Operaatio käsisahan kunnostus – teroitus onnistuu helposti miniporakoneella

Onko tuttu näky? Ruosteinen ja tylsä käsisaha, joka vain odottaa sitä viimeistä armoniskua ja matkaa metalliromun mukana kierrätykseen. Asioiden ei kuitenkaan tarvitse olla näin huonosti, pienoisporalla ja varttitunnin työllä tästäkin sahasta saadaan vielä oiva työkalu. Kuva: Jyrki Karkinen

Käsisaha on tänä päivänä monelle jo unohdettu työkalu. Pienet ja kevyet akku- ja verkkovirtakäyttöiset sirkkelit ja kuviosahat ovat ottaneet sen paikan katkaisutyössä. Kun uusi kuviosahan terä maksaa vain jokusen euron, saa käsisaha rauhassa ruostua ja tylsyä jossakin työkalukaapin nurkassa tai liiterin naulassa.

Käsisahalla on kuitenkin joukko hyviä ominaisuuksia, joiden takia sitä ei kannata kokonaan hylätä. Se on ensinnäkin nopea ja tehokas, kunnossa oleva terä puree hyvin puuhun ja terän pituuden ansiosta normaali lauta katkeaa muutamassa sekunnissa. Sähkövirtaa ei tarvita, ja saha on muutenkin koneveljiään kevyempi. Sahan käyttöönottoon ei tarvita muuta kuin luja ote kahvasta ja tarkka sihti sahattavaan kohteeseen. Lisäominaisuutena käsisahan kahva on yleensä muotoiltu siten, että kahva ja terä muodostavat sekä 90 että 45 asteen kulmat, joten sahauksen merkkiviivan piirtämistä varten ei tarvitse kuljettaa mukana erillistä suorakulmaa.

Monesti sähkösahan tuoma tehokkuuden lisäys on pelkkää silmänlumetta, sillä sen käyttökuntoon saattamiseen menee aikaa ja saha on painavana hankala käsitellä.

Lähikuva terästä näyttää sahan toimimattomuuden syyn: hampaat ovat pahasti ruosteessa ja menettäneet terävyytensä. Kuva: Jyrki Karkinen

Lähikuvassa näkyy, että halkosahan tauti on sama kuin käsisahassakin. 

Käsisahan teroittaminen viilalla ei ole niitä kaikkein miellyttävimpiä askareita. Viilan on syytä olla hyvässä kunnossa, ja sahan kiinnitettynä tukevasti esim. viilapenkkiin. Mitään ihmeellistä teroittamisessa ei kuitenkaan ole. Sahan hampaat viilataan ensin yhtä korkeiksi ja teroitetaan sitten joka hampaan leikkaavat särmät vanhan teroituskulman mukaisesti. Tänä päivänä käsisahojen terät ovat kuitenkin yleensä kärkikarkaistuja, mikä tekee viilaamisesta työlään operaation. Koko sahan huoltoon menee aikaa melkoinen tovi, eikä kunnostaminen yleensä maksa vaivaa. Seurauksena työpajojen ja liitereiden kätköissä makailee tuhansia ja taas tuhansia käsisahoja hyödyttöminä ja käyttökelvottomina. Hyvä viila on lisäksi suhteellisen kallis ja tylsyy hintaansa nähden nopeasti.

Työssä tarvittavat varusteet: pieni monitoimikone, hiomalaikka, pihdit, suojalasit ja kuulosuojaimet. Suojaimet ovat työssä todella tärkeitä, sillä pieni hiomalaikka rikkoutuu hyvin helposti ja sinkoaa teräviä siruja ympäriinsä. Kuva: Jyrki Karkinen

Markkinoille on viime aikoina tullut runsaasti ns. pienoisporia, joita voidaan käyttää erilaisten terien ja hiomakivien ansioista mitä moninaisimpiin tarkoituksiin. Alan tunnetuin pioneeri lienee Dremel, mutta samantyyppisiä koneita varusteineen on saatavilla lähes kaikilta tunnetuilta työkaluvalmistajilta. Halvat kiinalaiskopiot ovat löytäneet tiensä jo markettien tarjoushyllyihinkin. Vaikka laatu aina maksaa, myös halvoilla koneilla saa hyvin tehdyksi yhtä jos toistakin. Koneiden hintahaarukka on 15–150 euroa, halvimmalla saa kiinalaisen tusinatuotteen ja kalleimmassa päässä on esimerkiksi Dremelin johdoton, mutta silti tehokas monitoimilaite.

Terä kiinnitetään standardimittaiseen karaan ja pyörimisnopeus on yleensä säädettävissä 8 000-30 000 rpm. Lisälaitteita ja varusteita on tarjolla lukematon määrä hiontaan, kaiverrukseen, jyrsintään ja kiillotukseen.

