Rikastettuja kuvia tueksi huolto- ja korjaustöihin – vinkkejä hyvistä käytännöistä

Maatalouskoneiden sujuvasta käytöstä sekä huollosta ja korjauksesta on nyt saatavilla tietoa uudessa muodossa. Verkosta vapaasti saatavilla oleva materiaali koostuu aktivoitavilla infokentillä rikastetuista kuvista. Infokentät sisältävät käytännönläheisiä ohjeita, täydentäviä kuvia ja videoita sekä linkkejä lähteisiin.
Hanke toteutettiin Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoituksella.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
TTS:ssä toteutetun VR-Auto-hankkeen kotisivut ja rikastetut kuvat löytyvät verkosta osoitteesta: https://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/hankkeet/maatalous/vr-auto (kts. myös seuraava kuva).
TTS:ssä toteutetun VR-Auto-hankkeen kotisivut ja rikastetut kuvat löytyvät verkosta osoitteesta: https://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/hankkeet/maatalous/vr-auto (kts. myös seuraava kuva). Kuva: Janne Karttunen
RIkastettuihin kuviin on lisätty muuta tietoa, kuten klikkaamalla aukeavia infokenttiä.
RIkastettuihin kuviin on lisätty muuta tietoa, kuten klikkaamalla aukeavia infokenttiä. Kuva: Janne Karttunen
Kuvilla voidaan korvata esimerkiksi ohjekirjan tarvetta, kun tieto on koottu tiiviiseen ja helposti selattavaan muotoon vaikkapa mobiililaitteelle.
Kuvilla voidaan korvata esimerkiksi ohjekirjan tarvetta, kun tieto on koottu tiiviiseen ja helposti selattavaan muotoon vaikkapa mobiililaitteelle. Kuva: Janne Karttunen
Tilayhteistyö ja töiden ulkoistaminen. Tilalla tapahtuvien kone- ja laitehäiriöiden määrää alentaa tilayhteistyö ja töiden ulkoistaminen urakoitsijalle. Ulkoistamisen johdosta vähäisempi konekanta vähentää häiriöiden määrää ja  lisää näin myös maatalousyrittäjien turvallisuutta. Koneurakoitsijoilla taas on nykyaikaiset, hyvin huolletut sekä toimintavarmat koneet ja laitteet. Ulkoistamisen lisäksi myös tilayhteistyö mahdollistaa nykyaikaisten koneiden hankinnan jolloin häiriöriskikin usein pienenee. Lähde: Lätti, M. ja Jauhiainen, S. 2014. Maatalouden kone- ja laitehäiriöt – ehkäisykeinoja ja toimintaohjeita. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (652) 1: 1–8.
Tilayhteistyö ja töiden ulkoistaminen. Tilalla tapahtuvien kone- ja laitehäiriöiden määrää alentaa tilayhteistyö ja töiden ulkoistaminen urakoitsijalle. Ulkoistamisen johdosta vähäisempi konekanta vähentää häiriöiden määrää ja lisää näin myös maatalousyrittäjien turvallisuutta. Koneurakoitsijoilla taas on nykyaikaiset, hyvin huolletut sekä toimintavarmat koneet ja laitteet. Ulkoistamisen lisäksi myös tilayhteistyö mahdollistaa nykyaikaisten koneiden hankinnan jolloin häiriöriskikin usein pienenee. Lähde: Lätti, M. ja Jauhiainen, S. 2014. Maatalouden kone- ja laitehäiriöt – ehkäisykeinoja ja toimintaohjeita. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (652) 1: 1–8. Kuva: Janne Karttunen
Puhtaat ikkunat sujuvoittavat työntekoa ja lisäävät työturvallisuutta.
Puhtaat ikkunat sujuvoittavat työntekoa ja lisäävät työturvallisuutta. Kuva: Janne Karttunen
Palonilmoitinlaitteestoon kuuluu yleensä: varoitinkeskus, teholähteet, paloilmaisimet, hälyttimet. Laitteistolle kannattaa hankkia oma SIM-kortti, jota käytetään hälytyksen siirtämiseen eteenpäin. Lähde: Selin, I. 2007. Maatilapalovaroitintutkimus 2006–2007 Hyvinkään MTT-sikataloudessa. Tutkimusraportti: Laurea Hyvinkää.
Palonilmoitinlaitteestoon kuuluu yleensä: varoitinkeskus, teholähteet, paloilmaisimet, hälyttimet. Laitteistolle kannattaa hankkia oma SIM-kortti, jota käytetään hälytyksen siirtämiseen eteenpäin. Lähde: Selin, I. 2007. Maatilapalovaroitintutkimus 2006–2007 Hyvinkään MTT-sikataloudessa. Tutkimusraportti: Laurea Hyvinkää. Kuva: Janne Karttunen

