Oliver 1750-2150

Vuonna 1964 esitellyssä Oliver 1850:ssa oli uusi 5,8-litrainen Dyna-Diesel suorasuihkutusdiesel. 1950:ssa puolestaan oli edelleen GM:n 2-tahtidiesel, jonka luvattiin kestävän 8000 tuntia ilman moottoriremonttia. Vaihteisto oli vakiona 6+2. Lisävarusteena sai 2-portaisen pikavaihteen ja/tai High Speed -välitykset. Ohjaus oli hydrostaattinen ja ratti säätyi syvyys- ja korkeussuunnassa. 2-nopeuksisen voimanoton sai lisävarusteena ja se toteutettiin käännettävällä akselilla. Nelivetomlleja sai joko mekaanisella vai hydrostaattisella etuvedolla. Turvaohjaamo oli myös saatavana, haluttaessa ilmastointilaitteella varustettuna.

Vuonna 1967 korvattiin GM-moottorinen 1950 mallilla 1950-T, jossa oli Oliver-Waukesha 5,1-litrainen turboahdettu diesel, jossa oli tehoa samat 116 hv kuin ennenkin. Hinta oli 10 % aikaisempaa halvempi. Tähän malliin sai myös 3-portaisen pikavaihteen.

Vuonna 1968 esiteltiin 7,8-litraisella Oliver-Hercules -moottorilla varustetut 2050 ja 2150, joista jälkimmäinen oli turboahdettu ja varustettu 14″ keraamisella kytkimellä. Oliverin omistaja White oli juuri ostanut Hercules-moottoritehtaan ja moottoreissa käytettiin MAN:n M-System suorasuihkutusta. Näiden mallien akseliväli oli myös Row-Crop -mallissa lyhyempi kuin pienemmissä malleissa. Ohjaamo oli tasalattiainen ja lisävarusteena oli hytti. Vaihteisto oli edelleen synkronoimaton 6+2, johon sai lisävarusteena 3-portaisen hydraulisen pikavaihteen. III-kategorian nostolaitteeseen voimaa sai tarvittaessa erikokoisilla ulkopuolisilla sylintereillä – parhaimmillaan peräti 9,5 tonnia.

2050 ja 2150 -malleja valmistui yhteensä runsaat 1000 kappaletta, joista 100 Cockshutt-merkillä. Seuraavat 55-sarjan mallit 2055 ja 2155 olivat vihreäksi maalattuja Minneapolis-Moline -traktoreja.