Puulle riittää kysyntää, mutta mistä saadaan työvoimaa metsään? – Tulevina vuosina metsistä hakataan yhä enemmän puuta

”Koneyrittäjien kyselyssä noin joka neljäs vastaaja ilmoitti, että heiltä on lähtenyt työvoimaa muille aloille. Uuden työvoiman saatavuudessa on vaikeuksia.”, kolumnisti Simo Jaakkola kirjoittaa.  Kuva: Markku Vuorikari

Metsä|Metsä8.5.202308:00

Kolumni

Simo Jaakkola

Tuotteiden kysynnän kehitys maailmanmarkkinoilla lopulta ratkaisee, paljonko tuontipuuta pitää tulevina vuosina korvata. Lisäksi Kemin uusi biotuotetehdas ja uudet sahalaitokset lisäävät puun käyttöä. Energiapuun kysyntä myös lisää kotimaan hakkuita. Tuonnin vähenemisen lisäksi turpeen käytön alavire lisäävät energiapuun käyttöä. Työ lisääntyy ja työvoimaa tarvitaan.

Koneyrittäjille ja kuljetusyrittäjille tämä tarkoittaa, että kalustosta ja henkilöstöstä on saatava enemmän irti. Puunkorjuumäärää on kasvatettava. Koneita on tarve uusia. Ja henkilökuntaa tarvitaan myös lisää. Meillä on positiivinen haaste. Koneyrittäjillä on kuitenkin visaiset haasteet ratkaistavana. Kysyntä on tapissa, mutta urakoinnin kannattavuus on useilla yrityksillä heikohkoa. Vuonna 2022 kannattavuus meni ennakkotietojen valossa edelleen huonompaan suuntaan. Syynä on yli 15 prosentin inflaatio konetyöaloilla. Sen siirtäminen nopeasti ja täysimääräisesti urakointihintoihin on hankalaa.

Samanaikaisesti kannattavuushaasteiden ratkomisen kanssa koneyrityksiin pitäisi palkata lisää työvoimaa ja pystyä pitämään vanhoista työntekijöistä kiinni. Metsäkonekuljettajat kelpaavat muillekin aloille.

Koneyrittäjien kyselyssä noin joka neljäs vastaaja ilmoitti, että heiltä on lähtenyt työvoimaa muille aloille. Uuden työvoiman saatavuudessa on vaikeuksia. Koneyrittäjien kyselyssä selvisi myös, että yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä kokee työvoiman löytämisen työlääksi tai että sitä ei löydy. Syinä nähdään muun muassa työn kova vaatimustaso, työn sisällössä tapahtuneet muutokset ja työn epätasaisuus eri vuodenaikoina sekä työn tempoilevuus. Luken tuore selvitys kertoo, että EU:n erilaiset politiikkatoimet uhkaavat rajoituksillaan vaikuttaa puunkorjuuseenkin niin, että työvoimaa ja koneita tarvitaan entistä enemmän saman hakkuumäärän tekemiseen. Työvoimavaje vain pahenee.

Mikä avuksi? Konetyön sisällön ja rytmityksen olisi vastattava paremmin perheellisten ihmisten odotuksia. Metsäkonetyö ei saisi olla vain nuorten miesten hommaa, jollaiseksi eräs koneyrittäjä hakkuukonetyön luokitteli. Koneenkuljettajien palkkataso pitäisi pystyä pitämään kilpailukykyisenä. Työn tekeminen olisi saatava tasaisemmaksi ympäri vuoden. Työn tempoilevuutta olisi saatava vähemmäksi. Nämä ovat keskeisiä syitä, miksi koneenkuljettajat vaihtavat alaa. Keijo Keskiverronkin olisi pärjättävä alalla. Työvoimapula helpottaisi heti. Nyt pärjää vain Teijo Teräsmies.

Kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin pitää yrittäjien tehdä voitavansa, mutta se vaatii resursseja eli rahaa, jota on koneyrityksiin kasautunut keskimäärin liian vähän. Miksi? Metsäalalla koneyritysten asiakkaat ovat pääosin isoja ja vahvoja yrityksiä. Ne määrittävät omilla toimillaan ja päätöksillään metsäurakoinnin liiketoimintaympäristöä. Ne ostavat urakoitavat työmaat, tekevät kuukausittain hakkuutilaukset urakoitsijoilta. Asiakas laatii urakoinnin palvelukuvaukset (=urakoinnin vaatimukset) ja sopimusmallit sekä pyrkii vahvasti määrittämään urakoinnin maksutason. Voitaneen todeta, että metsäalan kasvun ja kehittämisen edellyttämät avaimet ja resurssit löytyvät yrittäjien asiakkaiden taskuista.

Kuulin aikoinaan mainion romanialaisen sanonnan. Se määritti nuukuutta niin, että nuukalla miehellä on siili taskussa. Sieltä on vaikeaa ja kivuliasta ottaa rahoja. Metsäteollisuus voisi tunnustaa työvoimahaasteet ja ottaa siilin ainakin hetkeksi pois taskustaan. Rahalla olisi käyttöä vaikkapa veto- ja pitovoiman lisäämisessä.

Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vastaa metsä- ja energia-alan sektorista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikasta vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.