Huolto ja Työkalut
Vertailu Runkonaulaimet

Akkurunkonaulaimet tarjoavat kätevämpää naulaustehoa - vertailussa akkukäyttöiset DeWalt DCN 692 ja Hikoki NR 1890DBCL

Akkukäyttöiset runkonaulaimet ovat työmailla vielä suhteellisen uusia ja tuntemattomia tulokkaita, joihin liittyy monia ennakkoluuloja. Keräsimme käyttökokemuksia DeWaltin ja Hikokin laitteista.
Arto Turpeinen
Koneviesti testasi DeWaltin ja Hikokin akkukäyttöisiä runkonaulaimia.

Runkonaulaimet kuuluvat timpureiden vakiokalustoon. Samalla laitteella saadaan merkittävä osuus esimerkiksi omakotitalon kiinnityksistä aina betonilaudoituksista kattoruoteiden iskemiseen. Saadaanpa niitä tarvittaessa käytettyä myös ulkoverhoilun asentamisessa.

Perinteisesti naulaimet ovat paineilmakäyttöisiä, mikä siis vaati kompressorin ja sitä myöten myös sähköä joko sähköliittymän tai aggregaatin muodossa. Käyttöä ei helpota ilmaletkun perässä vetäminen – etenkin kattotöissä tämä muodostaa myös turvallisuusriskin, sillä letkuun saattaa kompastua.

Paineilmasta ja sähköntarpeesta pääse eroon hankkimalla kaasutoimisen impulssinaulaimen, jossa iskuvoima aiheutuu räjähtävän kaasun vaikutuksesta. Kipinän aiheuttaa akusta saatava virta. Käyttäminen vaatii siis akun lataamista ja kaasupatruunoiden vaihtoa. Kapasiteetit ovat kuitenkin suuria. Palokaasut ovat haitallisia hengitettynä, lisäksi kaasunaulain vaatii palamistuotteena syntyvän hiilen säännöllistä puhdistamista.

Kehittyvän akkuteknologian myötä markkinoille on saapunut puhtaasti akkuvoimalla toimivia runkonaulaimia, mikä ratkaisee useita edellä mainittuihin naulaimiin liittyviä ongelmia. Saimme testattavaksi DeWalt DCN692- ja Hikoki NR1890DBCL -naulaimet. DeWaltin naulain on laitteesta jo kolmas kehitysversio. Ennen vuotta 2017 Hikokia myytiin Hitachin brändinimellä.

Samaa ja erilaista tekniikka

Molemmat testilaitteet toimitettiin 18 voltin ja 5 ampeeritunnin litiumakuilla. Kummassakin yleisilme on vankka, ja materiaalit ovat selvästi suunnattu ammattikäyttöön. Laitteet soveltuvat 50–90 mm nauloille, joiden kannankoko on 2,8–3,3 mm. Lipaskulmaksi DeWaltille ilmoitetaan 30–34 ja Hikokille 34. Pientä eroa on lipaskapasiteetissa, sillä DeWaltin makasiiniin mahtuu 55 naulaa ja Hikokiin 47.

Itse tekniikaltaan laitteet poikkeavat hieman toisistaan. DeWaltin toiminta rakentuu vauhtipyörän ja syöttörulla väliseen kitkaan, joka syöttää naulan kohteeseensa. Hikoki on puolestaan patentoinut käyttöönsä ns. air spring drive -systeemin. Tämä perustuu puristettuun paineilmaan. Molempien tekniikoiden kerrotaan olevan huoltovapaita. Normaali pölyn- ja lianpoisto on toki syytä suorittaa huolellisesti.

Arto Turpeinen
DeWalt ja Hikoki poikkeavat hieman toimintaperiaatteiltaan, minkä vuoksi myös muotoilu on erilainen. Hikokissa hyödynnetään paineistettua ilmaa, kun DeWaltissa luotetaan kitkavoimaa

Käyttökokemuksia

Ensimmäisenä laitteissa huomion kiinnittää suht painava olemus. DeWaltin työpainoksi akku kiinnitettynä, mutta ilman nauloja punnittiin 4,3 kiloa ja Hikokille 4,8 kiloa. 600 gramman painoero alkaa pidempään työskenneltäessä tuntua kädessä, mutta onneksi timpurit ovat yleensä timmissä kunnossa. Toisaalta kevyemmissä paineilmalaitteissa työtaakkaa lisää perässä raahautuva ilmaletku.

Hieman erilaiset toimintaperiaatteet näkyvät myös naulainten muotoilussa. DeWalt on hieman lyhyempi, ja sen peräosa on Hikokia pienempi, minkä myötä ensin mainittu on hieman ketterämpi käsiteltävä. Osaltaan asiaan toki vaikuttaa myös painoero.

Hikokissa toimintatila (kerta/sarjalaukaisu) valitaan elektronisten painikkeiden kautta. Toiminnot ovat hieman hankalasti piilossa, eivätkä testaajat ensin löytäneet koko nappuloita. Aluksi lievää hämmennystä aiheutti myös naulaimen sammuminen tauon aikana – ominaisuudella tavoitellaan virransäästöä. Viiveeksi ilmoitetaan 30 minuuttia.

