Telat metsäperävaunussa parantavat kantavuutta ja lumessa kulkua – huomioi myös telojen rajoitteet

Vaikka metsäperävaunussa ei olisi vetoa, perävaunun ominaisuuksia voi parantaa teloilla. Etenkin talvella ne helpottavat kulkua lumessa ja liukkailla pinnoilla. Rullavetoisissa vaunuissa ne ovat ainoa tapa lisätä vetopitoa. Kuva: Tommi Hakala

Traktoreiden metsäperävaunut mielletään usein vain vaatimattomiin maastoihin sopiviksi hätävaroiksi. Vaikka perävaunussa olisi veto, ei yhdistelmää pidetä kovin maastokelpoisena. Yksi syy on se, että vetovoimaa välittää maahan vain traktori, perävaunun ollessa vain kuormaa kantava taakka perässä – jossa voi olla apuveto.

Markkinoilla on kyllä tarjolla erilaisia mekaanisesti vetäviä vaunuja, joilla yhdistelmän kulkukyky muodostuu melkoisen kovaksi. Näiden vaunujen korkea hinta kuitenkin edellyttää reilusti käyttöä ja käytännössä osa-aikaurakointia. Lisäksi vain harvoissa tapauksissa apuveto toimii ilman traktorin ajovoimanottoa. Hydraulisessa vedossa taasen yleisin toimintaperiaate on rullavetomenetelmä, jossa hydraulinen vetorulla välittää voimaa renkaiden kulutuspinnan kautta. Näin kaksi moottoria muuttaa neljä pyörää vetäviksi.

Miinuksena on se, että etenkin talvikelillä renkaiden pito on koetuksella, renkaiden päälle kun ei voi asentaa kitkaketjuja. Sen sijaan yleistyvässä napamoottorivedossa on ketjujen käyttö mahdollista, mutta neljän pyörän vetomoottoriratkaisu on kallis, eikä taasen kahdelle vetävälle pyörälle kohdistu kuin suurin piirtein puolet vaunu painosta, mikä vähentää taas hyödynnettävää pitoa. Myös kahden tai neljän pyörän vetovoiman säätely vaatii erilaisia arvokkaita jakoventtiiliratkaisuja. Telojen käytöllä vetävässä metsäperävaunussa saadaan nämä ongelmat poistettua.

Metsäkoneissa ovat telat muodostuneet nykyisin jo vakiovarusteiksi, etenkin kantavuuden parantamiseksi. Erilaisia telaratkaisuja on tarjolla useilta valmistajilta, vetopitoa ja kantavuutta parantavina malleina.

Telat eivät kuitenkaan ole vain metsäkoneiden yksinoikeus, niitä voidaan käyttää myös metsäperävaunuissa. Etenkin Ruotsissa on näyttelyissä ollut tarjolla keveitä telamalleja, jotka on tarkoitettu metsäperävaunuihin ja keveisiin metsäkoneisiin. Yleisimmin telat ovat 400- tai 500-millin leveyden renkaille tarkoitettuja, sekä erittäin kevyinä myös mönkijäkokoluokan renkaille. Valmistajista ainakin Keski-Ruotsissa toimiva Markus Edlunds Svets & Smide (Boggiband-telat), sekä metsäkoneteloista tuttu Metsätyö Oy:n edustama Olofsfors valmistavat kevyempiä telamalleja. Joissakin malleissa keveyttä ja edullisempaa hintaa on haettu sivuketjurakenteen yksinkertaistamisella – eli sivuketjut on toteutettu erittäin järeällä tavallisella ketjulla. Nämä telat ovat myös tyypiltään kevyemmin pyöriviä malleja, ja niiden ketjulenkkilinjat sijaitsevat lähellä kulutuspintaa. Boggiband-teloja on saatavissa myös räätälöityinä versioina, joissa kantavuutta tai vetopitoa on parannettu lisäosilla.

Uusien telojen vaihtoehtona on mahdollista käyttää myös käytettyjä teloja. Aikoinaan metsäojityskäytössä olleissa traktorikaivureissa käytettiin usein metsäperävaunuihin sovellettavissa olevia kevyitä telamalleja. Niitä liikkuu myynnissä käytettyinä ja hinnatkin ovat kohtuullisia.

