Tämä käy ilmi oheisesta paloselvityksestä ja tietokonesimulaatiosta, joka on tehty Pihattonavetta Janakkalaan -juttusarjan navetasta. Sama asia pätee ikävä kyllä muunkin tyyppisiin, myös betonielementeistä tehtyihin navetoihin, sellaisestakin on nimittäin palosimulaatio nähty.
Paloturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota uudisrakentamisen ja tuetun rakentamisen säännöissä ja määräyksissä. Hyvä niin, mutta entäpä vanhempien maatalousrakennusten paloturvallisuus? Viime kädessä siitä huolehtii omistaja itse.
Olipa kyse uudesta tai vanhasta rakennuksesta, aina parasta paloturvallisuutta on sen ensimmäisen kipinän estäminen.
Janakkalan pihaton rakennuslupahakemus ehdittiin jättää sisään juuri ennen maatalousrakentamisen paloteknisiä vaatimuksia muuttavan asetuksen voimaantuloa kesäkuussa 2004. Siksi P3-paloluokan rakennusta ei tarvinnut osastoida enintään tuhannen neliön palo-osastoiksi.
Asetus koskee tuettavaa maatalousrakentamista ja se sääti tiettyjä lisävaatimuksia maatalousrakennusten paloteknisiin ominaisuuksiin. Edellä mainittu asetuksen kohta nostatti runsaasti vastalauseita alalla ja sitä onkin sittemmin muutettu. Kohdan poikkeuksiin lisättiin tietyn tyyppiset nautakarjarakennukset. Seuraavanlainen muutos astui voimaan kuluvan vuoden alusta (Maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 85/05):
"P3-paloluokan kotieläinrakennukset osastoidaan perusvaatimusten lisäksi enintään 1000 m² osastoihin, vähintään EI30-luokan rakenneosin, lukuun ottamatta: siipikarjarakennuksia, lämmöneristämättömiä tai osittain avonaisia kotieläinrakennuksia sekä nautakarjarakennuksia, jotka ovat ullakottomia ja joissa kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15-luokan rakentein ja joiden savunpoistosta on huolehdittu."
Maa- ja metsätalousministeriön edustaja kävi viime kesänä tutustumassa mm. rakenteilla olleeseen Janakkalan navettakohteeseen. Katto- ja seinäelementit toimittanut ThermiSol Oy halusi selvittää elementtien käyttäytymistä mahdollisessa navettapalossa ja teetti navetasta paloteknisen selvityksen Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy:llä. Paloselvitysprojektin vastuullisena henkilönä ThermiSol Oy:ssä toimi kehityspäällikkö Tapio Kilpeläinen.
Tietojen keruu paloselvitystä ja -simulaatiota varten lähtee tarkasta selvityksestä, joka tehdään arkkitehtisuunnitelmista.
Jokainen materiaali käyttäytyy palossa tietyllä tavalla ja sillä on tietty palokuorma, joka ilmaistaan megajouleina huonepinta-alan neliömetriä kohti. Palokuorma tarkoittaa vapautuvaa kokonaislämpömäärää silloin kun tilassa oleva aine palaa täydellisesti. Palokuorma lasketaan myös eläimistä. Janakkalan navetan rakenneosien palokuormat ovat oheisessa taulukossa.
Palokuormaselvitys kiinnitti erikseen huomiota niiden laitteiden käyttöön, joissa on kuumia pintoja, esimerkkinä vasikkatilan säteilylämmittimet. Ne ovat mahdollisia syttymislähteitä. Tällaisten laitteiden on oltava mahdollisuuksien mukaan koteloituja ja kiinnitettyjä siten, etteivät ne pääse kaatumaan, putoamaan tai muuten liikkumaan palavien materiaalien; rehun, turpeen, kumimattojen tai parsipetien läheisyyteen.
Eläinsuoja, keräilytila ja lypsyasema muodostavat rakennuksessa yhden palo-osaston. Konehuone ja maitohuone toisen. Navetan päätyyn suunniteltu rehu- ja kuivikevarasto-osa otettiin osaksi eläinsuojaa, jottei väliin tarvinnut rakentaa palo-osastoivaa seinää. Sinne tulee myöhemmin hoitokarsinoita.
Kuten oheisesta palokuormalistasta näkyy, rehuilla ja kuivikkeilla on suhteellisen suuri palokuorma. Niiden varastotila onkin aina erotettava paloa hidastavalla rakenteella muusta eläintilasta. Tässä tapauksessa kuivikevarasto siirrettiin kokonaan navetan takana olevaan, erilliseen varastorakennukseen ja rehut tullaan varastoimaan uuteen rehukeskukseen nykyisten laakasäilöjen viereen, noin 200 metrin päähän navetasta.
Myös sähkölaitteita sisältävät konehuoneet on katsottu sen verran palovaarallisiksi tiloiksi, että rakentamismääräysten mukaan ne on osastoitava. Tosiasia kuitenkin on, että lämmityslaitteiden ohella sähkölaitteet tai -asennukset ovat yleisimpiä tulipalon syitä. Suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat vanhat sähköasennukset, joiden kunnosta ei ole pidetty huolta.
Paloselvitys toteaa, että tämän rakennuksen osastoivien rakenteiden palonkestoluokka on EI30, paitsi alle seitsemän neliön ovien ja ikkunoiden EI15. Rakennuksen kantavien ja jäykistävien rakenteiden paloluokkavaatimus on R30. Eläintilassa kantavana rakenteena ovat liimapuukehät ja niihin liittyvät ulkoseinien ja räystäiden kantavat puurakenteet, jotka mitoitetaan palotilanteen kuormituksilla 30 minuutin palonkestolle.
