Maatalouden kuljetuksissa koneiden nopeudet ja vaadittavat ominaisuudet ovat eri toimintaympäristöissä aivan erilaiset – ”Maantie- ja peltoajo ovat kompromissi”
Maatalouden kuljetuksissa koneilla joudutaan lähes aina ajamaan sekä pellolla että tiellä. Nopeudet ja vaadittavat ominaisuudet ovat eri toimintaympäristöissä aivan erilaiset, minkä vuoksi joudutaan tekemään kompromisseja.
Renkaalta vaaditaan pellolla ja maantiellä aivan erilaisia ominaisuuksia. Kuva: Uolevi Oristo26.8.202408:00
Maataloustuotannon logistiikkaan kuuluu monenlaisten materiaalien kuljetus niin pellolle kuin pellolta pois. Suomalainen logistiikkamalli perustuu lähes poikkeuksetta koneisiin, joilla kuljetetaan tavara sekä pellon sisällä että pellon ja varaston välillä.
Sekä pehmeällä pellolla että kovalla maantiellä kulkevat monimaastokoneet ovat haastavia suunnitella, koska kummassakin maastossa on omat suunnitteluvaatimuksensa ja nämä ovat monesti ristiriidassa. Tämän vuoksi koneet ovat aina kompromisseja – eivät oikein täydellisiä ajoon pellolla, mutta eivät myöskään maantiellä. Tämä pätee sekä traktoriin, perävaunuihin että erilaisiin hinattaviin työkoneisiin.
Pellolla ajettaessa halutaan pehmeällä maaperällä hyvä kantavuus ja pieni pintapaine tiivistymisen välttämiseksi. Toisaalta ajonopeudet ovat enintään suuruusluokassa 15 km/h, joten Pellolla parhaita olisivat isotilavuuksiset renkaat ja matala ilmanpaine, tai telat, sekä kevyt runko ilman jousitusta.
Suurimpien traktoreiden ajonopeudet ovat kasvaneet n. 5 km/h-yksikköä per vuosikymmen. Nykyisin traktorin ajonopeus 60 km/h ei ole enää poikkeuksellinen. Kuoppaisella maantiellä nelinkertainen nopeus peltoajoon nähden tarkoittaa 16-kertaisia iskuvoimia runkorakenteisiin. Suuret ajonopeudet vaativat järeämpää runkoa, erillisiä jousituselementtejä tai muita vaimennusratkaisuja. Pellolla ajettaessa pomput ovat maltillisempia. Mikäli perävaunulla ajettaisiin vain maantiellä, rakenneratkaisuksi kelpaisivat kuorma-autoista tutut kapeat renkaat ja erillinen jousitus.
Pelto–maantie-dualiteettidilemmaan on erilaisia ratkaisumalleja. Pohjois-Amerikassa tyypillistä on toimintamalli, että kuorma-autot pysyvät maantiellä ja traktorit vaunuineen pellolla ja materiaali siirretään pellon reunassa vaunusta toiseen, esim. ruuvilla. Samanlaista toimintamallia toki käytetään myös Suomessa, esimerkiksi kuivakalkin levityksessä. Tavara voidaan myös purkaa pellolle maantien reunaan ja lastata edelleen toiseen vaunuun, kuten nykyisin on tapana sokerijuurikkaan kuljetuksessa.
Muitakin konsepteja kompromissin välttämiseksi kehitellään. Maanmuokkaus- ja kylvökoneissa on nähty ratkaisuja, joissa maantieajoa varten on omat renkaat ja peltoajoa varten omat. Nämä yleensä tunnistaa siitä, että maantieajon renkaat ovat selvästi irti maasta pellolla ajettaessa. Tällä vältetään osittain kompromissi, mutta ratkaisu lisää sekä painoa että hintaa.
Mielenkiintoisia uusia konsepteja on esimerkiksi muutama vuosi sitten esitelty Horschin ja Flieglin kehittämä Trailer Lift -konsepti, jossa tavanomainen kuorma-auton puoliperävaunu voidaan peltoajoa varten ottaa erillisen teloilla varustellun apuvaunun kyytiin reppuselkään. Tällaista apuvaunua voidaan kutsua peltolavetiksi. Maantieajon renkaat ovat tällöin ilmassa ja telat mahdollistavat pienen pintapaineen. Kuten todettua, peltoajossa iskuvoimat ovat sen verran maltilliset, että tämä ei vaadi edes kovin järeää runkoa. Tämä ratkaisu poistaa kokonaan kompromissin maantiemoodissa, mutta koneketju vaatii vähintään yhden kuorma-auton ja traktorin.
Aihepiirissä on vielä paljon keksimisvaraa.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