Telojen avut metsäperävaunussa ovat moninaiset. Kuten edellä mainittiin, yksi tärkeä ominaisuus on vetopidon ja -voiman parantaminen. Rullavetoisten metsäperävaunujen kohdalla telat mahdollistavat koko vetovoiman välittämisen maahan, mikä havaittiin alkuvuoden Kesla-metsäperävaunun kokeilun yhteydessä. Koska vaunun hydrauliikassa ei ollut erillistä tasausventtiiliä, ilman teloja keveämmällä kuormituksella olevan telin pyörät menettivät melko pian pitonsa, etenkin käännöksissä nivelaisan kanssa sisempi teli ruopsutti maata. Kun vaunuun asennettiin kevyet traktorikaivuriin tarkoitetut telat, välittyi kaikki voima maahan asti. Tässäkin tapauksessa on huomioitava, ettei käyttöpaine ollut kuin 175 bar. Suuremmilla paineilla kuopiminen on vielä suurempi harmi, vetovoimasta on käytettävissä vain osa.

Toinen hyöty teloista on kantavuuden parantaminen. Pyörien välinen alue muuttuu kokonaisuudessaan kantavaksi pinta-alaksi, samalla myös renkaita leveämmät telat lisäävät kantopinnan leveyttä. Kantavuuden lisääntymisen vaikutus on merkittävä pehmeämmillä maaperillä liikuttaessa: vaunu ei riko liiallisella pistekuormituksella puiden juuria ja hakkuussa syntyneitä havuja. Merkittävä hyöty on myös matalien renkaiden puskuvaikutuksen väheneminen epätasaisuuksissa. Telat muodostavat yhtenäisen kantopinnan, joka toimii kuin reen jalas ja estää pyörien putoamisen pienempiin monttuihin. Nämä osumat tekevät vaunun kulusta nykivää ja jokaisella osumakerralla myös montun reuna kuluu, mikä heikentää maan kantavuutta.

Teloista on apua myös ilman vetoa olevissa metsäperävaunuissa. Kantavuuden paranemisen lisäksi lumiolosuhteissa vaunun vetovastus yllättäen vähenee. Se johtuu siitä, että telat vähentävät renkaiden eteen muodostuvan lumivallin syntyä. Koska telat purevat pitkältä alalta maahan, ne tavallaan pakottavat lunta etummaisen pyörän alle. Samalla telat tiivistävät lumen, jotta taaemman pyörän eteen ei muodostu toista vallia. Etenkin jauhomaisessa lumessa tämä ominaisuus helpottaa vetotraktorin työtä.

Telojen omapaino myös lisää vaunun vakautta ajossa ja kuormauksessa. Telojen paino on juuri parhaassa paikassa, eli aivan maanpinnan lähellä. Aisalle sijoitetulla kuormaajalla varustetuissa vaunuissa myös tukijalkojen käyttötarve vähenee, mikä nopeuttaa työskentelyä.

Telojen käyttöä harkitessa on huomioitava myös niiden rajoitteet. Telojen käyttö maantiellä liikuttaessa on pääsäätöisesti kiellettyä, eli siirtymien ajaksi telat ovat poistettava – tai vaunu jätettävä palstan laitaan. Vaunun irrotus ja kytkentä on onneksi nykyisin helpottunut, hydraulisten ja sähköisten nosturin esiohjausjärjestelmien sekä traktoriasenteisten nostureiden yleistymisten myötä.

Vetovastus lisääntyy kovilla pinnoilla, kuten jääpolanteisilla ja kovapintaisilla metsäteillä liikuttaessa.

Keslan 92 HD -metsäperävaunun karikoiden kiinnikkeet mahdollistivat 18.4-34-traktorikaivurin telojen asennuksen 500-17-renkaiden päälle. Vetorullan ylösnousemista rajoitettiin nylonisella rajoitinpalalla, jotta rulla ei ottanut kiinni telakenkiin. 

Vähitellen yleistyvät napamoottorivetoiset metsäperävaunut muuttuvat kaksimoottorisena versiona nelivedoksi, kun pyörien päälle asennetaan telat. Samalla kulkukyky pehmeiköillä ja epätasaisessa maastossa paranee. Usein telat+kaksi napamoottoria maksavat saman, kun pelkät neljä napamoottoria. Kahdelle napamoottorille riittää myös pienempi öljyvirtaus. 

Jauhomaisessa lumessa avarat telat keventävät vaunun kulkua. Telat pakottavat renkaat pyörimään samaan tahtiin, eikä molempien pyörien eteen muodostu jarruttavaa vallia. 

Jauhomaisessa lumessa avarat telat keventävät vaunun kulkua. Telat pakottavat renkaat pyörimään samaan tahtiin, eikä molempien pyörien eteen muodostu jarruttavaa vallia. 

Metsäperävaunuihin sopivia uusia teloja valmistavat muun muassa ruotsalaiset Olofsfors ja Boggiband AB. Molemmissa keveyttä on haettu sivulenkkilinjassa ketjua käyttämällä. 

Metsäperävaunuihin sopivia uusia teloja valmistavat muun muassa ruotsalaiset Olofsfors ja Boggiband AB. Molemmissa keveyttä on haettu sivulenkkilinjassa ketjua käyttämällä.