Säilörehun siirtoa voi kehittää – kuormakoko ratkaisee

Rehunsiirron tehokkuuteen vaikuttaa kuormakoko ja siirtonopeus. Kuormaa tiivistämällä voi säästää parhaimmillaan joka kolmannen siirtoajon. Kuva: Pasi Eskelinen & Janne Räisänen

Tehokas kuormain ja yli 30 tonnin kuormat ovat rekkakuljetuksen etuja. Paalikohtainen aika ja hinta on helppo laskea. Kuva: Pasi Eskelinen & Janne Räisänen

Pyöröpaalien kuljetuksessa paalikohtainen hinta koostuu alla mainituista tekijöistä (kts. seuraava kuva) Kuva: Pasi Eskelinen & Janne Räisänen

Lisäksi tiukemmat paalit tehostavat kokonaissadon siirtotehoa. Kuva: Pasi Eskelinen & Janne Räisänen

Edullisimmin rehun voi korjata lähipelloilta noukinvaunulla. Pellon etäisyyden kasvaessa siirtoajan osuus työstä pienentää kannattavuutta. Kuva: Pasi Eskelinen & Janne Räisänen

Kustannuksiin ei sisälly niitto eikä karhotus. Kustannuksissa vertaillaan korjuun, siirron ja tarvittaessa tiivistyksen kustannusta. Paalauksen muovi- ja verkkokustannuksia ei ole otettu huomioon, koska vertailussa niiden katsotaan vastaavan rehusiilon poisto- ja korkokustannuksia sekä aumamuovin kulua. Pyöröpaalauksen tonnihinta on 5,71 euroa pellolle jätettynä siirtovaunua varten (kts. seuraava kuva) Kuva: Pasi Eskelinen & Janne Räisänen

Rekkaa varten pellon reunaan siirrettynä paalauksen hinta on 7,62 euroa/tn. Paalien keskipaino on 750 kg. Rekan kantavuus on 44 paalia/kuorma (=33 tn) ja tuntikustannus 100 euroa/h. Keskinopeus 55 km/h on todettu hankkeen testikuljetuksissa. Keskimääräinen siirtonopeus on kaikilla traktoreilla 10 kilometrin matkalla 30 km/h ja yli 10 kilometrin matkalla 35 km/h. Ajosilppurin maksimiteho on 5 ha/h (50 tn/h) ja teho pienenee ajomatkan kasvaessa yli 10 kilometrin. Tällöin ajosilppurin työhön tulee taukoja vaunujen odottelusta. Enimmillään käytössä on 4 kpl 10 tn vaunuja. Tiivistäviä vaunuja (15 tn) on käytössä max. 3 kpl. Kuva: Pasi Eskelinen & Janne Räisänen

Paalinkuljetusta voi tehostaa automatisoimalla kuorman sidonnan ja nopeuttamalla lastaus- ja purkuaikoja. Kuva: Pasi Eskelinen & Janne Räisänen

Säilörehun korjuun pinta-alan kasvu lisää yleensä siirtokustannuksia ja vaatii lisää työaikaa. Toisaalta säilörehun viljelyalan kasvu pakottaa maatilaa tarkastelemaan korjuumenetelmiään kriittisesti. Käytössä oleva ruokintamenetelmä ei aina mahdollista korjuumenetelmän vaihdosta. Onko sopivia urakoitsijoita tarjolla vai suurennetaanko omia koneita? Ja kuinka lisääntyvä rehun varastointi hoidetaan?

Rehunkorjuun logistiikkaan on kaikilla mielipide. Usein se perustuu opittuihin tapoihin. Keski-Euroopassa säilörehun kuljetus hoidetaan suurilla vaunuilla. Korjuumenetelmät ja tilakoko alkavat meillä lähestyä samaa, joten asioita pitää tarkastella ennakkoluulottomasti. Tosin on huomioitava talviset siirto-olosuhteet ja varastot.

