Anturit asennetaan haluttuun syvyyteen. Ideana on asentaa toinen anturi ruokamultakerroksen yläosaan (esim. 8-10 cm) ja toinen anturi syvemmälle (esim 20 – 40 cm).
Mittauksen jujuna on verrata näiden kahden anturin antamia olosuhdetietoja ja mallintaa ne käytännön vertailutiedoksi. Kosteuden ja lämpötilan seuranta kertoo kasvukauden ”tehollisesta” alkamisesta. Hienosäätöä toki tarvitaan, jotta erilaisten maalajien tilanne saadaan selville. Suoloväkevyys eli EC-arvo puolestaan on suorassa suhteessa pellon maalajikoostumukseen, mutta myös kosteuteen ja suoloväkevyyteen. Viimemainittu puolestaan elää annettujen liukoisten ravinteiden suhteessa. Ideana on pystyä vertaamaan pintakerroksen ja syvemmän kerroksen muutosta. Kylvön yhteydessä tai lämpötilan ja mikrobiaktiivisuuden nousun myötä maan pintakerroksen suoloväkevyys myös nousee. Toisin sanoen maamurujen vaihtopinnoille vapautuu ioni-muotoisia ravinteita. Saman ilmiön voi todeta, jos lannoiteraidasta mitataan johtoluku heti kylvön jälkeen. Mittayksikkö on tällöin µS/cm. Kun peltomaasta mitataan suoloväkevyys, käyttää Paul-Tech ns. kiintomaan EC-arvoa, joka ei ole suoraan verrannollinen laboratoriomittaukseen, joka tehdään vesilietoksesta. Lisäksi on tiedossa, että EC-arvoon vaikuttaa voimakkaitten vesiliukoiset ns yhden arvoiset ravinneionit. Hyviä esimerkkejä on nitraatti NO3- ja esim K+. Vastaavasti lujasti sitoutuva fosfaatti PO4- ei näy suoraan EC-arvon muutoksena.
Maaperätietojen ohella Paul-Tech mittaa myös ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Kaikki data tallentuu pilveen ja on hyödynnettävissä eri tavoin.
Varsinainen juju onkin kyetä mallintamaan mittauksen tiedot agronomisesti hyödykkäiksi toimintaohjeiksi. Mallintaen tiedot saadaan myös suhteutettua ravinnepanosten käytön ja esimerkiksi satokarttuman ennustukseen. Koska anturit tallentavat tietoa koko ajan, saadaan Paul-Techin datasta myös taustatietoa esimerkiksi jaetun lannoituksen ja myös lannoituksen hyötysuhteen arviointiin. Seuraava kasvukausi tuleekin antamaan arvokasta olosuhdetietoa järjestelmän toimivuudesta suomalaisissa olosuhteissa.
Lue myös juttu Koneviestin viljelymenetelmäkoekentän mittausmenetelmistä:
