Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Aarre: Seppo Rahkosen harvinainen pienharvesteri soveltuu erityisesti ensiharvennuksiin

Koneyrittäjä Seppo Rahkosen omistama pienharvesteri saattaa olla tällä hetkellä ainoa laatuaan Suomessa. Pienharvestereille olisi kysyntää, mutta kukaan ei enää valmista niitä.
Kauko-ohjattava Harveri on ensiharvennuksissa noin neljä kertaa metsuria tehokkaampi.
Kauko-ohjattava Harveri on ensiharvennuksissa noin neljä kertaa metsuria tehokkaampi. Kuva: Markku Pulkkinen

Vihreä, pienen panssarivaunun näköinen vehje mönkii määrätietoisesti koivikossa. Oranssikypäräinen mies astelee pelikonsolia muistuttavan häkkyrän kanssa koneen vierellä. Saha surahtaa, koivu kahahtaa, ja hakkuupää karsii rungon kuitukasaan.

Koneyrittäjä Seppo Rahkosen omistama ja ohjaama pienharvesteri on harvinaisuus Suomessa, saattaa olla tällä hetkellä ainoa laatuaan. Kysyntää koneille olisi, mutta kukaan ei enää valmista niitä.

Metsurin töitä aikaisemmin kymmenen vuotta tehnyt Rahkonen hankki Harverinsa vähän käytettynä vuonna 2005. Hinta oli silloin 70 000 euroa. Kone oli ensimmäisiä, jotka kangasalalainen Artekno Oy valmisti.

Harverista ei tullut ensiyrittämällä täydellistä, ja raskaskoneasentajan koulutuksen käynyt Rahkonen on taitavana metallimiehenä vasaroinut koneeseensa paljon muutoksia.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Olen laittanut Harverin muutostöihin satoja tunteja omaa aikaa. Koneessa ei ole enää montakaan alkuperäistä osaa. Runkoakin olen vahvistanut. Nyt kone toimii hyvin ja luotettavasti.”

Arteknon Harvereiden valmistus loppui vuoden 2010 tienoilla, kun yrityksen omistaja kuoli. Sen jälkeen mikään yritys ei ole kiinnostunut valmistamaan kevyitä harvestereita.

Rahkosta harmittaa, kun hyvälle koneelle ei ole löytynyt tekijää. Hän pitää kauko-ohjattavaa harvennuskonetta huomattavasti mukavampana työkaluna kuin pientä, hytillistä harvesteria.

”En haluaisi keikkua pienen koneen ahtaassa hytissä. Tässä saa työskennellä selkä suorana ja olla ulkoilmassa. Jos olisin jatkanut metsurin töitä tai harventanut hytillisellä koneella, en pystyisi enää metsähommiin”, 64-vuotias Rahkonen arvelee.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hän painottaa, että Harveri korvaa nimenomaan metsurin työtä eikä kilpaile isojen korjuukoneiden kanssa.

Millaisiin työsaavutuksiin Rahkonen yltää Harverilla? Mitä etuja pienestä koneesta on? Lue koko juttu Aarteen sivuilta!