Metsäkoneiden rekisteröintitilasto 2025: Näillä koneilla puuta korjataan Suomessa

Suomessa rekisteröitävien metsäkoneiden tilastoykkösmalli on Ponsse Buffalo. Se on myös 60 rekisteröidyllä kappaleellaan työkonerekisteröintien runsaslukuisin yksittäinen konemalli. Kuva: Ponsse Oyj

• Suomessa metsäkoneet rekisteröidään pääsääntöisesti moottorityökoneiksi.
• Rekisteröinnit sisältävät myös Suomeen käytettynä tuodut ja rekisteröidyt käytetyt koneet.
• Rekisteröintitilastossa ei ole eroteltu eri konetyyppejä, vain mallinimet.

Suomessa metsäkoneet pääsääntöisesti rekisteröidään moottorityökoneiksi ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tilastoi eri konemallien rekisteröinnit. Artikkelia koskien: joitakin metsäkoneita ei ole tarkoitettu rekisteröitäviksi. Rekisteröinti on kuitenkin usein vaatimus rahoitusyhtiöiden puolelta – silloin koneen omistus on todennettu virallisesti, joko rahoitusyhtiölle tai lainavakuuden myöntäneelle.

Pohjoismaisessa puunkorjuussa metsäkoneet jakaantuvat kahteen osaan: puuta prosessoiviin harvestereihin ja puutavaraa kuljettaviin kuormatraktoreihin. Erilaisia juontotraktoreita ei tilastoissa näy, koska niitä ei yksinkertaisesti täällä käytetä. Yksittäiset juontokoneet ovat vuosien saatossa tulleet muuhun käyttöön, esimerkiksi maanmuokkauskoneiden aihioiksi. Kuormatraktoriksi rekisteröityjä koneita on kuitenkin valjastettu jo uutena maanmuokkaukseen tai muuhun käyttöön, mutta aina yksittäiskappaleina.

Käytetyt tuontikoneet ovat myös mukana ensirekisteröintitilastoissa. Vuoden 2025 tilastossa on esimerkiksi Ecolog 580F, joka on käytettynä maahantuotu yksilö. Rekisteröintitilastossa voivat olla mukana myös Suomessa valmistetut vientikoneyksilöt – näin koneelle voidaan luoda EU-identiteetti, jolloin rekisteröinti on muissa EU-maissa helpompaa.

Traficomin tilastossa eivät näy kaikki pienmetsäkoneet. Vuoden 2025 tilastoissa oli mukana vain kolme Jarcrac-pienmetsäkonetta – pyöräalustainen harvesteri, yhdistelmäkone ja kuormatraktori.

Muiden valmistajien koneet eivät ole rekisteröityjä, sillä niissä on vain vakuutukset vahinkojen varalle. Usein näiden koneiden vähäinen maksiminopeus ei vaadi liikennevakuutuksen ottamista. Riittää vain muille osapuolille vahingot korvaavan kaskovakuutuksen ottamisen.

Tilastoa katsottaessa konemerkkien osalta jaoteltuna, on edelleen Ponsse vahva kotimarkkinoillaan. Sen markkinaosuus kaikista metsäkoneista on peräti 43,43 prosenttia. John Deeren osuus on 34,49 % ja Komatsun 15,88 %,. Muut merkit jäävät reilusti näiden lukujen alle. Vahvimpina ovat Logset (3,28 %) ja Sampo Rosenlew (1,64 %).

Kun tilastoja jaoteltiin erilaisiin osioihin, esiin tulivat eri merkkien vahvimmat osa-alueet. Toimittaja jakoi koneet eri kokoluokkiin kokemuksensa perusteella, eri pääkäyttötarkoitusten mukaan. Toisin kuin esimerkiksi maanrakennuskoneissa, erilaisia virallisia luokituksia metsäkoneille ei ole.

