon on vähäinen, sillä runkoa vasten käännettynä 60-kiloisen RT 7:n painopiste asettuu lähelle hakkuupään runkoa. Hakkuupään leveys lisääntyy parikymmentä senttiä. 

Maksimi raivausläpimitta on järeämmällä RT 7 -mallilla on 70 milliä, mikä riittää hyvin järeämpien tukkien tyvien ympäristön raivaamiseen. Kuljettajan työ helpottuu, kun näkyvyys paranee. 

RT-leikkurit kiinnitetään hakkuupäähän joko kiinteästi pikakiinnikkeellä, tai hydraulisesti sivuun kääntävällä nivelistöllä. JM Forestin tapauksessa irrotus onnistuu kolmen pultin avauksella ja letkujen irrotuksella. Kääntöliike työasentoon ja takaisin on erittäin nopea, sitä on jopa jouduttu hidastamaan öljyvirtausta kuristamalla. 

JM Forestin Marko Soukkala ja Juha Neste ovat käyttäneet RT-raivaimen molempia versiota viimeisten neljän vuoden aikana. Kokemukset ovat positiivisia ja yhteistyö urakanantajien kanssa on ollut toimivaa. Nyt työmaiden ennakkoraivauksien puute ei sekoita työmaajärjestelyjä ja raivaustyölle on löytynyt tekijää ja tilaajaa tyydyttävä korvaus. 

Mensen RT 5 ja RT 7 -raivauslisälaitteet perustuvat valmistajan kehittämään hydraulisylinterillä toimivaan, edestakaisin liikkuvaan kaksoisterämekanismiin. Sen pohjalta on valmistettu jo pitkään raivaus- ja taimikonhoitokäyttöön tarkoitettuja raivauspäitä. Muutaman vuoden mallistoon on kuulunut myös hakkuupäihin kiinnitettävä lyhyempi RT-malli. Aikaisempi malli on nyt nimetty RT 5:ksi ja sen rinnakkaismalliksi on tullut isomman leikkuukapasiteetin RT 7. Näiden kahden mallin suurin eroavuus on maksimi leikkuupaksuus, työleveydessä on vain 5 sentin ero. Pienempää mallia suositellaan energiapuukaatopäiden varusteeksi, eli pienimmän risukon raivaukseen energiapuun korjuun yhteydessä. Suurempi malli on taas tarkoitettu hakkuupäiden lisävarusteeksi, ennakko- ja näkemäraivaukseen. Maksimi öljynvirtaus on pienemmässä 45 ja suuremmassa 70 l/min.

Uudet RT-mallit ovat muuttuneet kiinnityksen osalta. Peruskiinnike mahdollistaa terälaitteen irrottamisen vain yhden tapin poistamisella, periaate on etukuormainten pikakiinnikkeen tyyppinen. Hakkuupääkäyttöön on nyt saatavissa nivelellä varustettu välikappale, jolla leikkurin saa taittumaan 90 asteen kulmaan. Tällöin leikkurin vaikutus hakkuupään ulkomittoihin vähenee, samalla pienenee riski terien osumisesta letkutukseen tai kiviin. Kääntö tapahtuu hydraulisylinterillä ja liike automaattisesti käyttötilanteen mukaan.

Alavutelainen JM Forest on käyttänyt UPM:n ja Metsähallituksen työmailla jo nelisen vuotta RT-raivainta. Aikaisemmin käytössä on ollut kiinteä versio, nyt kääntyvä malli. Hakkuupäänä heillä on Valmet 350, jonka sahakotelon kulmaan laite on kiinnitetty. Laite poistetaan aina kun sille ei ole käyttöä, mikä onnistuu kolmen pultin ja letkutuksen irrotuksella.

Alkusysäys raivausvarustuksen hankintaan oli ennakkoraivauksen ongelmat – niin kustannus- kuin toteutuspuolellakin. Leimikot saattavat tulla nykyisin niin nopeasti hakattavaksi, ettei raivaukseen ole välttämättä edes aikaa.

Yrityksellä raivausvarustus onkin käytössä pääsääntöisesti näkemäraivauksen tekemiseen – eli kaiken aluspuuston poistoa ei tehdä työn ohessa. “Ei raivata puhtaaksi, turhaa työtä ei siis tehdä”, toteaa raivaimen käytöstä JM Forestin Juha Neste. “Jos kohteen raivaustarve on suurempi, silloin raivaus on järkevintä tehdä raivaussahalla”. Näkemäraivauksessa työskentely tapahtuu siten, että kaadettavaa puuta lähestytään raivain toiminnassa – kun runko on saavutettu, käännetään hakkuupäätä 90 astetta ja puuhun tartutaan kaato-otteella. Jos kaadettavan puun tyvellä on risukkoa, se raivataan leikkuuterän reunalla napsimalla. “Käyttöön on syntynyt niin rutiini, että vaikka raivain ei olisi asennettuna paikoilleen, tulee sormella napsuteltua raivainnappia risujen kohdalla”, naurahti käytön sisäistämistä JM Forestin Marko Soukkala. Raivauksessa myös käsitellään ajouran osuus, jotta taipuvat rungot eivät haittaa kuormatraktorin kulkua.

Selvästi suurin porina ennakkoraivauksen toteutuksesta syntyy kustannusten jaosta. Koneyrittäjät eivät sitä halua taakakseen, metsäyhtiölle ja metsänomistajalle se on kustannuserä, jota halutaan välttää. Mensen ratkaisu onkin yksi vaihtoehto rajatapausten osalta. Sen etuna on raivauskäytön seurannan mahdollisuus, mitä JM Forest hyödyntääkin urakanantajien kanssa. Raivaimen käyttö kirjautuu minuutti minuutilta ylös sen omaan tuntimittariin, jonka perusteella yrittäjille maksetaan korvaus työstä. “Hehtaarikorvaus on kaikille osapuolille hankala määriteltävä”, kiteyttää asian Neste.

Yrittäjille raivaimen käytön edut ovat olleet laippa- ja ketjukustannusten selkeä lasku.“Ja luontokin kiittää, koska totaaliraivausta ei tehdä, jäävät myös vaadittavat riistatiheiköt automaattisesti kuvioille”, pohdiskelee Neste etuja. Myös piilotettu raivaustyö hakkuupäällä risuja repimällä on nyt selkeästi todennettavissa; “Risujen taittelusta kaatopäällä ei ole koskaan maksettu”. Metsähallitukselle on kokeilumielessä tehty myös pienien avohakkuukuvioiden raivaus hakkuun yhteydessä – se voisi olla yrittäjille pienten uudistuskuvioiden maassa hyvä maksullinen palvelu metsäomistajille.

Raivaimen käyttöä ja sen tehokkuutta miestyöhön verrattuna on tutkinut tämän vuoden alussa Metsäteho. Kyseisellä kohteella kyseessä oli näkemäraivauksen kustannus, verrattuna metsurityönä suoritettavaan ennakkoraivaukseen. Lopputuloksissa koneellinen näkymäraivaus oli 89–151 euroa halvempi ratkaisu hehtaarille. Eli raivaimen suurimmat edut ovat nimenomaan kohteissa, joissa selvitään pelkällä näkymäraivauksella. JM Forestin tyyppisesti toimittaessa yrittäjä saa korvauksen työstä, metsänomistaja ja yhtiö eivät maksa turhasta raivauksesta.

MenSe RT -raivaimia myy valmistaja sekä jälleenmyyjät ympäri Suomea.