Yksi laitteen monikäyttöisimmistä varusteista on pieni hiomalaikka. Sen halkaisija on tyypillisesti noin 23–35 milliä ja paksuus 0,5–1 mm. Ohuempia laikkoja käytetään katkaisuun ja paksumpia hiomiseen. Laikan suuresta pyörimisnopeudesta ja pienuudesta johtuen se kuluu nopeasti loppuun. Laikkoja myydäänkin yleensä sarjoina, joissa on esimerkiksi 50 laikkaa, ja monesti myös muita hiomatarvikkeita. Sarjojen hinnat ovat luokkaa 5–25 €.

Pienoislaikka sopii kokonsa puolesta hyvin terän teroittamiseen. Teroituskulma katsotaan vanhan mallin mukaiseksi ja varsinainen teroitus tehdään yhdellä tai kahdella tasaisella vedolla. Laikkaa ei saa kuormittaa painamalla, vaan työ on suoritettava kevyellä kädellä ja tarvittaessa vähän kerrallaan. Kuva: Jyrki Karkinen

Käsisahan teroittamiseen käytettiin juuri tällaista laikkaa. Se sopi kokonsa puolesta työhön erinomaisesti. Yhden hampaan teroittamiseen kului vain muutama sekunti, eikä hampaan kärkikarkaisu juuri hidastanut työtä. Laikka tietysti kuumensi jonkin verran teroitettavaa hammasta ja terän karkaisu hieman kärsi. Tästä ei liene kuitenkaan suurempaa haittaa, sillä operaation kohteena oli "tappotuomion" saanut työkalu. Lisäksi teroittaminen on niin nopea ja helppo toimenpide, että sen voi tehdä aina tarvittaessa uudelleen.

Haritus tarkoittaa sitä, että joka toinen sahan hampaista on kallistettu hieman oikealle ja joka toinen vasemmalle. Harituksen tarkoituksena on tehdä sahausurasta hieman sahan terää suurempi, jotta terä ei jumiudu syntyvään uraan. Halkosahassa terän suurissa hampaissa harituksella on suurempi rooli kuin käsisahalla.

Siihen jumiutui! Tylsän terän ja olemattoman harituksen yhteisvaikutuksesta sahaaminen tätä pidemmälle oli mahdotonta. Tässä vaiheessa yleensä marssitaan kauppaan ostamaan uusi terä. Kuva: Jyrki Karkinen

Jos käytettävissä ei ole työssä tarvittavia harituspihtejä tai haritusrautaa, saa auttavasti toimivan harituksen tehtyä silmämääräisestikin. Tai sitten voi valmistaa yksinkertaisen haritustulkin laudanpätkästä ja ruuvista. Haritus on tehtävä ennen teroitusta.

Haritus tehdään esimerkiksi pihdeillä ennen teroittamista. Kuva: Jyrki Karkinen

Teroituksen ja harituksen ansiosta sahaus sujuu taas kevyesti. Kuva: Jyrki Karkinen

Näillä ohjeilla onnistuu myös halkosahan teroittaminen. Halkosahan terän teroittaminen oli itse asiassa helpompaa kuin käsisahan, sillä sen hampaat ovat suurempia. Jotta jatkossa sahat pysyvät käyttökuntoisina, on terä syytä aina työn päätteeksi kuivata ja puhdistaa. Tämä on tärkeää varsinkin, jos on sahattu tuoretta puuta. Kostea sahanpuru ruostuttaa ja siten tylsyttää terän leikkaavan särmän nopeasti. Myös terän kevyt öljyäminen silloin tällöin pitää ruostumisen kurissa.

Sama terä käsittelyn jälkeen. Jokainen hammas on teroitettu ja terävä särmä näkyy hyvin metallin kiiltona. Jotkin hampaista ovat lyhyempiä kuin toiset, mutta sillä ei karkeassa työssä ole kovin paljon merkitystä. 

Teroituksen vaikutus näkyy tässä kuvassa hyvin. Leikkaava särmä on puhdistunut ruosteesta. Jos haluaa lopputuloksesta mahdollisimman hyvän, tämänkin terän hampaat olisi syytä ennen teroitusta tasata. 

Niin käsi- kuin sähkötyökalutkin viedään tietysti heti käytön jälkeen omaan kuivaan säilytyspaikkaansa, josta ne helposti löytyvät käyttökuntoisina ja iskukykyisinä taas tarpeen vaatiessa.

Jotakin teroittamisen helppoudesta kertoo se, että työhön ryhdyttyäni kaivelin nurkista kaikki käsittelyä kaipaavat sahat ja teroitin ne saman iltapäivän aikana.

Avaa artikkelin PDF