DeWaltissa on suuret ja selkeät liukukytkimet. Toisesta valitaan kerta- tai sarjalaukaisu ja toisesta nopeusasetus naulan pituuden mukaan. Ihmettelyn välttämiseksi käyttöohjekirjat on ennen käyttöönottoa syytä lukea huolellisesti.

Kummassakin naulaimessa on taitettava koukku, joista ne saa roikkumaan taukojen ajaksi. Hikokin ”teline” on iso ja tukeva neliömallinen rautakehikko, kun taas DeWaltin ripustin on pienehkö koukku. Kummassakin on etunsa ja huonot puolensa – Hikoki pysyy tukevasti vaikkapa vaakalaudoituksessa, mutta DeWaltin saa esim. katolle noustessa roikkumaan vyölenkistä. Optimi olisi jonkinlainen välimalli.

Naulausnopeuksissa eroa

Vaikka DeWalt koettiin keveytensä ja ergonomiansa vuoksi hieman paremmin käteen käyväksi, niin käyttö vaatii pientä totuttelua. Mekanismin vuoksi iskussa on selvä viive, eikä naulausnopeus ole Hikokin tasolla. Iskurekyyli on kuitenkin suhteellisen pieni.

Hikokin nopeudeksi ilmoitetaan 1,5–2 naulaa sekunnissa. Laite koettiinkin DeWaltia nopeammaksi, myös tehoa tuntui olevan enemmän. Tästä kertoo myös esitearvot: DeWaltin iskuvoimaksi ilmoitetaan 105 joulea Hikokin 120 joulea vastaan. Molemmilla myös pisimmät naulat upposivat, vaikka DeWaltin kohdalla liikuttiin rajamailla.

Testaajien kokemusten mukaan kokeilunaulainten nopeuserolla on merkitystä ainoastaan esim. kattoruoteiden naulauksessa. Omakotitaloa rakennettaessa erot tasoittuvat, eikä asialla ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Paineilmanaulaimiin verrattuna aikaa säästyy runsaasti, sillä ilmakompressorin virittelyä ja letkujen vetelyä ei tarvita. Teholtaan akkulaitteet eivät kuitenkaan ole aivan ilmalaitteiden tasolla.

Kärkisuojia käytettäessä molemmilla saatiin siistiä jälkeä esim. otsalautoja naulattaessa. Molemmissa iskusyvyyttä on mahdollista muuttaa käsin säätökiekkoa ruuvaamalla. Syöttöhäiriöitä esiintyi DeWaltissa ainoastaan muutaman kerran, mikä saattoi tosin johtua viallisista nauloista.

Akunkesto yllätti

Molempien koneiden mukana toimitettiin kaksi kappaletta 18 voltin ja 5 Ah:n akkuja. Naulainten akut ovat luonnollisesti yhteensopivia muiden samaan merkin tuoteperheeseen kuuluvien akkujen kanssa.

Käytännön työssä eripituisia nauloja ammuttaessa akun kesto osoittautui yllättävän hyväksi. Esim. DeWaltilla ammuttiin kesäisissä olosuhteissa 500 naulaa, jonka jälkeen akkua oli kolmiportaisella asteikolla vielä kaksi palkkia jäljellä. Todellinen lukema on siis rutkasti suurempi. Hikokillekin luvataan testivarustuksessa 700 naulan akunkesto – etenkään kahdella akulla virranpuute ei tule keskeyttämään työpäivää. Käyttölämpötilalla ja työtavoilla on kuitenkin vaikutusta myös virran riittävyyteen.

Latausajat riippuvat valitun virtapankin ja laturin yhdistelmästä. Esimerkiksi DeWaltin DCB115-laturilla ja 5 Ah:n akulla latausaika on noin 75 minuuttia. Tässä ajassa edellisenkin tyhjentämiseksi täytyy urakoida hiki hatussa. Myös Hikokin osalta latausaika on samalla tasolla.

Käteviä laitteita

Kummallakaan testaajalla ei ollut aiempaa kokemusta akkurunkonaulaimista, vaikka rakennusalan työkokemusta onkin kymmeniä vuosia. Kokonaisuutena kommentit olivat yllättyneisyyden lisäksi erittäin positiivisia. Etenkin akunkesto aiheutti hyrinää. ”Jos ostan naulaimen, niin jatkossa se on ehdottomasti akkulaite”.

DeWaltin rungon ohjehinnaksi ilmoitetaan 549 euroa. Kahdella akulla paketin hinnaksi muodostuu 849 euroa. Hikokin osalta hinnat ovat 499 euroa ja 749 euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron.

Akkurunkonaulaimesta haaveilevan kannattaa muistaa laitteiden merkittävät edut. Huolloiksi riittää akkujen lataaminen, eikä ilmakompressorista tai kaasupatruunoiden hankkimisesta tarvitse huolehtia. DeWaltin laskelmien mukaan kaasuttomalla vaihtoehdolla saavutetaan vuodessa keskimäärin 200 euron säästöt.

KIITÄMME & MOITIMME DEWALT DCN 692:
  • Keveys
  • Akunkesto
  • Iskun viive
  • Hieman heikompi

KIITÄMME & MOITIMME HIKOKI NR 1890DBCL:
  • Iskuteho ja nopeus
  • Edullisempi hinta
  • Paino
  • Kömpelö ripustin

Lue lisää