Uuden rakentamislain yhtenä tavoitteena on digitaalisuuden edistäminen – tietomalli tuo rakennukselle digitaalisen kaksosen

Tietomallit ovat nykyisin käytössä lähes kaikessa infrarakentamisessa sekä suurissa talonrakennuskohteissa. Rakentamislaki tulee oletettavasti tuomaan tietomallit käytännön rakentamistyöhön myös pienemmissä kohteissa. Tienrakennustyössä kaivinkoneen koneohjausjärjestelmä saa pinnan muotoiluun tarvittavat tiedot kohteen tietomallista.  Kuva: Jussi Laukkanen

Uuden rakentamislain tavoitteisiin kirjattu hiilineutraalimpi yhteiskunta edellyttää tarkempia tietoja rakennuskannasta ja alueiden käytöstä, jotta päästöjen lähteet voidaan tulevaisuudessa tunnistaa paremmin. Toisena rakentamislain tavoitteena mainittu digitalisaation edistäminen tukee osaltaan edellä mainittua tavoitetta. Käytännön rakentamisessa se tulee näkymään lupaprosessien digitalisoitumisena.

Rakentamisen digitalisaatioon tähtäävä Ryhti-hanke on aloitettu vuonna 2020. Hankkeen tavoitteena on saada kaikki rakentamiseen ja alueiden käyttöön liittyvät tiedot keskitettyyn valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jota kutsutaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmäksi.

Jatkossa rakennusluvat haetaan koneluettavassa muodossa olevilla tietomalleilla ja suunnitelmilla. Nämä rakentamisluvan yhteydessä toimitettavat suunnitelmat tallennetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakentamislain takaaman riittävän kattavan lupajärjestelmän myötä se pysyy jatkuvasti ajantasaisena.

Tarkoitus on, että tieto on helpommin kaikkien sitä tarvitsevien viranomaisten saatavilla oli sitten kysymys valtion tai kuntien viranomaisista. Tämä tulee helpottamaan kaikkea rakentamiseen liittyvää valvontaa.

Tänä päivänä kaikki suuremmat rakennushankkeet toteutetaan tietomallien avulla. Uusi rakentamislaki toisi tietomallit jatkossa myös määrättyihin pienempiin hankkeisiin.

Tarkoitus on, että tietomallivaatimukset tulevat olemaan erilaisia riippuen hankkeen vaativuudesta ja laajuudesta. Esimerkiksi varastorakennuksien osalta riittäisi perustietojen antaminen koneluettavassa muodossa eli vastaavat tiedot kuin nykyisin RH1- ja RH2-lomakkeissa. Sama koskisi käyttötarkoituksen muutosta rakennuksen koosta ja tyypistä riippumatta. Rakennuksen vaipan muutostyö vaatisi vaipan tietomallin. Talotekniikan muuttaminen edellyttäisi järjestelmiä koskevia tietoja digitaalisessa muodossa. Vaativimmissa hankkeissa malli koostuisi jo useista osista.

Rakentamislaki edellyttää, että kunkin kohteeseen osallistuvan erityissuunnittelijan on päivitettävä rakennuskohteen suunnitelmamallein, tai muutoin koneluettavassa muodossa olevat erityissuunnitelmat toteumamalliksi vastaamaan toteutettua rakennuskohdetta. Toteumamallin avulla rakennusvalvonnalla on mahdollisuus tarkistaa, että kohteen toteutus on suunnitelmien mukainen.

Uuden rakentamislain myötä kuntien rakennusvalvontojen edellytetään käsittelevän kaikki luvat lupahakemuksessa annetun suunnitelmamallin pohjalta.

Loppukatselmuksessa rakentaja luovuttaisi toteumamallin, jossa on tiedot poikkeamista alkuperäisen suunnitelman suhteen ja tiedot rakentamisessa käytetyistä rakennustuotteista.

Tietomallia on myös pidettävä ajantasaisena ja se on päivitettävä aina, kun rakennukseen kohdistuu sitä muuttavia toimenpiteitä. Tämä tulee rakennuksen omistajan vastuulle.

Nykyisin jo suurimmassa osassa rakennusvalvontoja on käytössä sähköinen lupajärjestelmä. Siinä mielessä lakiuudistus ei muuta olemassa olevaa käytäntöä perin pohjin, joskin tietomalleille esitetyt vaatimukset ajantasaisuudesta ja mahdollisuudesta lisätyn todellisuuden käyttöön tulevat oleellisesti kasvattamaan sitä tietomäärää, joka kustakin rakennushankkeesta pitää luovuttaa rakennusvalvonnalle.

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje