Vesi-ilmalämpöpumpun asennuksella pyritään kampittamaan lämmitysöljyn hinnannousu − öljykattilan rinnalla toimiva pumppu asennettiin päivässä

Vesi-ilmalämpöpumppu kytkettiin päälle noin kahdeksan tuntia asennustöiden aloittamisen jälkeen. Kuva: Tapio Vesterinen

• 120 neliön konehallia lämmittämään asennutettiin lämpöpumppu öljykattilan rinnalle.
• Kolme asentajaa asensi pumpun toimintakuntoon noin kahdeksassa tunnissa.
• Asennustyö vaati asentajilta pätevyyden sähkö-, kylmälaite- ja putkiasennuksiin.

Asuintalosta maalämpöremontin tieltä kannettu vuoden 1972 Arimax on lämmittänyt noin 500 m³ ja 120 neliön konehallia sen valmistumisesta, eli vuodesta 2008, saakka. Öljyn hinnan kallistuessa aloimme pohtia kulutuksen vähentämistä. Lattialämmitetyn hallin järkevimmäksi lisälämmön lähteeksi todettin nopeasti vesi-ilmalämpöpumppu, joka kytkettäisiin öljykattilan rinnalle.

Tarjouskierroksen jälkeen laitteistoksi valikoitui 8 kilowatin Mitsubishi Ecodan SWM 80 vesi-ilmalämpöpumppu (VILP) ja myyjäksi ja asentajaksi äänekoskelainen MT Power Oy.

Pumppu toimitettiin asennusta edeltävällä viikolla. Pääkomponentit sopivat yhdelle kuormalavalle. Osa asennustarvikkeista tuli tosin asentajien mukana pakettiautoissa. Kuva: Tapio Vesterinen

Mitsubishin valintaa puolsi erityisesti se, että tässä mallissa sisä- ja ulkoyksiköiden välillä liikkuu kylmäaine. Joissain markkinoilla olevissa malleissa lämpö siirretään veden välityksellä, mikä olisi katastrofi sähkökatkon sattuessa, kun vesi pääsisi jäätymään ulkoyksikköön.

Konehallin lattialämmityksen pariksi vesi-ilmalämpöpumpun pitäisi ainakin teoriassa sopia erityisen hyvin, sillä vaadittu menoveden lämpötila pysyttelee normaalipakkasilla alle 20 asteessa. ”Ilmalämpöpumpulle on aina parempi, mitä matalampaa lämpöä siltä vaaditaan. Tämä malli kykenee lämmittämään menoveden kompressorikäytöllä aina 60-asteiseksi, mutta tällöin hyötysuhde kärsii”, putki-sähkö-kylmäasentaja Aapo Saarisilta MT Powerilta kertoo pumppua asentaessaan.

Vesi-ilmalämpöpumppu ei kierrätä sisäyksikössä huoneilmaa ilmalämpöpumpun tavoin, joten ilmassa leijaileva pöly ja rauta eivät pääse tukkimaan kennoja ja suodattimia.

Vesi-ilmalämpöpumppu näyttää kuoret päällä yksinkertaiselta laitteelta. Tässä mallissa ulkoyksikkö sisältää suurimman osan kylmätekniikasta, eli kompressorin, höyrystimen, paisuntaventtiilin ja puhallinyksikön. Sisäyksikön kuorien sisään on pakattu lämmönvaihdin, kiertovesipumppu, paisuntasäiliö, lauhdutin, nelitieventtiili ja lisäsähkövastus.

Mitsubishi Ecodan SWM 80 -vesi-ilmalämpöpumppu on split-mallinen laite, jossa kylmäkoneisto on jaettu sisä- ja ulkoyksikköön ja vaatii siten asennukseen myös kylmälaiteasentajan pätevyydet. Hyvänä puolena on se, ettei sähkökatkon sattuessa ulkoyksikössä ole jäätymisvaaraa. Kuva: Tapio Vesterinen

Koska tällä pumpulla lämmitetään ainoastaan lattialämmityksen vesikiertoa eikä lisäksi käyttövettä, ei noin jääkaapin kokoista varaajaa tarvita sisäyksikköön lainkaan.

Alun perin tässä kohteessa vesi-ilmalämpöpumppua suunniteltiin asennettavaksi vanhaan karjakeittiöön öljykattilan rinnalle. Tämä olisi kuitenkin vaatinut ylimäräisiä sähkö- ja putkivetoja kymmenisen metriä, sillä ulkoyksikköä ei haluttu asuinpihan puolelle. Parempi paikka löytyikin heti asentajien saavuttua − sisäyksikön paikka muutettiin konehallin puolelle. Tässä paikassa se oli lattialämmityksen jakotukin yläpuolella. Ulkoyksikkö asennettiin seinän toiselle puolelle.

