Sadonkorjuu tuo tiloille energiapiikin – ”Ajatus maatilatason energian varastoinnista vuodenaikojen välillä kannattaa pitää mielessä”
Maataloustuotanto tarvitsee energiaa, jotta koneet kulkevat, laitteet liikkuvat ja materiaalit jalostuvat. Energiaa tuodaan maatilalle yleensä sähkönä ja polttoöljynä, mutta myös maatilalla voidaan itse tuottaa käyttöenergiaa metsän puista, auringon säteilystä, tuulen puhalluksesta tai veden virtauksesta.
Uskin tilalla Pöytyällä aurinkopaneelit tuottavat sähköä broilerituotannon tarpeisiin. Ilmanvaihto nielee sähköenergiaa silloin, kun sitä eniten tuotetaan eli kesällä. Kuva: Matti TurtiainenPeltoviljelyssä maatilan suurimmat energiankulutuspiikit ovat muokkaus-, lannanlevitys- sekä sadonkorjuusesonkeina. Sadonkorjuussa joudutaan käyttämään energiaa sekä satokasvin korjattavan osan irrottamiseen (niitto tai nosto maasta) ja erottamiseen (puinti tms.) että materiaalin siirtämiseen pellolta varastoon (perävaunu). Mikäli puitava vilja kuivataan varastoon maatilalla, kuivaus kuluttaa vielä runsaasti lisää energiaa saman piikin aikana. Säilörehun tuotannossa piikkejä on useampia, mutta materiaalia enemmän. Perunan ja juurikkaiden nosto vaatii myös runsaasti energiaa lyhyen ajan kuluessa.
Suuret vaihtelut ja piikit energiankulutuksessa asettavat vaatimukset energian kuljetukselle. Kulutuspiikkejä tasataan yleensä varastoimalla sitä lähelle käyttökohdetta. Kevyttä polttoöljyä on helppo varastoida maatilalla samoin kuin bioenergiaa eri muodoissa. Sen sijaan sähköenergian varastointi merkittävissä määrin on kallista, erityisesti siinä mittakaavassa, että sadonkorjuun energiapiikki saataisiin tasattua pidemmälle siirtojaksolle.
Suora aurinkoenergian muuntaminen sähköksi on yleistymässä. Aurinkopaneeleita asennetaan maatilaympäristöön ympäri Suomen. Tuotettu energia pitäisi mielellään kuluttaa lähellä käyttökohdetta, eli maatilan raameissa. Tämä toimii hyvin, jos energiankulutus on vuositasolla tasaista ja vuorokausivaihtelua voidaan tasata akuilla. Sen sijaan suurten vuosikellon mukaisten energiankulutuspiikkien tasaaminen vaatisi huomattavaa energian varastointia, jotta akut ja muut energiavarastot saisi täytettyä etukäteen täyteen ennen kulutuspiikkiä ja varasto riittäisi piikin yli.
Periaatteessa syksyn viljasadonkorjuun kulutuspiikki olisi varastoinnin kannalta ideaalinen: edeltävinä kesäkuukausina on tarjolla runsaasti auringon säteilyenergiaa ja se pitäisi vain häviöttä säilöä puimurin, kuivaamon tai juurikkaannostokoneen energiapankkiin. Nykyteknologialla tämä edellyttäisi sen verran suuren määrän akkuja, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Tämän vuoksi nykyteknologialla maatiloja on järkevämpää ajatella osana alueellista kulutus- ja tuotantoverkkoa. Sähköverkon osalta tämä ei kuitenkaan toimi symmetrisesti: maatilan aurinkopaneelit voivat kyllä tuottaa tasaista tehoa muualle verkkoon kun sitä ei itse tarvita, mutta erityisinä kulutuspiikkeinä siirtokapasiteetti toiseen suuntaan ei riitä – esimerkiksi viljan lämminilmakuivaus suoralla sähköllä vaatisi järeät kaapelit. Rajallinen siirtokapasiteetin maksimiteho on yksi syistä, miksi nykymaatalous on riippuvainen kevyestä polttoöljystä.
Ajatus maatilatason energian varastoinnista vuodenaikojen välillä kannattaa kuitenkin pitää mielessä teknologian kehittyessä.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
