Koneklassikot
Slu

Slu-maatalousmuseo Ruotsissa esitellään koneita, käsityökaluja sekä käyttöesineitä

Etelä-Ruotsin Alnarpissa olevassa maatalousmuseossa esitellään koneiden lisäksi myös käsityökaluja ja kotieläintuotannossa sekä ruuan valmistuksessa käytettyjä esineitä. Neljän erillisen museon ja hienon puiston ansiosta Alnarp sopii koko perheen käyntikohteeksi. Alnarp on yksi Ruotsin Maatalousyliopisto SLU:n toimipaikoista.
Uolevi Oristo
Ruotsin maatalousmuseon rakennukset sijaitsevat puistossa, jossa on 800 erilaista kasvia. Maatalousmuseon päärakennus on vuodelta 1916.

SLU:lla on toimintaa eri puolella maata. Alnarpissa koulutetaan hortonomeja ja maisema-arkkitehtejä sekä Lantmästareita, joka vastaa meikäläistä ammattikorkeakoulututkintoa.

Tässä esiteltävän maatalousmuseon lisäksi alueella on hevosvaunujen museo ja kartanoelämästä kertova Hovbeslagmuseet. Articum-rakennuksessa on Alnarpin historiasta kertova näyttely.

Museon tällä hetkellä tärkeimmät tukijat ovat Lomman kunta (Alnarp kuuluu Lommaan), maatalousalan yritykset ja järjestöt sekä kannatusyhdistys, jossa on noin 300 jäsentä.

Työkoneet pääosassa

Varsinaisessa maatalousmuseossa on melko vähän traktoreita, mutta hevos- ja traktorivetoisten työkoneiden valikoima on sitäkin mielenkiintoisempi. Museossa on myös runsaasti käsityökaluja ja tarve-esineitä.

Maatalousmuseon esineistä on lista museon verkkosivuilla, tosin vanhemmille esineille eri lähteissä ilmoitetut iät vaihtelevat jonkin verran.

Koneet ovat kooltaan suurempia, koska maatilat olivat Skånessa merkittävästi suurempia kuin sen pohjoispuolella olevassa Smålannissa tai Keski- ja Pohjois-Ruotsissa.

Koneiden kehitys on painottunut aina raskaimpiin ja eniten työtä vaativien töiden helpottamiseen. Vakasta kylvö on moniin muihin töihin verrattuna kevyttä, mutta epätarkkaa. SLU:n museossa on useita erilaisia kylvökoneita viljan ja juurikasvien kylvöön, koska tarkka ja tasasyvyyteen tehty kylvö nosti sadon määrää ja laatua. Rivikylvö mahdollisti rikkaruohon torjunnan haraamalla.

Sokerijuurikkaan viljelykalustoa on melko paljon, sillä juurikasta viljeltiin lähes joka tilalla – osittain siksi, että naatit hyödynnettiin karjan rehuna. Juurikkaan nosto ja naattien listintä tehtiin 1960-luvulle asti käsin. Juurikas kylvettiin tiheäksi nauhaksi, joka harvennettiin käsin kasvutiheyteen. Harventaminen tehtiin konttaamalla jalat kummankin puolen riviä. Toisessa kädessä oli lyhyt kuokka, jolla liiat taimet harvennettiin pois. Lyhyt kuokka oli ensimmäisessä harvennuksessa käytössä kunnes ns. monisiemen tuli käyttöön 1970-luvulla. Harvennus helpottui merkittävästi, kun työ voitiin tehdä seisten pitkävartisella kuokalla.

Koneiden koetus alkoi vuonna 1897

SLU:n kokoelmassa on melko runsaasti Statens Maskinprovningar -testaus ja koetuslaitoksen museon koneita, koska laitos ja sen seuraajat sijaitsevat Alnarpissa.

Maatalouskoneiden koetus alkoi Ruotsissa vuonna 1897, kun Statens Maskinprovningar aloitti toimintansa Alnarpissa. Suomessa maatalouskoneiden tutkimus ja koestukset alkoivat vuonna 1902, jolloin Vakolan edeltäjä perustettiin. Koetuslaitosten tehtävänä oli koneiden kehittämisen lisäksi selvittää myynnissä olevien koneiden soveltuvuus.

Ruotsissa koneiden koestus yksityistettiin vuonna 1996. Omistusta on sen jälkeen järjestelty uudestaan. Vuodesta 2017 lähtien koneiden koestusta hoitaa RISE SMP Svensk Maskinprovning AB.

Lue lisää