Helppo varastointi, talviaikainen siirto, urakoitsijoita riittävästi. Pyöröpaalaus on helppo nimetä etäpeltojen ratkaisuksi. Paalauksen ja käärinnän hinta on varsin helppo laskea, muovin ja työn tunnusluvut saa hetkessä usealta urakoitsijalta. Paalien siirto tilalle on itse asiassa vaikeampi laskutoimitus. Yhdistelmäpaalaimen jäljiltä paalit on ensin siirrettävä pellon reunaan varastoon, ja työaikaa voi kulua suurella pellolla yhtä paljon kuin itse paalauksessa.

Siirtovaunujen kapasiteetti vaikuttaa merkittävästi siirtokustannuksiin. 10, 24 tai 40 paalin siirto kerrallaan voi vaikuttaa koko rehualan hankkimisen kannattavuuteen. Esimerkkilaskelmassa 50 kilometrin päästä paalien siirto maksaa 6–15 euroa/paali. Siirtokustannuksen laskeminen on yhtä tärkeää kuin korjuunkin.

Siirtokustannuksissa tärkeimmät tekijät ovat siirtonopeus, vaunun koko sekä lastaus- ja purkunopeudet. Siirtonopeuden kasvattaminen traktorikuljetuksissa on rajallista, rekkakuljetuksissakin yli 60 km/h keskinopeuksiin pääseminen on vaikeaa. Vaunukuorman koko on selkein kannattavuustekijä. Kuormakoolla on suuri vaikutus etäisyyden kasvaessa.

Eri kuljetusmenetelmillä saattaa siirtyä 4-kertainen määrä paaleja. Rekka-auton tuntikustannusta kompensoi hieman lisääntyvä ajonopeus. Itse omalla traktorilla paalien siirtoa suunnittelevien kannattaa laskea omalle työlle jäävä palkka ja työhön kuluva kokonaisaika. Viikon työstä voi saada paremman palkan vaikka lähipeltoja kunnostamalla.

Moni yllättyy edelleen kysyessään rekkaurakoitsijan tarjousta. Samoin työn sujuvuus ja nopeus on saanut käyttäjien kiitokset. Puutavaranosturin käytöstä tulee kokemusten perusteella enemmän reikiä muoviin, mutta paalit pitäisi säilyttää jo pellolla oikein, kuormaimen toimintaa ajatellen. Tilalla paalipinoista voi tehdä parempia kuin etukuormaimella. Yhteistyöllä ja suunnittelulla rekkakuljetus voi vielä tehostua nykyisestä.

Irtosäilörehulla ruokittaessa päivittäinen rehu otetaan yleensä tilan rehuaumasta. Rehunkorjuuaikana irtorehun siirto tilakeskukseen on vilkasta liikennöintiä, eikä siilon tiivistäminen tunne taukoja. Ajosilppurilla korjattaessa siirtovaunuja on oltava niin paljon, ettei kalleimman koneen tarvitse pysähdellä.

15–20 kilometriä kauempaa rehua siirrettäessä tulee tilanne, jossa rehun siirtokustannus nousee liikaa ja toteuttaminenkin on hankalaa. Olisiko auman paikka etäpellon vieressä, jolloin korjuu toimisi vähällä kalustolla ja nopeasti? Ainoastaan rehun talviaikainen siirto tekee vaihtoehdosta arveluttavan.

Ajosilppuri on jopa liian tehokas, ellei siilon tiivistystä ole viritetty vastaamaan silppurin tehoa. Enää ei ole poikkeuksellista nähdä kahta aumaa täytettävän samanaikaisesti tai kahta konetta tiivistämässä. Ajosilppuriketjun kannattavuuden ratkaisee siirtokalusto.

Riittävällä siirtoteholla silppurille ei tule taukoja, eikä tien päällä ole liikaa vaunuja. Parin kilometrin siirtomatkalla kaksikin riittävän suurta vaunua voi riittää, mutta sitä pidemmillä etäisyyksillä siirtovaunujen ominaisuudet ratkaisevat paljon. Jos vaunussa saadaan siirtymään 10 tonnia tai enemmän, on siirtoketjussa pelivaraa. Etäisyyden kasvaessa yli 5 kilometrin, pitää vaunurallin olla jo tarkkaan suunniteltu.