Jaottelu tehtiin kuormatraktoreissa ilmoitetun kantavuuden mukaan neljään osaan. Pienin kokoluokka oli kantavuudeltaan 11 tonnia ja sen alle (harvennuskäyttö). Muut kokoluokat olivat 12–13 tonnia (harvennuspainotteinen yleiskone), 14–16 tonnia (uudistuspainotteinen yleiskone) ja ylin kokoluokka 17 tonnia ja yli (uudistushakkuukäyttö).

Harvestereissa jaottelut tehtiin kolmeen osioon yleisimpien harvestereihin asennettujen harvesteripäiden luoman pääkäyttötavan mukaan – tätä jaottelua varmistettiin myös mallikohtaisesti konevalmistajien organisaatioilta. Jaottelut olivat harvennuspainotteiset, yleiskonepainotteiset ja uudistushakkuupainotteiset.

Kuormatraktoreita rekisteröitiin 274 kappaletta. Rekisteröityjen koneiden kantavuuksien keskiarvon perusteella keskimääräisen kuormatraktorin kantavuus oli 13,3 tonnia.

Pienimmässä, harvennuspainotteisten alle 11 tonnin koneiden kokoluokassa selkeästi suosituin malli on ollut John Deere 1010G. Niitä rekisteröitiin 23 kappaletta ja se on kolmanneksi eniten rekisteröity malli kaikista kuormatraktoreista. Se on myös ainoa rekisteröity konemalli tässä kantavuusluokassa, joka on varustettu korkeammilla 26.5” renkailla – lieneekö se suosion osasyy ?

John Deere menestyy harvennuskokoluokan koneissa. Kuvan 1010G-kuormatraktori ja 1170G-harvesteri osoittautuivat harvennuspainotteisten kokoluokkien suosituimmiksi yksittäisiksi malleiksi. Kuva: Tommi Hakala

Pienemmässä keskiluokassa 12–13 tonnia on vastaavasti yksi erittäin vahva konemalli, Ponsse Elk, 48 kappaleellaan. Toiseksi suosituin on ollut John Deere 1210G, joita rekisteröitiin 21 kpl. Elkin rinnakkaismalli Wisent on kolmantena 10:llä koneella. Logsetin suosituin konemalli on tähän luokkaan kuuluva 5F GT seitsemällä kappaleella.

Suuremmassa keskiluokassa on koko tilaston ykkönen. Ponsse Buffalo, 60 kappaleellaan, erottuu selvästi sekä tässä luokassa että koko metsäkonetilastossa. John Deere 1510G on 47 kappaleellaan tämän luokan toinen vahva malli. Kuormatraktorirekisteröinneistä nämä kaksi konemallia vastaavat yhdessä peräti 39 prosentista. Tässä kokoluokassa on Komatsun suosituimmat mallit 855 (15 kpl) ja 875 (9 kpl).

Vaikka lähes kaikilla valmistajilla on yli 17 tonnin kantavuuden malleja, vain Ponsse Elephant ja sen King-versio ovat tämän luokan ainoat konemallit, joita rekisteröitiin yhteensä 9 kappaletta.

Harvestereita rekisteröitiin myös 274 kappaletta. Niistä harvennusversioita oli 146 kappaletta, mikä on 53 prosenttia. Yleiskokoluokan harvestereita oli 123 kappaletta eli 45 prosenttia. Vain 2 prosenttia jäi suurimman kokoluokan osuudeksi.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että nelipyöräisiä harvestereita rekisteröitiin vain 6 kappaletta (sis. 2 kpl Nisula N6). Kuusipyöräisiä oli 52 ja loput 216 oli kahdeksanpyöräisiä.

Jos samaan perusrunkoon perustuvat sukulaismallit huomioidaan, Ponsse Scorpionin eri versioita rekisteröitiin yhteensä 73 kappaletta. Toiseksi suosituin mallisarja oli John Deere 1070G / 1170G, 58 kappaleella, ja kolmanneksi suosituin oli 1270G / 1270H, 39 kappaleella.

Harvennusharvestereiden suosikki oli selkeästi 1170G. Rekisteröintejä 54 konetta. Toisena oli 35 kappaleellaan perusversion Ponsse Scorpion, joka toimitetaan yleisimmin H6-harvesteripäällä. Komatsun 8-pyöräinen 901XC oli kolmantena, 20 kappaleella.

