Energiapuun korjuuseen kehitetään edelleen uusia ratkaisuja ‒ suomalaiset valmistajat merkittävässä roolissa

Vaikka energiapuukaluston myynnissä on selvästi rauhallisempi vaihe, kehitystyö ei ole pysähtynyt. Energiapuun korjuussa eletään nyt aiempaa hillitympää aikaa, mutta jo nyt arvioidaan, että datakeskusbuumi saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kaukolämmön tuotannossa sähkökattiloiden käyttö vähenee sähkön hintojen kausivaihteluiden voimistumisen myötä. Silloin taas energiapuun merkitys kokonaisuudessa väkisinkin nousee.

Suomalaiset ovat olleet kokopuuna korjattavan puuenergian kehityksen aallonharjalla. Erityisesti korjuuketjun alkuvaiheen koneistuksessa tämä näkyy selvästi. Useita suomalaisia, patentoimattomia rakenneratkaisuja on ilmestynyt nopeasti myös muualla maailmassa, ja patentoituja ratkaisuja on puolestaan pyritty kopioimaan.

Kansainvälisillä markkinoilla järeämmät leikkaavat kaatopäät ovat yleisiä. Siksi myös Moipu-mallistoon on tullut sellainen 4500 EFI -mallina. Se on saatavilla joko kääntölaakerillisena tai riipukeasenteisena. Maksimileikkuupaksuus on 45 senttimetriä. Kuva: Tommi Hakala

TMK:n sahakatkaisulla varustettu kaatopää on melkoinen ”sveitsiläinen linkkuveitsi”. Sahakatkaisun vaihtoehtona siinä on suoraan ulostyöntyvä leikkuuterä. Sahakotelon kylkeen voidaan asentaa halkaisuterä, jolla runkoja voidaan halkaista esimerkiksi kaivinkoneen puskulevyä vasten. Kuva: Tommi Hakala

Korjuukaluston osalta hiljaiset metsäkonemarkkinat tuovat nyt markkinoille lisää sopivia alustakoneita. Käytettyjä harvestereita on runsaasti vaihtokoneriveissä. Tämä näkyi esimerkiksi TMK Machineryn osastolla, jossa useisiin käytettyihin harvestereihin oli asennettu kaatopäiden eri versioita.

Traktori- ja kaivukoneasenteisissa ratkaisuissa akkupohjaiset, sähköohjatut venttiiliratkaisut vahvistavat asemaansa. Niihin on nykyisin saatavilla helposti vaihdettavia vakioakkuja useilta valmistajilta, ja niitä löytyy lähes jokaisesta marketista.

Biojack esitteli oman hallintajärjestelmänsä. Makitan LXT 18V -akuilla toimivalla järjestelmällä voidaan hallita kaatopään toimintoja. Käyttövipuun asennetaan valintapainikkeet, joilla haluttu toiminto otetaan käyttöön. Kuva: Tommi Hakala

AFM Forest on aloittanut saksalaisten Cutwheel-leikkuupäiden maahantuonnin. Mustaa leikkuuterää voidaan pyörittää molempiin suuntiin. Tällöin leikkuu voidaan tehdä joko kertaleikkuuna tai hammastettuna. Kuva: Tommi Hakala

Kone Ketonen on kehittänyt hidasnopeuksisen sahalaitteen. Vain 5 m/s:n ketjunopeuden ansiosta laite ei voi aiheuttaa ketjuluoti-ilmiötä. Alhaisen ketjunopeuden vuoksi ketjuvoitelua ei tarvita. Laite toimii kahdella virtauslinjalla, ja paluuliikkeessä ketju pyörii taaksepäin. Ketjuna käytetään tiheähampaista Ketoketjua. Kuva: Tommi Hakala

KX-Treeshears esitteli patentoidun pikaliittimen energiapuukouriin. Modulaarisen rakenteen ansiosta kouraa voidaan muokata eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi kuormaukseen irrottamalla terä. KX120-malli painaa 150 kiloa. Koura on suunniteltu 1,5–5 tonnin kaivinkoneisiin. Kouran avauma on 670 millimetriä ja suurin katkaisuhalkaisija 210 millimetriä. Kuva: Arto Turpeinen

Maailmanlaajuinen bioenergian kysyntä näkyy hakkureiden aktiivisena kehitystyönä. Kuorma-auton päälle rakennettujen hakkureiden toimintaperiaate on muuttunut siten, että ne toimivat aiempien erillisten paikallismoottoreiden sijaan auton omalla moottorilla. Jenz on ensimmäisenä kehittänyt haketuskäyttöön suunnitellun, uuden tyyppihyväksytyn nousevan ohjaamon kuorma-auton alkuperäisen ohjaamon tilalle. Kuva: Eino Kuhmonen

Kotimaista koneenrakennustaitoa oli esillä Ecotrucks Oy osastolla. Suomessa käyttäjälähtöisen ideoinnin pohjalta rakennettu ensimmäinen VORQ-hakkuri on ollut jo jonkin aikaa työkokeilussa. Kehitystyö on tuottanut toivottuja tuloksia. Toivottavasti lopputuloksena on markkinoille nouseva kotimainen hakkurivalmistaja. Kuva: Eino Kuhmonen