Sisäyksikön asennuspaikka valittiin lattialämmityksen jakotukkien yläpuolelle, näin VILP saatiin sujuvasti kytkettyä lattialämmityksen paluuputkeen. Työt alkoivat sisäyksikön seinäkiinnikkeen asennuksella. Kuva: Tapio Vesterinen

”Kohteena tämä halli oli selkeä. Sekä sähkö-, vesi- että kylmäputkissa päästiin lyhyillä vedoilla mikä on hyötysuhteen kannalta aina parempi”, sähkö- ja kylmäasennuksia MT Powerilla tekevä Arto Lastunen kertoo.

Ulkoyksikkö asennettiin uudissiiven ja vanhan navettarakennuksen seinien kulmaukseen omaan telineeseensä. Näin ulkoyksikön värinät eivät aiheuta melua sisätiloihin. Ulkoyksikön sijainnissa on otettava huomioon yksikön tuottama kondenssivesi, joka voi aiheuttaa mittavankin jääpatsaan yksikön alle.

Tässä tapauksessa kondenssivesiongelmaa ei pääse syntymään, sillä kondenssivesiputki johdettiin seinän läpi sisäpuolella olevaan viemäriin. Seinään poratusta kahdesta noin 50 mm reiästä toiseen asennettiin viemäröinti ja toiseen ulkoyksikön syöttökaapeli, yksiköiden välillä kulkeva välikaapeli ja ulkoyksikön syöttökaapeli.

Tässä kohteessa vesi-ilmalämpöpumppu asennettiin yhdessä työpäivässä. ”Asennuskeikalle lähtee yleensä kaksi asentajaa, tässä tapauksessa kuitenkin lähdettiin kolmen miehen voimin. Normaalisti kaksi asentajaa saa pumpun toimintakuntoon yhdessä pitkässä tai kahdessa päivässä”, MT Powerilla asennuksia tekevä Sami Loberg kertoo.

Työ alkoi purkamalla komponentit pahvilaatikoistaan ja ulkoyksikön valmistelulla. Toimituksen mukana tullut teline koottiin ja ulkoyksikkö kiinnitettiin kumityynyjen välityksellä tellinkiinsä. Samanaikaisesti sisäyksikkö asennettiin seinään.

Seuraavaksi valmisteltiin ulkoyksikön asennusteline toimituksen mukana tulleesta rakennussarjasta. Kun ulkoyksikkö asennetaan omaan telineeseensä, sen värinät eivät aiheuta melua sisätiloihin. Seikka korostuu konehallia enemmän asuinrakennuksissa. Kuva: Tapio Vesterinen

Huonosta asennuskelistä johtuen ulkoyksikkö valmisteltiin sisätiloissa ja kannettiin sitten miehissä paikoilleen. Yksikön saaminen vaateriin vaati pieniä maansiirtotöitä ja asiakasta kehotettiin tarkastamaan tilanne roudan sulamisen jälkeen. Kuva: Tapio Vesterinen

Kun molemmat yksiköt olivat paikallaan, alkoivat työt sähkökeskuksella. Samaan aikaan seinään porattiin kaksi reikää, joihin asennettiin vaaditut sähkökaapelit ja kylmäputket sekä viemäröinti.

Ulko- ja sisäyksikön paikoituksen jälkeen kaksi asentajaa aloittivat vesi- ja kylmälaiteasennukset ja Arto Lastunen sähkötyöt. Sekä ulko- että sisäyksikölle vedettiin päätaululta omat syötöt 16 ampeerin sulakkeiden takaa. Kuva: Tapio Vesterinen

Aapo Saarisilta kytki vesi-ilmalämpöpumpun kuvassa oikeanpuolimmaisena näkyvään lattialämmityksen paluuputkeen. Kuvassa asennetaan sisäyksikön alla näkyvää suodatinta, jonka sisällä oleva mutasihti suositellaan puhdistettavaksi kerran vuodessa. Kuva: Tapio Vesterinen

Lattialämmityksen paluuputki katkaistiin ja siihen asennettiin liityntä VILPille. Asenettujen hanojen avulla VILP voidaan tarvittaessa sulkea kokonaan pois kierrosta huoltotöiden ajaksi ja lämmittää lattia öljykattilalla.

Tässä tapauksessa ulko- ja sisäyksikön väliset putki- ja sähkövedot ovat vain noin neljä metriä. Seinään porattiin kaksi 50-millistä reikää. Kuvassa vasemmalla näkyvästä reiästä vietiin sähkö- ja kylmäputket. Seinässä olevasta alemmasta reiästä tuotiin kondenssiveden poistoputki takaisin sisälle, josta se johdettiin viemäriin. Kuva: Tapio Vesterinen

Kylmäputket asennettiin yksiköiden väliin. Huolellisen tyhjiöinnin jälkeen ulkoyksikössä valmiina ollut R32-kylmäaine voitiin päästää linjastoihin avaamalla ulkoyksikön hanat. Tämän jälkeen lattialämmityskiertoon lisättiin tarvittava määrä vettä ja putkisto ilmattiin.