Thermisol-elementit eivät toimi tässä kohteessa kantavana eivätkä jäykistävänä rakenteena. Palotilanteessa korkeissa lämpötiloissa ne pysyvät kantavan rakenteen päällä köysimäisenä rakenteena romahtamatta alas. Kokonaisuutena kattorakenne täyttää R30-vaatimuksen, vaikka elementit eivät pidä täysin muotoaan korkeissa lämpötiloissa.
Myös rakennusmateriaalien pintakerroksille on tietyt vaatimukset syttymisherkkyyden ja palonlevittämisluokan osalta. Luokat on määritelty mm. ulkoseinille ja katteelle sekä sisäseinille, -katoille ja lattiapinnoille. Tuotanto- ja varastorakennusten kalustukselle ja sisustukselle ei ole ohjeissa esitetty pintakerros- tai syttyvyysominaisuusmääräyksiä.
Rakentamismääräyskokoelmat E1 ja E2 sekä MMM:n asetus eivät edellytä tämän tyyppisissä rakennuksissa käytettäväksi palamatonta lämmöneristettä. Thermisol-elementit on testattu muovipinnoitteellisina ja niiden pintakerrosluokka on 1/I, joka on hyväksyttävissä. Selvityksen loppuyhteenveto toteaa, että elementtejä voidaan käyttää sekä ulkoseinissä että katossa, eikä niillä ole oleellista vaikutusta rakennuksen paloturvallisuuteen.
Palotilanteessa rakennuksen romahtaminen ei olekaan ensisijainen ongelma, koska jos palo on edennyt niin pitkälle, ei ole enää mitään tehtävissä. Ainoa mahdollisuus on estää palon eteneminen alkuvaiheessa.
Uudelle rakennukselle on laadittava pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma, josta selviää tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen ja eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt. Pelastussuunnitelman laatimiseen saa tietoa esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä ja alueellisilta pelastuslaitoksilta. Farmit.netissä on valmis pelastussuunnitelmalomake, joka löytyy Riskit ja turvallisuus -osion LÄHI-turvatilaohjelmasta.
Palotekninen selvitys määritteli Janakkalan pihaton suojaustason ja poistumistiejärjestelyt. Rakennuksessa on oltava riittävästi vesipisteitä letkuineen sekä käsisammuttimia. Ne sijoitetaan siten, että rakennuksen jokaiseen paikkaan ylletään vähintään yhdellä vesiletkulla ja luokan 43A 233B C käsisammuttimia sijoitetaan yksi 300 neliömetriä kohti. - Kuitenkin siten, että sammuttimia tulee myös normaalien pääkulkureitteinä toimivien ulko-ovien lähelle. Se ei auta, jos ainoa sammutusväline sattuu olemaan palopesäkkeen vieressä.
Selvitys suosittelee navettaan paloilmaisinjärjestelmää, joka reagoi alkavaan paloon nopeasti ja antaa automaattisesti hälytyksen sekä rakennuksen sisä- ja ulkoalueella että henkilökunnan puhelimiin.
Jos hankkii paloilmaisinjärjestelmän, vakuutusyhtiöltä voi saada alennusta vakuutusmaksusta. Esimeriksi Lähivakuutus myöntää 15 %:n suuruisen alennuksen karjarakennuksen vakuutusmaksuista, jos rakennuksessa on toimiva ja hyväksytty palovaroitinjärjestelmä. Alennusta ei ole sidottu laitemerkkiin, mutta ainakin norjalaisvalmisteiset Elotecin ja Icasin järjestelmät ovat osoittaneet täyttävänsä Lähivakuutuksen vaatimukset.
Savunpoistoon käytetään eläintilan katossa olevaa, lattiatasolta mekaanisesti avattavaa ja suljettavaa luukkua sekä eläin-, keräily- ja lypsytilan katossa olevia poistoilmahormeja. Savunpoiston pinta-ala on noin 1 % tilojen lattiapinta-alasta. Riittävän korvausilman saamiseksi voidaan käyttää sekä ulko-ovia että ulkoseinän aukkoja, joiden rullaverhot avaamalla saadaan korvausilmaa sekä savunpoistoa varten noin 80 neliöä lisää aukkopintaa. Maito-, kone- ja toimistohuoneessa savunpoistoon käytetään paikan päällä avattavia ulko-ovia ja ikkunoita.
Rakennuksen kaikista tiloista pisin poistumismatka on alle määräysten mukaisen 30 metrin enimmäismatkan. Maksimimatka on noin 24 m. Tarvittava poistumistieleveys lehmiä ja ihmisiä varten on vähintään 2600 mm. Poistumistiet ulko-ovien kautta eläintilasta, keräilyalueelta ja lypsytilasta ovat: 2x3000 mm, 2400 mm, 3x2200 mm, 1600 mm ja 2x1000 mm. Myös maito- ja konehuoneen sekä toimistotilan poistumis- ja varapoistumistiet on listattu.
Tilan väen on laadittava pelastussuunnitelman osaksi suunnitelma eläinten poistamiseksi tilasta siinä tapauksessa, että jokin poistumisreitti tai useampi ei olekaan käytettävissä. Paloselvitys huomauttaa, että poistamista olisi myös syytä harjoitella vähintään kerran vuodessa esimerkiksi laitumelle laskun yhteydessä, jotta henkilökunta harjaantuisi eläinten poistamiseen. Harjoittelevathan palo- ja pelastusalan ammattilaisetkin, miksi eivät siis amatööritkin, sitä suuremmalla syyllä. r