Kun karjatalouden osalta puhutaan märehtijöiden metaanipäästöistä, on palautettava mieleen kasvihuonekaasujen vaikutustapa ilmastoon. Erilaiset molekyylit (kasvihuonekaasut) kykenevät sitomaan maasta avaruuteen nousevaa lämpöenergiaa eri tehokkuudella. Kannattaa myös muistaa, että vesihöyryn merkitys maapalon ilmaston dynamiikassa on paljon isompi kuin mitä myönnetään. Vinouman takana on ilmeisesti oletus, että emme kykenisi vesihöyryn osuudelle mitään tekemään. Maatalouden rooli ilmastokysymyksen ratkaisussa on kuitenkin paljon isompi kuin yleisesti mielletään. Lue alla oleva artikkeli aiheeseen liittyen.
Periaatekuva näyttää, millaisin painoarvoin eri kasvihuonekaasut ovat vaikuttamassa lämmön ulossäteilyn pysäyttämiseen. Grafiikassa ei ole huomioitu vesihöyryn osuutta, vaan pitäydytään ns yleisesti tunnetuissa kasvihuonekaasuissa. Metaanin liki 20 prosentin osuus on laskettu muuntokertoimien kautta erottelematta metaanin eri lähteitä.
Puhuttaessa metaanista on aina muistettava sen alkuperä. Jakolinja fossiilisen ja biogeenisen metaanin välillä lienee monelle epäselvä. Onneksi tietoisuus energian tuotantoon liittyvän fossiilisen metaanin päästöistä on jo tunnustettu.
Metaani on muistettava myös, kun puhutaan Suomen suopeltojen ja -metsien ns. ennallistamisesta. Ollaan herkällä alueella, jossa esimerkiksi peltojen hoitotapojen eroja olisi syytä tutkia ja uudelleen arvioida ennen isoja linjauksia.
Davis Clear -keskus tutkii myös lietelantaan liittyviä ilmastopäästöjä. Kalifornian lämpöisessä ilmastossa avonaisista laguuneista karkaa huomattavasti metaania. Kattamalla saadaan metaani korjattua talteen.
Kuvan tyyppisen ’biokaasu-yksikön’, (eng. digester) teho ei vastaa meillä käytettävien termofiilisten biokaasulaitosten tehoa, mutta idea onkin estää luonnon lämmössä muodostuvan metaanin karkaaminen ja samalla hyödyntää arvokas energialähde.
Jos turvepohjaisia peltoja ja metsiä tullaan ennallistamaan, on huomioitava merkittävä metaanipäästöjen kasvun riski. Riski peltojen osalta on sitä suurempi, mitä kauemmin sitä on viljelty ja samalla mineralisoituvaa typpipoolia kasvatettu. Metsäpuolella keskustelun kohteena on soiden luokittelu reheviin ja karkeisiin. Ne käyttäytyvät sekä hiilidioksidin, että metaanin osalta eri tavoin. Pohjaveden tason nosto ei myöskään ole yksiselitteinen tehtävä. Asiantuntijat ovat tunnustaneet tilanteen monet haasteet, mutta oikeiden johtopäätösten teko ei nykyisessä politisoituneessa tilanteessa ole aivan helppoa.
Märehtijöiden tuottaman biogeenisen metaanin todellinen vaikutus ilmastoon on aiemmin yliarvioitu 3-4 kertaisesti. IPCC myöntää nyt näin tapahtuneen ja korjaavan GWP*-mallin olevan oikeassa. Tämä tieto ei jostain syystä ole ylittänyt uutiskynnystä Suomessa.
Oxfordin yliopiston laskemassa mallinnuksessa verrataan kolmea erilaista skenaariota, sekä nykyisin käytössä olevan GWP100-, että yliopiston tekemän GWP*-mallin antamien tulosten pohjalta. Kuvan esimerkissä haarukoidaan, miten märehtijöiden erilainen määrä vaikuttaa metaanin aiheuttamiin CO2-ekvivalentti emissioihin.
Mallinnuksessa on mukana tilanne, jossa märehtijöiden määrä (maapallolla) kasvaisi ja samalla metaanipäästöt kasvaisivat 35 prosenttia. Tämä voisi olla tilanne joissain kehittyvissä maissa. Keskimmäinen vaihtoehto kuvaa nykytilannetta maapallolla, eli märehtijöiden määrä pysyy tasaisena, mutta jalostuksen ja ruokinnan kautta metaanipäästöt itse asiassa laskevat jonkin verran. Ja alinna on tilanne, jossa märehtijöiden ruokinnan, tuotannon tehostumisen, jalostuksen ja lannan käsittelyn yhteisvaikutuksena metaanipäästöt laskisivat 35 prosenttia.
Havaitaan, että nykyisin käytössä olevalla GWP100-mallilla mikään vaihtoehdoista ei vähentäisi karjatalouden CO2-ekvivalenttein laskettuja metaanipäästöjä. Kun sen sijaan käytetään biogeenisen metaanikierron oikein laskevaa GWP*-mallia, huomataan, miten dramaattisesti tilanne muuttuu. Stabiilissa nykytilanteessa lämmittävää vaikutusta ei olekaan ja jos otetaan kaikki tuotannon tehostamisen keinot käyttöön, päästöt laskevat. Ja tätä on saavutettavissa vaikka tuotannon volyymi ja karjan määrä pysyisivät nykytasolla.
On tärkeää oivaltaa, että myös biogeeninen metaani on myös energiaa ja hyvää sellaista. Sekä yksinkertaisempi laguuneista (Kalifornian esimerkki) karkaavan metaanin talteenotto, sekä meilläkin käytössä olevat termofiiliset biokaasulaitokset tuottavat hyödykästä biokaasua, josta hiilidioksidin poistolla saadaan jalostettua arvokasta moottorikaasua. Eli samanaikaisesti tehdään ilmastotyötä ja korvataan fossiilisia energialähteitä (öljy, maakaasu, kivihiili).
Lisäetuna säästetään ajoneuvojen kustannuksissa, kun nykyisten polttomoottorien käyttöikä voi modifikaation kautta jatkua. On tärkeää erottaa biokaasu- ja maakaasupohjainen moottorikaasu, (biokaasu = LBG, maakaasu = LNG – liquid biogas, liquid naturalgas).