Kone- ja laitehäiriöt ovat yleisiä maataloudessa, ja niitä ilmenee kaiken ikäisissä koneissa – myös automaatiotekniikassa. Koneiden ja laitteiden huolto- ja korjaustöissä sattuu enemmän korvaukseen johtaneita työtapaturmia kuin missään muussa yksittäisessä maataloustyössä. Suunnitelmallinen ja ajoissa tehty huolto on ennakkoedellytys sujuvalle työlle. Maatalouskoneiden käyttöön, sekä niiden huoltoon ja korjaukseen liittyvälle tiedolle hyvistä ja turvallisista korjauskäytännöistä on selkeä tarve.

TTS Työtehoseurassa toteutetussa hankkeessa (lisätietoa ohessa) laadittiin materiaalia nykyaikaisten maatalouskoneiden valinnan, sujuvan ja turvallisen käytön sekä huollon ja korjauksen edistämiseen. Materiaali koostuu aktivoitavilla infokentillä rikastetuista kuvista, joista osa on 360-tekniikalla toteutettuja panoraamoja.

Seuraavassa tekstissä on koottuna leikkuupuimuria koskevia esimerkkejä infokenttien sisällöstä. Hyviä käytäntöjä on kerätty muun muassa viljelijä- ja huoltoyrittäjäkyselyillä. Useat vinkit pätevät moniin muihinkin maatalouskoneisiin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ohjeita sujuvaan käyttöön

Leikkuupuimurin ja yleisesti maatalouskoneiden käyttöohjekirjaan perehtyminen ja ohjeiden noudattaminen auttaa ehkäisemään toimintahäiriöitä ja käyttäjän tekemiä virheitä sekä vähentää edellisiin liittyviä vaaratilanteita. Ohjeiden avulla voidaan saada koneen täysi kapasiteetti ja ominaisuudet paremmin hyödynnettyä. Myös turvallisuusohjeet tulee lukea huolellisesti.

Vaadi myyjältä tai maahantuojalta käyttöopastus hankkimallesi koneelle. Pyydä opastuksesta osa koneen luovutuksen yhteyteen ja lisäopastus esimerkiksi kuukauden käytön jälkeen. Myös merkkihuollosta saa opastusta, kun rohkeasti pyytää. Vaadi opastusta myös käytettynä hankitulle koneelle.

Käyttöopastus voi sisältyä koneen ostohintaan tai se voi olla maksullista. Usein kustannus on opastuksesta saatavaan hyötyyn nähden pieni. Opastuksesta hyötyy sekä koneen käyttäjä että myyjä. Käyttäjä osaa käyttää konetta oikein ja osaa optimoida koneen kapasiteetin. Myyjä hyötyy opastuksesta siten, että reklamaatioita ja takuuvaatimuksia tulee vähemmän, kun konetta osataan käyttää oikein.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Muista, että työntekijän perehdyttäminen ja työnopastus on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Opeta koneen sujuva ja turvallinen käyttö kaikille työhön osallistuville henkilöille. Parasta on antaa heidän myös ohjatusti kokeilla koneen käyttöä. Huolellisella työnopastuksella luodaan edellytykset turvalliseen ja tehokkaaseen työskentelyyn, mikä korostuu etenkin koneiden häiriötilanteissa. Huolellisesta työnopastuksesta hyötyvät niin työntekijät kuin työnantajatkin.

Ennen työn aloittamista tarkista kone ainakin päällisin puolin. Se vie vain hetken aikaa, mutta alkavat viat ja häiriöriskit voi olla mahdollista tällöin huomata. Varmistu, että kaikki suojukset ovat paikallaan ja turvalaitteet toimivat. Anna äänimerkki varoitukseksi koneen lähellä oleville ennen kuin käynnistät puimurin moottorin, puintikoneiston tai peruutat. Sopeuta ajonopeus puintiolosuhteisiin tukkeumien välttämiseksi.

