Älä aja metsäkoneen teloja loppuun – kunnostamisella saadaan teloille reilusti käyttöikää järkevällä hinnalla

Jori Laitilan mukaan asianmukaiset suojaimet hitsaustyössä ovat välttämättömiä. Moottoroitu hengityssuojain pitää keuhkot puhtaampina. Kuva: Visa Vilkuna

• Uudet metsäkoneen telat maksavat mallista ja merkistä riippuen 8 000–16 500 euroa.
• Vahvikelenkkien hitsaaminen maksaa Laitilan mukaan noin neljänneksen uuden telan hinnasta.
• Jori Laitilan yritys palvelee noin 70 metsäkoneyritystä Kuusamon ja Hämeenlinnan väliltä.

Kärsämäkinen Jori Laitila huomasi koneurakoitsijana ollessaan, että kalliitkin telat ovat kulutustavaraa.

”Kun kerätään hakkuutähteet, oksat ja latvusmassa eivät ole suojaamassa, ja kivennäismaa pääsee hiomaan teloja esteettä. Ajokertoja kuitenkin tulee melkoisesti, ja raiteita syntyy. Etenkin hiesuisessa kivennäismaastossa märempänä aikana kuluminen on yllättävän nopeaa”, Laitila kertoo.

Vahvikekaarilla telalle saadaan toinen mokoma ikää, Jori Laitila korostaa. Kuva: Visa Vilkuna

Laitila hitsasi oman koneensa telojen kuluneisiin silmukoihin vahvikekaaria. Siinä syntyi ajatus, että tätä voisi tehdä muillekin. Telojen korjaaminen alkoi olla sen verran vilkasta, että Laitila luopui metsäkoneesta kesällä 2021 ja keskittyi korjaushitsaamiseen yrittäjänä.

Laitilan Ahjomet-yrityksellä on tammikuussa 2019 käyttöön otettu korjaamohalli Kärsämäen teollisuusalueella. Hallin 280 neliön koko, 7,5 metrin sisäkorkeus ja viiden tonnin siltanosturi mahdollistavat järeämmätkin remontit.

Laitilan mukaan hitsaamalla teloihin uudet vahvikekaaret voidaan saada lähes toinen mokoma käyttötunteja. Aivan loppuun teloja ei kannata ajaa, sillä kunnostuksen onnistuminen vaatii, että alkuperäisessä lenkissä on oltava vielä vähintään 5–10 millin verran terästä jäljellä.

Uudet telat maksavat mallista ja merkistä riippuen 8 000–16 500 euroa. Vahvikelenkkien hitsaaminen maksaa Laitilan mukaan noin neljänneksen uuden telan hinnasta. Jos telakenkiä on katkennut tai lenkkejä ratkeillut, kunnostus luonnollisesti maksaa enemmän.

"Kovaa hitsaamista tämä on. Kopan kantavan telan kunnostukseen kului mig-lankaa 18 kilon rulla", Laitila kertoo.

Vahvikekaaret silloitetaan useammasta kohdasta, jonka jälkeen vuorossa on varsinainen hitsaus. Kuva: Visa Vilkuna

Kaarien hitsaaminen edellyttää telan kääntelyä, mikä vaatii siltanosturin käyttöä. Kuva: Visa Vilkuna

Alkuperäisessä lenkissä on oltava riittävästi terästä jäljellä, jotta vahvikkeiden hitsaaminen onnistuu. Kuva: Visa Vilkuna

Laitila kertoo alkuun kokeilleensa telojen kunnostamista myös alkuperäisillä osilla. Vanhojen lenkkien poistaminen ja korvaaminen kokonaan uusilla osoittautui liian työlääksi. Aikaa kuluu sen verran paljon, että hinnassa aletaan lähestyä uuden telan hintaa.