Ajosilppurikorjuu on korjuumenetelmänä kilpailukykyinen, kun rehun siirto toimii riittävän tehokkaasti. Kolmas siirtovaunu tuo ketjuun lisäkustannuksen. Tällöin kaksi traktoria on aina siirtohommissa, kun yhtä täytetään. Jos kaksi vaunua riittäisi pitämään silppurin koko ajan liikkeellä, korjuuketju toimisi tasapainoisesti.

Jotta korjuu onnistuu kahdella vaunulla, on niiden oltava riittävän suuret. Hydraulisesti kuormaa tiivistävään vaunuun mahtuu noin 50 prosenttia enemmän säilörehua. Jos ilman tiivistävää vaunua voidaan korjata 4 kilometriin saakka kahdella vaunulla, on etäisyys tiivistävillä vaunuilla 6 kilometriä. Pieniä tehonkorjauksia voidaan tehdä ajonopeutta lisäämällä, mutta urakoitsija ei voi perustaa menetelmäänsä sen varaan kaikilla tieosuuksilla.

Ajosilppuriurakoinnissa korjuun hinta voi pelottaa uusia asiakkaita. Hehtaaritaksalla valinta on asiakkaan kannalta turvallinen, ja kokonaiskulu on helppo laskea. Hyvin suunniteltu ja rakennettu tilakokonaisuus kuitenkin hyötyisi tuntiveloituksesta.

Kun pellot ovat alle 5 kilometrin päässä, lohkot selkeitä ja siilon tiivistys toimii, noukinvaunulla saadaan edullisinta rehua. Korjuu- ja siirtotyö toteutetaan yhdellä koneella saumattomasti. Nykyaikaisiin vaunuihin mahtuu vajaan hehtaarin rehut, jolloin työteho on helposti reilut 2 hehtaaria tunnissa. Koneketjuissa ei korjuun osalla ole muita osallisia kuin siilon tiivistäjä, joka saattaa olla liiankin kiireinen lähimpiä peltoja korjattaessa.

Laajentavan tilan lisäpellot ovat yleensä entistä kauempana tilakeskuksesta. Kun noukinvaunulla siirtoetäisyys kasvaa yli 5 kilometrin mittaiseksi, kuluu työajasta kaksi kolmasosaa pelkkään siirtymiseen. Koneen täysi kapasiteetti on käytössä vain rehukuormaa täytettäessä, muulloin kallein osa tekniikasta lepää. Toisaalta töitä tekee vain yksi kuljettaja. Kun vaunun kuljettaja täyttää ensin vaunun, siirtää sama henkilö kuorman siilolle. Turhia kuskeja ei ole yhden miehen ketjussa hetkeäkään.

Noukinvaunu voi toimia myös tilan omana ratkaisuna, sillä korjuuvaiheen työvoiman tarve on muita ratkaisuja pienempi. Rehunkorjuussa saattaa kuitenkin olla yhden tilan väellä turhan kiire, mikäli myös niitto ja karhotus pitää hoitaa tilan omana työnä. Urakoitsijoilla on usein etuna suurempi vaunu, jolla korjuuteho kasvaa.

Koko rehulogistiikan tehon voi löytää melko helposti noukinvaunun toiminnasta. Kapasiteetiltaan suurempi vaunu siirtää kerrallaan suuremman rehuerän. Edestakaisten matkojen määrä pellolle vähenee, ja työnteko keskittyy lastaamiseen sekä purkuun. Paalien siirrossa toimii sama periaate, työtä hidastaa vain suhteessa hitaampi purku ja paalien rikkoontumisriski.

Ajosilppurikorjuussa suuri teho vie kaiken huomion. Lähes aina joku joutuu odottamaan, eikä ketju toimi täydellä teholla. Odotusaikoja pidetään helposti merkityksettöminä, koska korjuun teho on kuitenkin kaksinkertainen muihin verrattuna.