Ohjeita sujuvaan huoltoon ja korjaukseen

Tukkeuman sattuessa pysäytä ehdottomasti puimurin koneisto ja sammuta moottori tukkeuman poiston ajaksi. Kun havaitset häiriön, niin pysähdy hetkeksi ja tee mielessäsi suunnitelma häiriön poistamiseksi. Tämä voi säästää vakavilta seurauksilta. Kiirehtiminen voi tuntua luontevalta, mutta se ei nyt kannata. Mikäli mahdollista, pyydä kaveri häiriön poistoon, niin työn sujuvuus ja työturvallisuus paranevat.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Konehäiriöt sattuvat usein sesonkiaikaan, jolloin niiden korjaamiselle on kiire. Muista kuitenkin, että kiire lisää huomattavasti materiaalivahinkojen ja työtapaturmien todennäköisyyttä. Pyri toimimaan häiriötilanteissa rauhallisesti ja harkitusti. Korjaa vikaantumiset ja rikkoutumiset heti, kun huomaat ne. Pyri välttämään tilapäisiä korjauksia eli ”rautalankavirityksiä”, sillä ne voivat aiheuttaa myöhemmin pahoja vaaratilanteita. Tilapäiskorjauksista tulee helposti tapa, jos asiaan ei tietoisesti kiinnitä huomiota.

Muista laittaa häiriönpoistojen sekä koneiden korjausten ja huoltojen yhteydessä poistetut suojukset ja turvalaitteet aina takaisin paikalleen. Joskus suojus tai turvalaite on häiriön syynä ja se päätetään poistaa tai ohittaa, jotta työtä olisi mahdollista jatkaa nopeasti. Tämä ei kuitenkaan ole hyväksyttävää, sillä tämä menettely kasvattaa työtapaturmien riskiä huomattavasti.

Pidä puimurissa mukana yleisimmin tarvittavia työkaluja ja apuvälineitä, jotta voit selvittää häiriötilanteet mahdollisuuksien mukaan jo pellolla. Näin säästetään aikaa työkalujen hakemisessa ja lisäksi häiriöiden poisto tulee tehtyä oikeilla työkaluilla turvallisemmin. Työkaluille on hyvä olla erillinen, mielellään ohjaamon ulkopuolinen, säilytystila tai työkalulaatikko. Älä säilytä työkaluja irrallaan puimurin ohjaamon lattialla.

Työtapaturmien torjuminen

Leikkuupuimurin käyttöön liittyvät työtapaturmat ovat keskimääräistä vakavampia, joten sen käytössä maltti on valttia. Laskeudu ja nouse ohjaamoon rauhallisesti ja kolmipisteotetta käyttäen, molemmilla käsillä kahvoista tai kaiteista kiinni pitäen. Älä hyppää! Pidä ohjaamon lattia, työtasot ja puimurin askelmat puhtaina sekä vapaina ylimääräisistä tavaroista kuten työkaluista.

Häiriöiden poistossa sekä huolto- ja korjaustöissä on suositeltavaa käyttää maltin sekä asianmukaisten työkalujen ja työtapojen lisäksi henkilönsuojaimia. Erityisesti silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimien sekä työkäsineiden ja turvajalkineiden käytöllä torjutaan työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia. Myös ensiapulaukku kannattaa pitää ”käden ulottuvilla”.

Pysäytä puimurin koneisto ja moottori ennen kuin puhdistat leikkuupöytää, terää, puintikelaa, seulastoa, kohlimia, silppuria tai muita puimurin osia. Älä myöskään mene viljasäiliöön, kun puimuri on käynnissä. Tukkeumien poistossa on syytä käyttää apuvälineitä ja välttää tukkeuman poistamista käsillä tai jaloilla.

Varsinaisten huolto- ja korjaustöiden ajaksi kannattaa kytkeä päävirta pois päältä tai ottaa akunkenkä irti, ettei kukaan pääse käynnistämään konetta. Kytke puimurin kaatokelan sylintereiden huoltolukitukset paikoilleen huollon aikana. Puhdista puimuri aina käytön jälkeen ja erityisen huolellisesti puintikauden päätteeksi, koska koneeseen jäänyt vilja homehtuu ja hiiret tekevät pesiä siihen.

K irjoittaja on agroteknologian dosentti ja toimii erikoistutkijana TTS Työtehoseurassa.