Sami Loberg teki kaasu- ja nestelinjojen laipat korkeassa polviasennossa. Kylmäasennusten jälkeen ulko- ja sisäyksikön väliset kylmäputket tyhjiöitiin. Kuva: Tapio Vesterinen

Tyhjiöinnin ja tiiviyden tarkastuksen ynnä muiden tarvittavien asennustöiden jälkeen ulkoyksikön sisään varastoitu kylmäaine vapautettiin kiertoon hanat avaamalla. Kuvassa näkyy myös turvakytkin, joka kytkettiin molempien yksiköiden sähkönsyöttöihin. Kuva: Tapio Vesterinen

Kytkentöjen jälkeen lattialämmityspiiriin lisättiin tarvittava määrä vettä, piirissä olevan glykolin pitoisuus ei tästä juuri kärsinyt. Aapon olkapään takaa pilkistävä Oumanin lämmönsäädin tarkkailee vesi-ilmalämpöpumpulta tulevan veden lämpötilaa ja ottaa apuja öljykattilalta, mikäli pumpun teho ei riitä kovan pakkasen vuoksi. Kuva: Tapio Vesterinen

Vesi-ilmalämpöpumppu kytkettiin päälle noin kahdeksan tuntia asennustöiden aloittamisen jälkeen.

Vesi-ilmalämpöpumpun tuomista säästöistä emme osaa vielä kertoa, sillä pumpun säädöt ovat vasta hakeutumassa kohdalleen. Pumpun ohjelmisto on selkeästi suunnattu asuinrakennusten korkeammille sisälämpötiloille, sillä lämpökäyrää ei saa suoraan säädettyä siten, että menovesi olisi alle 20-asteista.

Hallin lämpötilaa on pyritty pitämään vajaassa kymmenessä asteessa, mikä on tarkoittanut nollakelillä hieman yli 10 asteen menoveden lämpötilaa lattialämmitykseen. Siten käyrän muodon hakemisen jälkeen pumpun asetuksista oli käytettävä käyrän siirtosäätöä, jolla asetetun käyrän arvoja voidaan kokonaisuutena laskea tai nostaa enintään yhdeksällä asteella.

Hinnan osalta tilanne on aina tapauskohtainen. Esimerkissämme tarjoukset laitteistosta asennuksineen keväällä 2022 vaihtelivat haarukassa 11 000 − 21 000 euroa. Toiveissa on, että vuositasolla lämpöpumpulla saadaan korvattua vajaan tuhannen öljylitran kulutus.

”Vesi-ilmalämpöpumput ovat yleistyneet viime vuosina todella paljon. Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että yksi yleistymiseen johtava syy on se, että monessa kohteessa maalämmön vaatimaa porakaivoa tai maapiiriä ei voida asentaa ihmisten hakiessa korvaavia lämmitysmuotoja esimerkiksi öljylle”, MT Powerin toimitusjohtaja Toni Kananen kertoo.

”Vesi-ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaikaan vaikuttaa erittäin paljon sen käyttö ja pumpun korvaaman energian hinta. Parhaimmillaan takaisinmaksuajoissa puhutaan muutamasta vuodesta. Maalämpöjärjestelmään verrattuna vesi-ilmalämpöpumppu on hankintahinnaltaan edullisempi”, hän jatkaa.

MT Power Oy asentaa vuositasolla kymmeniä vesi-ilmalämpöpumppuja. Oikeastaan mitään yleissääntöä siitä mihin vesi-ilmalämpöpumppu ei sopisi, ei Kanasen mukaan ole. ”Ainoana nyrkkisääntönä olemme meillä pitäneet sitä, että monoblock-tyypin pumppuja, joissa vesi kiertää ulkoyksikössä asti, emme asenna maaseutualueille, joilla on olemassa pitkien sähkökatkojen mahdollisuus”.

”Laitteiden käyttöiän arvioidaan yleisesti olevan kymmenestä vuodesta ylöspäin. Vesi-ilmalämpöpumppuja ei ole vielä suuressa mittakaavassa ollut markkinoilla yli kymmentä vuotta, joten laitteistojen keski-iästä ei ole vielä käytännön tietoa.”

”Vesi-ilmalämpöpumppujen saatavuus on tällä hetkellä maailman ja markkinoiden tilanteesta johtuen huono. Toimitusajat ovat puolesta vuodesta ylöspäin. Joitakin merkkejä saa saman tienkin. Olemme aiemmin asentaneet vain Mitsubishin ja Thermian pumppuja, nykyisin saatavuustilanteesta johtuen olemme lisänneet valikoimiimme muitakin vaihtoehtoja”.

”Vesi-ilmalämpöpumppua hankkiessa turhat ennakkoluulot kannattaa unohtaa, sillä laitteet ovat osoittautuneet käytännössä hyvin toimiviksi. Meinaan itsekin laittaa oman talon lämmitykseen vesi-ilmalämpöpumpun jossain vaiheessa. Laadukkaisiin laitteisiin investoimalla pääsee yleensä helpommalla”, Kananen muistuttaa.