Aiemmin Komatsun suurimpia harvesterimalleja on Suomessa rekisteröity vuosittain yksittäisiä kappaleita. Vuonna 2025 kuitenkin 951XC otti ykkössijan suurempien harvesteripäiden alustakoneiden osalta. Kuva: Tommi Hakala

Yleisharvestereiden kohdalla suosituin oli John Deeren 1270G ja sen uudistettu versio 1270H. Niitä rekisteröitiin yhteensä 39 kappaletta (27 + 12). Toisena oli Ponsse Scorpion King 28 koneella. Myös kolmas sija oli Ponssella; perinteinen Ergo on edelleen suosittu ja sitä rekisteröitiin 18 kappaletta. Kyseisten Ponsse-mallien harvesteripäänä toimitetaan yleisimmin H7. Myös Scorpionin järein versio Giant (10 kpl) luettiin samasta syystä tähän ryhmään – se on nyt saatavilla ja toimitettukin useimmiten Suomessa yleiskonekäyttöön, 11 metrin nosturilla ja H7-harvesteripäällä. Tätä yhdistelmää ei ole saatavilla King-versioon.

Suurimpien harvesteripäiden asennuksen mahdollistavissa järeimmissä malleissa ykkönen oli Komatsu 951XC (yleisin harvesteripää C144), neljällä kappaleella, niiden lisäksi rekisteröitiin yksi Ponsse Bear.

Vuoden 2025 tilastojen tultua julki päätettiin myös tutkia, onko metsäkonemarkkinoilla tapahtunut muutosta eri konekokoluokkien osuuksien osalta. Vertailulukukohdaksi valittiin vuosi 2022. Silloin kokonaismarkkinat olivat kohtuullisen lähellä samaa määrää (548 vs. 485 kpl).

Vuoteen 2022 verrattuna on joitakin konetyyppejä poistunut valmistuksesta (esim. Ponsse Fox). Niiden kohdalla siirtymää lienee tapahtunut joko saman merkin toiseen malliin tai eri merkkiseen, tarvittavaa konemallia vastaavaan koneeseen. Näin on tapahtunut esimerkiksi Sampo Rosenlewin osalta; uusi järeämpi HR56 on napannut lähes puolet HR46x:n osuudesta.

Monella konemerkillä konemallien rekisteröintiosuudet muuttuvat vuosien saatossa ”sisäisesti”. Näin on käynyt Sampo Rosenlewin kohdalla: hieman suurempi HR56 on ottanut lähes puolet pienemmän HR46-mallin osuudesta. Kuva: Tommi Hakala

Moottorityypin osalta vertailtuna nelisylinterisellä moottorilla varustetut kuormatraktorit ovat menettäneet osuuttaan – 2022 niitä oli 34 prosenttia kuormatraktoreista, 2025 enää 29 prosenttia. Harvestereissa ei vastaavaa muutosta enää ole tapahtunut.

Kuormatraktoreissa alle 11 tonnin konemallit ovat säilyttäneet asemansa. Osuuttaan ovat kasvattaneet järeimmät yli 17 tonnin konemallit, mutta niiden osuus markkinoista on silti vain 3,28 prosenttia. Sen sijaan keskimmäisissä kokoluokissa järeämmät 14–16 tonnin mallit ovat kasvattaneet prosenttiosuuttaan 50,73 prosenttiin. Menettäjäkokoluokka on ollut 12–13 tonnin konemallit, joiden osuus on laskenut 7,5 prosenttiyksikköä.

Harvestereissa harvennuspainotteiset koneet ovat vastaavasti säilyttäneet asemansa. Sen sijaan pääsääntöisesti uudistushakkuisiin suunnatut mallit ovat nostaneet hivenen suosiotaan ja syöneet yleiskoneiden osuutta.

Teksti Tommi Hakala, kuvat Tommi Hakala ja Ponsse Oyj, lähteet: Moottorityökoneiden rekisteröinnit 2025 / Traficom ja SkogsForum.se / Transportstyrelsen