”Itselle korjasin aikanaan yhdet telat tällä systeemillä, mutta huomasin ettei se ollut taloudellisesti mielekästä. Ensinnäkin pitäisi keksiä hyvä tapa poistaa vanhat lenkit. Kulmahiomakone ei tule kysymykseen eivätkä hiilikaari- tai plasmatalttaimetkaan ihanteellisia poistotyöhön ole”, Laitila pohtii.

Yleensä telat voidaan vahvistaa yhden kerran, jonka jälkeen ne ovat valmiit sulattoon. Jotkin ikääntyneet telat on kuitenkin kunnostettu hakkukoneen alle, missä niiden kuluminen on vähäisempää ajokonekäyttöön verrattuna.

Yrityksellä on asiakkainaan noin 70 metsäkoneyritystä Kuusamon ja Hämeenlinnan väliltä. Mukana on muutamia isoja koneyrityksiä, jotka ovat huomanneet telojen kunnostuksen olevan erittäin kannattava toimenpide.

Samalla kun vahvikelenkkejä hitsataan, käydään läpi sivuohjurien kupit. Tarvittaessa kupin vanha sauma plasmataltataan auki ja hitsataan uusi sauma päälle. Liukuesteen hitsaaminen telakenkään voi tuoda mukanaan ongelmia. Jos liukueste hitsataan kerralla kiinni ja ympäri, telakenkä todennäköisesti murtuu. Kun työ tehdään lämpimässä hallissa ja vain pituussuuntaisia saumoja tehden, lopputulos on taatusti toivottu. Laitilan mukaan telavalmistajilla on selkeät ohjeet liukuesteiden hitsaamiseen.

Laitila tekee yhteistyötä paikallisen yrittäjän kanssa, joka taivuttaa parilla eri säteellä olevia vahvikekaaria samanlaisesta rakenneteräksestä, josta telan alkuperäinen C-lenkki on valmistettu.

”Yhteistyö toimii mainiosti. Minä vien teräkset hänelle ja noudan samalla valmiit lenkit pajalleni. Alkuun suunnittelin oman taivuttimen hankkimista, mutta nykyinen ratkaisu on parempi,” Laitila kehuu.

Liukueste hitsataan lämpimässä hallissa ja vain pituussuuntaisia saumoja tehden, jotta rakenne kestää. Kuva: Visa Vilkuna

Telojen hokkien viistaukseen Laitila on tehnyt penkin, jossa viisi hokkia kerrallaan on helppo ja turvallinen hioa oikeaan kulmaan. Kuva: Visa Vilkuna

Valmiit koukut odottavat hitsaamista kiinni. Kuva: Visa Vilkuna

Moni yrittäjä korjailee teloja itsekin, mutta Laitila tietää, että heillä on usein muitakin hommia. Laitila on tehnyt pajalleen asianmukaiset työtasot telojen käsittelyyn. Ihanteellisessa asennossa tehtävä työ parantaa työn laatua ja ergonomiaa.

Telojen kunnostus on varsin likaista työtä. Laitila kertoo ajaneensa vuosien saatossa useamman kottikärrykuorman maata hallin lattialta pois. Telojen rakenteissa on yllättävän paljon syvennyksiä ja loukkoja, joihin maa kertyy. Kirkkaat telat suoraan ajosta olisivat Laitilan mukaan ihanneratkaisu. Tällöin viat olisi helpompi havaita, eikä ruosteen poistamiseen kuluisi aikaa.

Ahjometin palvelu on useimmille asiakkaille täyden palvelun toimintaa. Telat noudetaan ja palautetaan kunnostettuina. Korjaamohallin päässä helmikuun alussa oli melkoinen määrä kesäteloja odottamassa uutta elämää, kun taas kesäaikaan työn alle saadaan enemmän talviteloja.

Jori Laitila ei ole pysynyt laskuissa, montako telaa on tullut korjatuksi. Mutta kysyntää järkevälle työlle tuntuu olevan. Kuva: Visa Vilkuna

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje