Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Tietopaketti karjatalouden metaanista

Tieto karjatalouden, tarkentaen märehtijöiden, metaanipäästöjen tasosta ja merkityksestä tarkentuu.
Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästögrafiikkaa on myös tarkennettava, kun karjatalouden biogeenisen metaanipäästöjen virhe oikaistaan. Tässä Tilastokeskuksen grafiikassa (2020) mennään vielä vanhentuneella aineistolla. Märehtijöiden metaanin osuus pitäisi olla huomattavasti alhaisempi. Ongelmia on myös maatalousmaiden päästöjen osalta, koska Maannostietokanta ei vielä kykene luotettavasti määrällistämään peltojen tilannetta.
Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästögrafiikkaa on myös tarkennettava, kun karjatalouden biogeenisen metaanipäästöjen virhe oikaistaan. Tässä Tilastokeskuksen grafiikassa (2020) mennään vielä vanhentuneella aineistolla. Märehtijöiden metaanin osuus pitäisi olla huomattavasti alhaisempi. Ongelmia on myös maatalousmaiden päästöjen osalta, koska Maannostietokanta ei vielä kykene luotettavasti määrällistämään peltojen tilannetta. Kuva: Tilastokeskus
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Oxfordin Yliopiston kehittämän GWP*-mallinnuksen ansiosta tietoisuus ns biogeenisen metaanin kierrosta on kasvanut ja kun myös IPCC:n tuoreessa raportoinnissa reilusti myönnetään ongelmat nykyisin käytössä olevan GWP100-mallin aiheuttamina, on meillä valmius tarkastella ja nimenomaisesti korjata nykyinen käsitys märehtijöiden osuudesta maapallon metaanipäästöissä.

Tammikuussa Suomessa vieraillut Kalifornian Davis Yliopiston Clear Keskuksen vetäjä professori Frank Mitloehner on ollut se henkilö, joka kykeni myötävaikuttamaan Oxfordin Yliopiston kehittämän GWP*-mallin kansainväliseen hyväksymiseen aina IPCC-tasolle saakka. Samalla märehtijöiden rooli ja mahdollisuus edesauttaa metaanipäästöjen vähentämisessä on tullut yleisempään tietoisuuteen. Vähennys on mahdollinen rehustuksen ja jalostuksen keinoin. Ilmastopahiksista on tullut ilmastohyviksiä.

Asialla on iso merkitys, koska metaanipäästöt muodostavat suuren osan myös CO2-ekvivalentteina ilmoitetuista kokonaispäästöistä. Tämä näkyy myös Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästöbudjetissa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kun maatalouden osalta ollaan pääsemässä tarkempaan metaanin raportointiin, nousee samalla esiin vielä merkityksellisempi metaanipäästöjen lähde – fossiilisen energian tuotanto ja käyttö.

Kasvihuonekaasujen kokonaismerkityksen (CO2, N2O, CH4 ym) tarkentuessa, nousee esiin nimenomaan Suomen kannalta positiivisia tekijöitä.

Olemme nimittäin jo nyt pystyneet vähentämään päästöjämme todella merkittävästi. Ja hyvää seuraa, jos halutaan. Suomen alkutuotantosektorin potentiaalia vähäpäästöisen bioenergian tuotannossa on vara lisätä ja reilusti! Oivallammeko tämän ja haluammeko potentiaalin ottaa käyttöön? Se riippuu ajankohtaisista poliittisista linjauksista.