Suomen hallitus on määrittänyt tavoitteeksi, että Suomesta tulisi vuo- teen 2025 mennessä kiertotalouden kärkimaa maailmassa. Maailmassa ensimmäinen kiertotalouden ”Tiekartta” julkaistiin 2016 ja toimenpideohjelma 2017.
Kierrätys ja kiertotalous ovat entistä enemmän mukana suomalaistenkin elämässä. Kierrätyksen määrät ovat lakisääteisestikin lisääntymässä, esimerkiksi EU-jätedirektiivin myötä tekstiilien erilliskierrätys tulee pakolliseksi 1.1.2025. Tämä, sekä muiden sekalaisten jätemateriaalien käsittelyn hankaluus, vaatii uusia ratkaisuja – kierrätyskelpoisten materiaalien polttaminen ei ole järkevää.
VTT:n Tampereen yksikön muovilaboratoriossa on nyt paneuduttu siihen, miten erilaisia materiaaleja saataisiin muutettua uudelleenkäytettävään muotoon. Aikaisemmin ratkaisut ovat olleet sulattamalla tai puristamalla tapahtuvaa pelletointia. Nyt menetelmät on yhdistetty, ja tuloksena on lieriöextruuderi – eli suulakepuristuskone.
Ratkaisu poikkeaa tavanomaisista pellettipuristimista rakenteellisesti siten, että laite pystyy käsittelemään erilaisia materiaaleja ilman energiaa vaativaa esimurskausta. Prototyypin 30 cm halkaisijan ruuvi pystyy nielemään isojakin kappaleita, ja suurempienkin versioiden tekeminen onnistuu helposti. Laitteen kokonaispituus on lyhyt, eli on mahdollista valmistaa mobiiliversio, joka mahtuu lyhyeen konttiin – näin jäte ei tule puristimen luokse, vaan päinvastoin – mikä vähentää huimasti materiaalin kuljetuksia.
Patentoidussa ratkaisussa on sekin etu, että kahdesta lieriöstä koostuva puristinosa on jäähdytettävissä tai kuumennettavissa materiaalin mukaan. Lieriöiden pintojen muotoilulla saadaan aikaiseksi hyvä sekoittuvuus, jolloin erityyppisiä materiaaleja voidaan muokata komposiiteiksi eli yhdistelmäaineiksi.
VTT:n kehittämä laite avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia monella sektorilla. Koska laite pystyy nielemään sekaisin synteettistä ja biomateriaalia, voidaan muoveja yhdistää erilaisiin luonnonkuituihin, tai puristaa erittäin huokoisia materiaaleja tiiviiseen ja tehokkaasti kuljetettavaan muotoon.
Esimerkiksi karjatiloilla laitteella voitaisiin yhdistää paalimuovi ja pelloilta kerätty olki, tai erikseen kasvatettu hamppukuitu. Niiden yhdistelmästä syntyvää materiaalia voitaisiin jatkojalostaa puristemuovivalumenetelmällä, vaikkapa sitkeiksi, mutta ilmaviksi julkisivuelementeiksi. Myös rakennustyömaiden hyvinkin sekalainen rakennus- tai purkuajan jäte voidaan muuttaa paikanpäällä tiiviiksi materiaaliksi ja lähettää suoraan jatkokäyttöön.
Suulakepuristuskone on patentoitu ja sen perään on kehitteillä myös patentoitu pelletointikone. Tässä kehitysvaiheessa kone muokkaa materiaalin levymäisiksi hiutaleiksi.
