Jussi Puoskari johtaa yhtä Suomen suurimmista metsäkoneenkuljettajien työllistäjistä – ”Notkeutta kaivattaisiin työntekijöiden koulutuksiin”

Jussi Puoskari johtaa kaikkiaan lähes sadan koneen toimintaa suomalaismetsissä. Kuva: Tommi Hakala

• Ikä: 54 vuotta
• Kotipaikka: Nurmes
• Ammatti: Toimitusjohtaja, Motoajo Oy
• Harrastukset: Pyöräily, matkustus ja aktiivinen Englannin valioliigan seuraaminen

Nurmeksessa kotipaikkaansa pitävällä perheyrityksellä on käytössään 58 omaa metsäkonetta. Lisäksi puunkorjuuta toteuttaa 15 sopimusyrittäjää kalustoineen. Motoajon konekanta koostuu pääosin Ponssen koneista, mutta mukana on myös muutamia John Deeren koneita sekä yksi Komatsu. Maanmuokkauksessa ja energiapuun korjuussa hyödynnetään lisäksi kaivinkoneita.

Laaja konekalusto edellyttää toimivaa huoltojärjestelmää. Motoajo Oy hoitaa huollot pääosin omien huoltomiestensä voimin, ilman ulkopuolisia huoltosopimuksia. Puoskari perustelee ratkaisua joustavuudella: koneiden siirtojen yhteydessä huollot voidaan tehdä työn rytmiin sopivasti – ilman sopimusten tuomia rajoitteita.

Yrityksellä on myös muuta liiketoimintaa, jossa kalustoa ja tiloja hyödynnetään monipuolisesti. Neljä kuljetusautoa hoitaa koneiden siirtoja myös ulkopuolisille asiakkaille, ja korjaamo suorittaa laajat huoltotyöt. Hydrauliikan varaosia pidetään omassa varastossa.

Koneiden vaihtosyklit Motoajolla ovat varsin pitkät: tavoitteena on käyttää konetta jopa 15 000 tuntia ennen vaihtoa. Vaihdon perusteena on käyttötuntimäärä, ei koneen ikä. Kiireapuna käytetään kunnostettuja koneita, joilla on ennen peruskunnostusta ajettu noin 12 000 tuntia. Kaluston tarve ja käyttöaste arvioidaan kahdesti vuodessa – keväällä ja syksyllä – ja vuosittain vaihdetaan keskimäärin hieman alle kymmenen konetta.

Puoskari korostaa työntekijöiden koulutuksen merkitystä, joka hänen mukaansa on kasvanut voimakkaasti. Kyse ei ole enää pelkästä ammattitaidon ylläpidosta, vaan työn ohessa tapahtuvasta jatkuvasta oppimisesta.

Haasteena ovat urakanantajien vaihtelevat koulutusvaatimukset ja sertifikaatit. Motoajo Oy työskentelee kymmenen eri urakanantajan työmailla, ja jokaisella on omat hyväksyntänsä ja ohjeistuksensa. Tämä saattaa estää kuljettajia siirtymästä joustavasti työmaalta toiselle: osa on kouluttautunut tietyn yrityksen vaatimuksiin, mutta ei toisen – mikä lisää koulutusmäärää merkittävästi. Puoskarin mielestä notkeutta kaivattaisiin työntekijöiden koulutuksiin.

Puoskari ehdottaa ratkaisuksi yhtenäisiä perusvaatimuksia, joiden täyttämisen jälkeen kuljettajat voisivat työskennellä kenen tahansa urakanantajan työmailla. Esimerkkinä hän mainitsee tekopökkelöiden määrät, joille eri sertifikaatit ja yritykset asettavat toisistaan poikkeavia vaatimuksia. Nykyisin kuljettajien on hallittava ohjeet ja hankittava hyväksynnät ennen työmaan aloitusta, mikä vie resursseja varsinaisesta metsänkorjuusta.

”Olisi hyvä, että olisi olemassa yksi perusvaatimusten kokonaisuus, johon kuljettajat kouluttautuvat. Sen jälkeen he kelpaisivat mille tahansa työnantajalle”, Puoskari toteaa ja toivoo, että urakanantajat tarttuisivat asiaan.